Skip to main content

Kunngikkiormiutut ataqqinartup Dronningip ukiortaamut oqalugiaataa 2008

Suut tamarmik pitsanngoriartuinnarnerat sungiussimavarput, aqagussaq qaamanerujartortoq. Maannakkulli taarnerusunik qalipaatilersorneqarpoq, taamaakkaluartoq qummut silammullu qiviarluta ernummatigut sumut anginerusumut sanilliullugit qimerluulaartigit.Kunngikkormiutut ataqqinartup Dronningip ukiortaami oqalugiaataa 2008.

Ukiup unnukkuisa kingullersaraat. Juullip uisorilasunik naneruuteqarafiusup nipninillu kissalaartunik imaqarfiusup, uummataasanik orpinnillu qorsooqqinnik taartunik imaqartoq ilaquttatsinnik qaniginerpaasatsinnillu ataatsimooqatigiiffigerusuttarfitta kingorna ukiortaaq takkuttarpoq. Qummoroortarnersuarmik ikaarsaarfigisarparput, naak ilatta tamanna aamma nipaatsumik atorlugu nalliusserusuttaraat. Tassami unnuaru ukioq pisoqaq inulluaqqussavarput, ukiorlu nutaaq tikilluaqqullugu. Tamannalu eqqarsariaqqinnissamut pumasaqaatitaqarpoq. Suna nutaaq nalunartorlu ussernartutut aammalu ersinartutut issinnaasarpoq. Meeraalluta taamatut misigisimasarpugut, kisianni aamma ilumut oqassaguma suli taamatut aamma misiginarsinnaavoq.

Ukioq mannarpiaq ukiup nutaap sumik nassataqarumaarsinnaanera amerlasuunut ernumatitsisinnaavoq. Sumi tamaani nunarsuarmi aningaasaqarniarneq ajalusooqqajaasoq ilungersuullugu oqaluuserineqaarlunilu allaaserineqartarpoq, taamalu uagut aamma nammineq ulluinnarni atukkatsinnik eqquisinnaanera ernummatigaarput. Amerlaqisut tupinnanngitsumik suliffitik ernumagissavaat, aammalu ilaqutariit aningaasaqarnerat ajunngitsumik ingerlasinnaassanersoq.

Sumiiffinni allani inuit ajornartorsiutinik allarluinnarmik ilusilinnik sorsuutiginnipput. Kaattoqarpoq, nappaalasoqarluni, atujarliortoqarluni sorsunneqarlunilu. Tamakku uuttuutigalugit Danmarki nunarsuarmi nunanut assortugassaanngitsumik atugarissaarnerpaanut ilaavoq. Tamannalu pisussaaffiliivoq. Nunarsuarmi nutaaliaasumik immikkoorniarsinnaanngilagut ajornartorsisutillu uagutsinnuyt toqqaannartumik attuinngitsut allanut aaqqitassanngortillugit. Ukiut hundrdit affaasa ingerlaneranni nunani assigiinngitsorpassuarni suliniutinut akuusarpugut, Danmarkilumi nunarsuarmi nunani assigiinngitsorpassuarni ineriartortitsinermik suliani malunnaatilimmik ikiorsiissuseqartarpoq. Pingaartumillu atugarissaannginnerulerfimmi eqeeersimaarluni akisussaaqataanerup ingerlatiinnarnissaa pisariaqarpoq. Periarfissaqarpugut, tunniussassarpassuaqarlutalu. Tamannalu tunngaviatigut tulliisimaarutigisinnaavarput.

Danmarkip ukiumi 2009-mi ingerlatsivimmut tamatsinnik atuisumut pisinnaasani takutinniartussaavaa. FN-ip silaannaap pissusaa pillugu ataatsimeersuartitsinissaanut ataatsimeersuartitsisussaaneq tigusimavarput. Suliaq annertoorsuuvoq, silaannarmullu tunngatillugu ajornartorsiutit annertusigaluttuinnartutut isikkoqartut pillugit aaqqissuutissanik ujartuinermut peqataassagutta ilisimasagut misilittakkavullu tamarluinnaasa atorfissaqartittussaavagut. Avatangiisini ajornartorsiutit periarfissanut nutaanut aqqutissiuunneqartillugit ilisimasanik misilittakkanillu annertuumik pigisaqarpugut. Aamma isummanik ingerlatitsiqqiisarneq eqqarsaatigalugu illuatungeriinnillu arlariinnik imminnut naapititsiniarsinnaanermik qangaaniilli ileqqoqarpugut, taamaaliornikkut isumaqatigiisitsinermik inerniliissutaasiinnaasunik angusaqartitsisinnaasarluta.

Danmarkimi aningaasarsiornikkut ajornartorsiortoqaraluartoq inuiaqatigiit pisuujullutillu inuiaqatigiiupput toqqissisimasut. Tamanna kinguaariippassuit piffissaq sivisooq atorlugu ineriartortissimasaat, tamatumanilu toqqammaviusut pingaarnerpaartarisimavaat inuup nukingi: Eqiasuinneq qiimmattarnerlu, suliassat suunerinik ilisimanninneq ikunngutinnernermik tapertalerlugu.

Piginnaasat taakku aalajangiusimassavagut. Taakkumi sukkulluunniit atorfissaqartittuaannarpagut, minnerunngitsumik ajornartorsiutit takkussuunnialeraangata. Taamaalinerani suut taamaattussaannartut tigunnginnissaat pingaaruteqarppoq, imaluunniit inoqatigut sutut suliassaannartut naammassiniagassaannartut isiginnginnissaat. Sumut pissarsiamut qujasoqarsinnaavoq, naak taanna piginnaatitaaffittut pigaluarlugu. Qungujulalluni iliuuseqarneq ”qujanaq”millu ilallugu tigusineq; Tassuunakkut suut tamarmik oqinnerulersutut ittarput.

Inuiaqatigiinnitsinni tamatta immitsinnut qamuuna itisuumik pinngitsoorsinnaanngilagut, inunnillu ulluinnarni atukkaminnik ajunngitsumik ingerlatsisukkaanit. Pivakka ilinniartitsisut meeqqatsinnik atuarnermik ilinniartitsillutillu nunarsuarmik tamanik ammaassisuusut. Pivakka angerlarsimaffimmi ikiortit, utooqarnut innarluutilinnullu ornigullutik ulluinnarni inuunerannik ataqatigiisitsisartut. Pivakka peqqissaasut poltiillu, taakku suliamikkut isumassuisinnaanermikkullu assigiimmik toqqissisimanissatsinnik qularnaarinnittut. Kiisalu pivakka inuppassuit naalagaaffimmi kommuninilu sulisut innuttaasunik annertuuni annikitsunilu ikiuillutillu siunnersuisut. Taakku suliaat nersualaassallugit peqqutissaqarpugut, uangalu uani ukiup unnuisa kingullersaanni suliarisimasaat pillugit qutsavigissavakka ukiumilu nutaami ajunnginnerpaanik kissallugit.

Ukioq manna aamma unnummi matumani ilaqutariippassuit asasaminnik maqaasisaqassapput, asasaat angutaappat arnaappalluuniit angerlarsimaffimminit ungaseqisumiillunilu Danmarkimiit ungasissumiimmat.

Uani immikkut eqqarsaatigaalla sakkutuugut amerlaqisut nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuniittut, annermilli sakkutuut Afganistanimut aallartinneqarsimasut. Tappavani suliassatik pikkorissuseqarlutik angisuumillu sapiissuseqarlutik suliarivaat, aammali – navianartoqaraluaqisoq – suli akisussaassutsimik annertuumik pigisaqarlutillu aamma qiimallutik. Tamarluinnarmik uagutsinnit nersortariaqarlutillu suliaat pillugit qutsavigisariaqarpagut. Taamaattumik aamma Kunngissamut nuannaarutaavoq danskit sakkutuui Helman-provinsimiittut tikeraarsinnaammagit, nammineerlunilu tappavani qanoq inuunerat takusinnaallugu. Unnuk manna eqqarsaatitsiniinneranni aamma eqqaamasigu tappavaniinnerat annaasaqaataammat aammalu qimagaasut eqqarsaatigisigit, aliasunnermik maqaasinermillu atugaqartut.

Unnuk manna ukiortaami pilluaqqusininni aamma Illersornissamut sakkutuunut, kajumissutsiminnik sakkutuutut sulisut Upalungaarsimanissamillu suliaqartut tamaasa ullut tamaasa maani Danmarkimi isumannaatsumik inuunissatsinnut toqqissisimasumillu inuunissarput pillugu suliaqarnerannit qutsaviginiarpakka.

Danmarkip isummanik isumassarsiallu kulturitsinni tunuliaqutitsinnilu sorlammikkut ikkusimasunik ammasumik illersuillunilu aalajangiusimanninnera naleqarpoq. Tamanna inuit nunani allani Danmarkimut sullissisut malugivaat. Tamanna ukioq manna erseqqissivoq danskit Pakistanimi Islamabadimi aallartitaqarfiat hotelilu peqqarniisaarniat qaartartuanni eqqorneqarmata. Eqqarsaatikka misiginneqartiginnissutikkalu qimagaasunut ikiligaasunullu ingerlateqqippakka.

Uiga prinsi uangalu ukiaq manna Tanzania tikeraaratsigu annertuumik misigisaqarpugut. Taqqavani aamma danskit amerlasuut nunarsuup ilaani ungaasissumi inuit atugarisaannik pitsaanerulersitsiniarlutik sulisut ilaat naapippagut. Tamakku nersortarialimmik sulipput, tamattalu tulluusimaarutigisariaqarpagut. Taakku tamaasa ukiortaami pilluaqquakka, suliaannik tamaasalu ataasiakkaarlugit.

Danskinut tamanut nunani allaniittunut imaanilu ukiortaarsiortariaqartunut tamanut ukiortaami pilluaqqussutiga ingerlateqqippara. Uani aamma Sakkutuut Umiartortut umiarsuaannut Absalonimut tassanilu inuttanut tamanut uummammik pisumik pilluaqqusivunga.

Nuannaarutigalugu aamma Sydslesvigimi danskinut pilluaqqussutiga apuutissavara, pingaartumik ukioq manna qaammatialunnguit matuma siornagut danskit Slesvigimi ilinniarnertuunngorniarfiata nutaap atoqqartinneqarneranut atatillugu nuannersumik nalliuttorsiorpalaartumillu misigisaqartinneqarama. Tamanna sydslesvigimiut danskinit kingornussaminnik suli tapersersuinerannut kusanartumik takutitsineruvoq, peqatigitillugulu nunagisaminni innuttaasut ataqqillugit.

Ukioq mannattaaq eqqarsaatikka Savalimmiunut ingerlapput, savalimmiormiunillu ilaquttakkalu naapitsisarsimanigut nuannersorpassuit eqqaamallugit. Tamanut ukiortaami pilluaqqusivunga.

Kalaallit Nunaat uakiaq manna innuttaasut novembarip 25-iani taasitinneqarneranni pingaarutilerujussuarmik aalajangiivoq. Inuiattut ullorsiornermi juunip 21-iani Kalaallit Nunaanniinnissannut qilanaarpunga, taamanikussamut Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinnermut toqqammavissat nutaat atuutilissapput. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni qanimut akaareqatigiiffiusumillu suleqatigiinerup ingerlaannarnissaanut qilanaarpunga. Kalaallinut inuiaqatigiinnut angerlarsimaffinnullu ataasiakkaanut tamanut ukiumut nutaamut iserluaqqusivunga.

2008 ilaquttaannut uannullu ukioq ulapaarfiusimavoq, pingaarnerpaavorli ukioq pilluarnartuusimavoq, Prins Joachim aamma Prinsesse Mariep akinnerat nalliuttorsiutigigatsigu. Schackenborgimiut eqqaamiuinnaanngitsut aammalu nuna tamakkerlugu ernerma nuliartaavatalu inuusuttup katinneranni ataatsimoortitsinerat uummatigut kissalaartippai. Prinsi uangalu ilaquttamalu tamarmik ukioq naallugu maani nunami nunanilu allani ornitatsinni sumi tamaani kissalaarnermik naalaataqartitsisimanernut tamanut qujaniarnerput apuutissavara.

Ukiutoqaq maanna qaangiutilerpoq. Qanittukkut 2008-mut ullorsiutini piigassaq kingulleq pissavarput. Ukioq nutaaq aallartittussanngorpoq: 2009. Ukioq taanna qanormitaava nassataqassava? Ernummatissat nutaat? Unamminartut nutaat? Ilaquttat suleqatigisartakkagulluunniit peqatigalugit misigisassat nuannersut. Ukiuni aggersuni nillernerulaartumik anorlissagaluarpat tamanna uagutsinnut unamminartuusinnaavoq, ataatsimooqatigiinnissamut aammalu inunnut ikiortariaqartunut qungujulallunga ikiuussinnaanissamut, inoqatitsinnut ataasiakkaanut uagutsinnut pingaaruteqaarneraanut qujassuteqarluta.

Kikkut tamaasa ukiortaami ajunnginnerpaamik pilluarnartumillu kissaappakka.

GUUTIP DANMARK SERNILIGILIUK

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER