Skip to main content

Ilisimatuut nappaatipilunnik akiuiniartut

Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Canadamit USA-millu ilisimatuut ataatsimoorlutik issittumi kinguaassiuutitigut nappaatit, assersuutigalugu klamydia, atugaanerat annikillisarniarpaat.

Atoqatigiinnikkut nappaatit tuniluuttartut Amerikami avannarlermi issittuni quleriaammik amerlanerusumik atugaapput, amerikap nunavissuata ilaaninngarnit.

Tamanna ilisimatuut maanna iliuuseqarfiginialerpaat.

-Ernumavugut, pissutigalugu nappaatit atoqatigiinnikkut tuniluuttartut,soorlu klamydia, pissutaasinnaammata qitornartaarsinnaannginnermut, anniarnernut meeqqanullu napparsimasunut, canadamiu ilisimatooq Dionne Gesink Law, Toronto Universitetimeersoq, oqarpoq.

Ilisimatuut Nuummi kinguaassiuutitigut peqqissuunissamik suliniutertik qaammat una aallarteriissavaat.

- Ilisimatusarnerput peqqissuunissamut periutsinut inuiaqatigiinnik tunngavilinnut sammitinniarparput. Isumaqarpugut avataani qanigisat, innuttaasut ataqqineqartut, peqqinnissamik sulisut akademikerillu immikkut ilisimasaminnik ikiuussinnaassasut, amerikarmiu ilisimatooq Elisabeth Rink, Montana State University-meersoq, oqarpoq.

Ilisimatuut Nuummi innuttaasut peqataatinniarpaat innuttaasut tunniusimanissaat qulakkeerniarlugu. Tamanna pissaaq peqataatinnerisigut assersuutigalugu suliniut atserlugu, ilisarnaatissaanik pilersitsilluni aammalu paasissutissanik katersuinikkut tamakkualu nassuiarnerisigut.

- Aalajangiisuulluinnarpoq inuiaqatigiinni kalaallisut ittuni peqqissuunermik ilisimatusarnerup takutissagaa, ataqqissagaa peqataatissagaalu peqataasut kulturikkut immikkuullarissusiat. Suliniutip iluatsilluarnissaanut pingaaruteqarpoq ilisimatusarnerup inuiaqatigiinni innuttaasunit namminernit pigineqarnissaa ingerlanneqarnissaalu, Ruth Montgomery-Andersen, suliniummut pisortaq Nuummilu najugalik, oqarpoq.

Suliniut pingasunngorpat junip 4-aanni nalunaaqutaq 18 Grønlandsmedicinsk Selskabip aasaanerani ataatsimiinnerani saqqummiunneqassaaq. Peqqinnissamik nakkutilliisoqarfik aamma PAARISA ilisimatusaqatigiinneq peqataassapput.

2006-imi Kalaallit Nunaanni gonorrertut 800-t sinneqalaarsimapput. Tamakkua 70 procentii inuusuttuupput 25-it inorlugit ukiullit, tamanna takuneqarsinnaavoq peqqinnissamik nakkutilliisup 2006-imut ukiumoortumik nalunaarutaani.

Klamydia Kalaallit Nunaanni atugaasorujussuuvoq. 2006-imi klamydiartut 2.579-iusimapput, 2005-imi 2.713-iusimalluik. Danmarkimi atugaaneranit quleriaammik amerlatigisut. Klamydia pissutaanerpaasarpoq illissap avataatigut naartulernermut, kinguaassiorsinnaajunnaarnermut piumassuserinngisamillu qitornaqannginnermut.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER