Skip to main content

Ataatsimiitsitaliap qaartartup qulaajarnissaa kissaatigaa

Folketingip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiitsitaliaata Lars-Emil Johansenip Pituffiup eqqaani brintimik qaartartoq pillugu statsministeri ataatsimeeqatiseraa.

Folketingimut ilaasortamit Lars-Emil Johansenimit (Siumut) apeqqutit ullup ulluallu kingulliup ingerlanerani amerleriarsimaqaat. Taanna folketingip kalaallit nunaannut tunngasut pillugit ataatsimiitsitaliaanni siulittaasuuvoq.

Apeqqutit pappiaqqat isertuussat arlallit tuluit nutaarsiassaqartitsiviata BBC-ip marlunngornermi saqqummiussaasa imarisaannut tunngapput, politiken.dk allappoq.

BBC-ip oqaatigaa USA-p brintimik qaartartut sisamaasut amerikamiut timmisartorsuata 1968-imi januarimi Pituffiup eqqaani katatai tamaasa peersimanngikkaat.

Tamanna Lars-Emil Johansenimut apeqquteqaatissaqartitsilerpoq. Apeqqutit taakku ataatsimiitsitaliap Anders fogh Rasmusseni siunersiorlugu ataatsimeeqatigilerpagu statsministerimut ingerlateqqinniarpai, ataatsimiitsitaliami ilaasortat arlallit ataatsimeeqatigiinnissaq piumasarisimavaat.

- Oqaatigineqartut assigiinngitsut taamak amerlatigitillugit paatsiveerunnarpoq. Ilaat oqarput qaartartoqanngivissoq, kisiannili taamaattoqarsimassagaluarpat taanna maanna sequmilluinnarsimallunilu aserorsimassasoq. Allat oqarput qularnanngitsumik suli immap naqqaniittoq mingutsitsinissamullu navianaataasoq. Uani pisariaqartitarput tassaavoq tamakkiisumik paasitinneqarnissarput. Eqqortoq sunaava, aamma piviusut suuppat, Lars-Emil Johansen aperivoq.

Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiitsitaliami ilaasortaq kalaallit nunaallu pillugu oqaaseqartartoq Socialdemokraaterne-neersoq Mogens Jensen nunanut allanut ministerimut Per Stig Møllerimut (K) apeqquteqaateqarpoq.

Taassuma ministerimut »paasissutissat uppernarsarneqarnissaat siunertaralugu amerikamiut illersornissamut ministeriat attaveqarnialersaarnersoq« nassuiaqquaa.

Aamma Socialdemokratip paaserusuppaa Per Stig Møllerip »brintimik qaartartup uranimik plutoniumimillu sanaaq suli Thulep kangerluaniinnerani sillimanissamut navianaat pillugu nassuiaateqarnissaa, aammalu qaartartup ujarneqarnissaa peerneqarnissaalu» pillugit amerikamiut illersornissamut qullersaqarfiat qinnuigilersaarneraa.

Qaartartut sisamaaqt nassaarineqanngisaannarpoq

Timmisartorsuup B52-ip Pituffimmi sakkutooqarfiup eqqaani 1968-imi nakkartup usii brintimik qaartartuliat qaariaannanngortinneqarsimanngillat taamaattumillu qaanngillat. Timmisartoq qaartartorsuarnik sisamanik usisimavoq, kisianni piiaasut qaartartup 78252-imik normullip aseqqukui nassaarinngisaannarsimavaat.

Forskningscenter Risø-mi 2003-mi nalunaarusiami oqaatigineqarpoq »atomimik sakkussiamit plutoniumi ameikamiut timmisartuani B52-imttooq imaani nunamilu« suli nassaassaasoq uppernarsarneqarsinnaasoq, politiken.dk pingasunngornermi allappoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER