Skip to main content

Kanngusuutissamik qulaajaaneq

Tusagassiortut marluk - qatanngutigiiusullu - Hans Hedtoftip umiunera pillugu paasiniaaniarlutik isumaqatigiissimapput qanorlu pisoqarsimanera aallakaatitassiaralugu »Skibet der forsvandt. Historien om Hans Hedtofts gådefulde forlis« (Umiarsuaq periarfeerussaq. Hans Hedtoftip eqqumiitsumik umiuneranik oqaluttuaq).

Berlingske Tidende atuakkanik naliliisartuata Morten Bejterip atuakkiaq qatanngutigiinnit Lars aamma Morten Halskovikkunnit atuakkiaq nalilerpaa. Naliliinera tamakkerlugu uani saqqummiupparput.

«Tallimanngorpat ukiut 50-it qaangiutissapput umiarsuaq Kalaallit Nunaaliartartoq »Hans Hedtoft« Nunap Isuata kujataani umiummat ilaasut tamarmik ajunaarlutik. Danskit oqaluttuarisaaneranni umiunerit annerpaartaasa ilaat.

Ukiut 50-it qaangiuttullu tusarnaartuulluni anorersuartumilu angalaqataanani telegrafistip Carl Dejligbjergip kingullermik nalunaarnera erseqqissoq neriutsitsilaarpoq. Kisianni immaqa piviusumik tunngavissaqarnani tamanna eqqarsaataannaavoq. Immaqa Carl Dejligbjerg taamaallaat eqqarsarnertuutut neriuuteqalersitsisartutut eqqarsaateqaannarsimavoq.

»M/S Hans Hedtoft«, den Kongelige Grønlandske Handelip umiarsuaataa nutaanerpaaq annerpaarlu, siullerpaamik angalanermini iluliarsuarmut aporsimavoq immalerlunilu, kisianni suli puttavoq inuit 95-it ilaasoralugit.

Ikiortissarlu aggerpoq: Tyskit kilisaataat, »Johannes Krüss,« taanna qanikannersumiilluni imaatigut iluliarsuaqaqisukkut, sikualoqaqisukkut puttaaqartukkullu sangujoraarluni ingerlaarpoq. Sumiissusersiornerli malillugu umiarsuup ajornartorsiortup sumiiffigisassaanut apuukkami sunnguamilluunniit nanisaqanngilaq.

Taamaallaat imaq, sikut anorilu. »Hans Hedtoft« ajunaalernermi qalerrisaarutinik qummoroortitsivoq kilisaatip sumut ingerlanissaanik ajoqersuunniarlugu. Kisianni tyskit umiarsuaanniit sumilluunniit takussaasoqanngilaq. Tyskillu umiarsuaata qinnguartaatini qummut saatsippai qinnguartillugit. Kisianni »Hans Hedtoft«-imit nalunaarutigineqarpoq sumilluunnit takusaqarsinnaanatik. Taavalu nalunaaqutaq 17.41 januaarip ulluisa 30-anni 1959, nalunaarut tutsiuppoq:

»Arriitsumik kiviartorpugut.«

Kilisaat sumiissutsimik nutaamik piumavoq. Kisianni tamatumuuna sumilluunniit akissuteqartoqanngilaq.

Minutsit 25 qaangiummata tyskit telegrafistiata titanerit naatsut marluk kiisalu takisuut pingasut tusarpai. Tamatuma, radioqarfimmi aamma nalunaarasuartaaseriffiusumi Kangerluarsussuarmi, telegrafisti oqariataartippaa, taamatut oqarnissaa kikkulluunnit eqqarsaatigisinnaanngikkunaraluarpaa:

»Tassami kivisupalaarsuuvormi.«

Qarmarsuaq-kummiusoq ataannarpoq

»Hans Hedtoft«, umiarsuaq kivisinnaanngitsoq, kivivoq issimasuilu tamakkerlutik ajunaarput. Danskit pingaakujuutaat, taamaattarnerat ajornerpaajugaangami 2.800 bruttoregistertonsit pingortitap peqqarniinnersuani takutimmagu minnerungaalerpoq, Nunallu Isuata kujataani immap naqqanut kivivoq. Inuit pisuunngilluinnartut 95-it inuunertik annaavaat. Ajunaarnersuullu kingornanna takussutissatuaq tigussaasoq tassaavoq annanniut nigaliliaq, ukiumi tassani kingusinnerusukkut Islandip kimmut sineriaanut tipisimasoq. Nigaliliaq siullermik Københavnimut nassiunneqarpoq, kiisalu kingornatigut Qaqortumut ingerlateqqinneqarluni, tamaanilu oqaluffiup iluani iikkamut nivinngarneqarpoq. Sinneri tamaasa immap tigummiinnarpai.

Tallimanngorpat tamatuma pineraniit ukiut 50-it qaangiutissapput, ullunilu tulliuttuni ukiut untritillit affaat qaangiutissapput ajunaarnersuaq kunngeqarfimmi aatsaat iluamik paasinarsilermat.

Pisoq utoqqaanerusut suli eqqaamassavaat. Uagutsinnut pisoq suli inunngunngitsugut pisut ilagiinnarpaat. Kisianni »Hans Hedtoft«-ip umiunera tassaavoq Danmarkip »Titanic«-ia, sorsunnersuup kingorna pisuni Danmarkimi ajunaarnersuit ilaat politikkikkullu kanngunartuliorneq, naalakkersuisunik uppititsisinnaasimasoq naalagaaffiullu eqqartuussiviani eqqartuussassanngortitsisinnaasimasoq. Kisianni susoqanngilaq. Qarmarsuaq-kummiusoq pisortat suliffiutaasa ungaluusaat ataannarpoq. Iliuuserineqartullu pisimasoq alianaqisoq suli alianarnerulersippaat, tamatuma kingorna Grønlandsfondenip inuit akornanni katersuiniarnikkut qimataasunut katersaasimasut naalagaaniarneq ajornerpaaq atorlugu aningaasat aquleramikkit.

Tamannaavorlumi kangusuutissaq annertooq ataqqineqarnissamik suujunnaarsitsisoq, tusagassiortut marluk - qatanngutigiiusullu - Lars aamma Morten Halskov qulaajarusussimasaat piviusullu tunngavigalugit oqaluttuami qulaajarusussimasaat atuakkami uani: »Skibet der forsvandt. Historien om Hans Hedtofts gådefulde forlis.« (Umiarsuaq periarfeerussaq. Hans Hedtoftip eqqumiitsumik umiuneranik oqaluttuaq).

Atugaq ilisimasat tunngavigalugit ersertorneqarsimanik kiisalu umiunermut pissutaasinnaasunik akisussaasuusinnaasunillu nutaanik saqqummiussiffiunngitsoq. Taamani Kalaallit Nunaannut ministeriusup socialdemokratip imminuinnaq naalagarisup perruukujutullu, Johannes Kjærbølip ilimanarluinnartumik Kongelige Grønlandske Handelip umiarsuaataanni naalagaasut, naak taakku allatut isumaqaraluartut, ukiukkut Kalaallit Nunaannut angalasarnissamik inassuteqarnissaanik pinngitsaalisimagai, pisimasoq tamanna ilisimaneqareerpoq. Taamatuttaarlu umiarsuup sannaanut apeqqutilliinerusimasut, tassami kivisinnaanngitsutut oqaatigineqarnera kiisalu ninngussusia ilimagisamik ajornerusimammata. Kiisalu Grønlandsfonden aamma tusagassiutitigut sammineqartarsimapput.

Kisianni suliaqarluarnermikkut immikkuualuttullu eqqummaariffigalugit ingasattajaarniarnerlu pingaakujunniartumillu saqqumiusserusunnerup kusanartumik ingalassimaarneratigut, qatanngutigiit Halskovikkut immikkoortut tamaasa katersorpaat kiisalu qanigisaasorpassuit oqaaseqartillugit, taamaattumik oqaluttuaq nikallunganaraluartoq atuartumut uummaarilluinnartutut sakkortuumik misinnarsivoq.

Kanngunartuliaasoq tamakkerlugu

Isertuussaasimasunik qulaajaasoqarpat, taava unaasimassaaq kangusuutissap annertuup ataqqineqarnissamik suujunnaarsitsisup qanoq annertutigisimanera. Kanngunartuliaasoq tamakkerlugu. Assiliaq naalagaaffiup kiinappaarneqarneratut ittoq, tassani ministerip suliaminnik ilisimannittut talii aalajangerlugit pinngitsaalillugit iliuuseqarteriarlugit akisussaaffimminik qimarratiginnittoq. Atorfillit imminnut pingaartingaartut ukiut qulikkaat ingerlaneranni ajoreersup suli ajornerulernissaanik nuannarinnittutut inissisimasut, taamaaliornerminnilu namminneq naalagaaninnguartik milluarlugu malartitassaajunnaarlutik. Kiisalu aamma mininnagu kangunarluinnartumik kalaallit qanigisaasut immikkoortitsineq tunngavigalugu pineqarnerat, aningaasaataavik annikitsunnguamik ammarneqarmat.

Pisimasoq alianartoq qulaajarneqarpoq »Hans Hedtoft«-ip Kalaallit Nunaannut ministerip niaquani isumassarsiatut aallartinneraniit, ajunaarnersuup tamanit eqqaamaneqarunnaariartornerata tungaanut. Umiarsualivimmi sulisartut tulluusimaarutaat. Politikerip kalaallip Augo Lyngep, nalaatsortumik umiarsuarmut ilaalluni ajunaaqataasup, isornartoqartitsineranut.

Oqaluttuaq qiijaammernartoq nalunaarasuartaaserisoq inuusuttoq Lars Olsen Sisimiuneersoq pillugu, taanna »Hans Hedtoft«-imut ilaalluni Københavniliartussaavoq, aallarnissani ullualunnguanik sioqqullugu sinitsilluni qiaatigaluni iigaq tillualersimavaa, sinnattupilulluni umiarsuup kivinera misigisimagamiuk.

Immaqa ajunaarnermut pisooqataasoq »Hans Hedtoft«-ip radaria ataasinnaasoq (aappaa sipaarniarnikkut ikkunneqarsimanngimmat) Kalaallit Nunaannut tikinnerani, illoqarfiit ilaanni telegrafbestyreri umiarsuarmut ikilluni pulaarsimasoq malillugu, atorsinnaasimanngilaq immaqalu utimut aallannginnerani iluarsaanneqarsimanani.

» ?Villy Nielsen assut erngumalersimavoq ... [angut taanna] umiarsuup qanittuaniittunik takusaqarsinnaanngivissimavoq. Radari arlaatigut ajoquteqarpoq. Villy Nielsenip radari soqutigiunnaarlugu aquttoq anneq Bantz umiarsuup naalakkersuisarfianiittoq ornippaa. Bantz isussuullugu oqarpoq: »Radari ila ajorluinnarpoq.«

»Naamik,« aquttoq anneq akivoq. »Ajoquteqanngilaq. Suliuna kissassimanngiinnartoq.«

Anorleraangat

Oqaluttuaq arriitsuarasuarmik ingerlavoq piviusumiit sinaanut nakkariartortutut. Suusupaginninneq aalaqqaataaniit naggataanut, takisuuliortoqarnani eqquillunili soorlumi timip toqungasup misissorneqarnerani, ilumiut assigiinngitsut tamarmik suussusiat takuneqarsinnaasoq.

Allakkat ullulerneqartut 15. juni 1959 assersuutigalugit umiarsuarmi inuttaasimasup ajunaaqataasimasullu arnaata Grønlandsfondenimut allagai, tassani erseqqissaatigineqarpoq ilaqutariit panimmik toqunerata kingorna én oorimilluunniit tigusaqarsimanngitsut, immaqalu tamatumunnga pissutaasinnaasoq panimmik pilersugaqarsimannginnera.

»Panipput allat assigalugit aamma taakunatulli naleqarsimassaaq. Ilisimasagaluarparsi ima misigisimagatta anorlertillugu eqqissisinnaanngilagut, eqqarsaatigalugu panipput allat taakku ilagalugit taavaniiginnartoq. Eqqarsaatigalugit niaqulaariartornarpoq.«

Grønlandsfondenimit akissuteqaat qaammatit aappaata affaa qaangiuttoq takkuppoq:

»Ajoraluartumik aningaasateqarfik soorunami periarfissaqanngilaq aliasunneri annikillisassallugu imaluunniit tuppallersassallutit, tassami aningaasanik qanoq amerlatigisunilluunniit tunineqaraluaruit, taakku annaasaqarsimanerit utertissinnaanngilaat.«

Tassalu: Innuttaasut katersuiniarnermikkut qimataasunut tunissutaannit taakununngalu atugassiaasunit pissaqartinneqanngilaq.

Niviarsiaraq kalaaleq 12-inik ukiulik Nuka, qatanngutinilu aamma niviarsiaraq »Hans Hedtoft«-ip umiuneratigut anaanaaruttut, aamma én oorinnguamilluunniit tunineqanngillat. Ilaatigut pissutaatinneqarput, arnaat naalagaaffimmi atorfeqartuulluni juumuujosoq »sulitilluni ajunaarsimanngimmat«, ajutoornermut sillimmasissarfimmiit pisortatigoortumik patsisaasutut tamanna taaaneqarpoq. Grønlandsfonden aamma ikiuunniarluni aalanianngilaq, tamatumunnga patsisaatinneqarpoq qatanngutigiit niviarsiaqqat Københavnip Kommuniata meeqqanik isumaginnittoqarfianit børnehjemimut inissineqarsimammata, taamaattumillu aningaasaateqarfimmit isuma malillugu ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinatik.

Tamatuma akerlianik aningaasaateqarfimmiittut nangaanngivillutik imminnut akilerput 2001-imi Kalaallit Nunaannut angalagamik, aningaasateqarfiup oqaluttuarisaanerani ukiumi tassani allaffissornermut aningaasartutit amerlanerpaajupput.

Kanngunartuliorneq ukiuni qulikkaani arfinilinni taamatut ingerlanera akuerineqaannarpoq tamatumalu qaavatigut iliuuserisimasat kinguneqartinneqanngillat Poul Nyrup Rasmussenip naalakkersuisuutitsinerata nalaani Civilretsdirektoratimit pinngitsuutinneqaramik.

Paasiuminaatsut annersaat

Tamatuma kingorna Kalaallit Nunaannut ukiukkut angalanermi sillimaniarnissaq annertusineqarpoq, ministerit akisussaaffimminnik naammaginanngitsumik ingerlatsisut eqqartuussivitsigut malersorneqarsinnaanngorlugit inatsit pilersinneqarpoq.

Soorunalimi. Kisianniaasiit suut tamarmik keermiaasiit kingusinaarput. Tassami inatsisit aamma peqqussutit nalinginnaasumik isumatusaarneq aamma misilittakkat sioqqullugit qaqutiguinnaq suliarineqartarput.

Umiarsuaq kivereersimavoq tamatumunngalu ilanngulluni danskit naalagaaffiata uppernassusiata ilaa. Naggataatigullu uulikullannarpooq atuakkiortut atuakkap naalernerani takussutissiormassuk, Grønlandsfondenip namminneq isumannguartik kisiat atorlugu aningaasanik asuli atuisimanerat, aningaasaateqarfiup 2005 atorunnaarsinneqarnissaata tungaanut.

Erseqqilluinnartumik takuneqarsinnaavoq »Hans Hedtoft«-ip umiuneratigut ajunaartut qimataannut aningaasatigut tapersiisimanerit, aningaasaateqarfiup aningaasaanik atuineranit annikinneerarsuusimasut, aningaasat katersorneqarneranni erseqqivissumik siunertaasoq tassa qanigisanut tapersersuinermut atorneqassasut. Immaqa tamanna kingulliuvoq - annersaallunilu - paasiuminaatsoq »Hans Hedtoft«-ip umiunera pillugu oqaluttuassani.

Allat tamarmik immikkut namminneq qanorluunniit paasisassaapput, taakkumi tassaapput ajunaarnersuit pisartut inuillu qanoq issusiat. Kisianni inunnik suusupaginninnerup iliuuseqarfiginagulu taamatut ingerlatiinnarneqarnera aallatut oqaatigineqarsinnaanngilaq, ingasattajaartumik ajortuliorneruvoq.

Nunami atuarneqarnissa qamannga pisumik inassutiginarpoq.«

«Skibet der forsvandt. Historien om Hans Hedtofts gådefulde forlis«, atuakkanik naliliisartumik Berlingskemeersumik ullorissanik pissarsiarineqarsinnaasunik arfinilinnit tallimanik tunineqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER