Aappariit sermersuarmi 28 tiimini uumaniarsimapput

Aappariit timmisartumik nammineq sanaaminnik oqitsuararsuarmik sermersuaq qulaallugu timminerminni, taamalu suluusaani sermersoornermit nakkarnerminni namminneq inuunertik kisiat navianartorsiortinngilaat.

Qulimiguulik eqimasunik nuissatigoorluni pisartumit 'vertigo'-mit naalaanneqarput, taamalu sumissusersiorsinnaajunnaaluni sermersuarmut nakkangajavissimalluni.

Sakkutuut Imarsiortut umiarsuaanni nakkutilliissummi 'Hvidbjørnen'-imi kalaallit nunaata sineriaata kangiani nakkutilliisup qulimiguuliutaa Lynx silapilunneranik peqquteqartumik aappariit sermersuarmiit annaanniarlugit marloriarluni taamaatiinnartariaqartarsimavoq.

Nakkarnerup kingorna nalunaaquttap akunneri 28-it qaangiummata aatsaat annassiniartartut aappariit 'Hvidbjærnen'-imut apuussinnaalersimavai.

Aappariit annertunerusumik ajoqusersimanngillat, ippassaammat qulimiguullip nerisassamaatit aniguiniarnissamullu atortunik nakkartitsisimanerat iluaqutsiullugu: Sinngup puui, allequtassat, tippit meqqunik sanaat, kaffit, sukkulaatit, bouillonit, kissit, kaagit taquassiallu marluk - nerisassamaatit sermersuarmi ullunut marluk-pingasunut naammattut.

Qallunaat ajutoortoqarneranik misissuisartuisa timmisartup nakkarnera siorna julip 17-iani pisimasoq misissuiffigisimavaat, taakkulu inernilerpaat aappariit kalaallit nunaata tunuani illoqarfimmit Kulusumiit Kangerlussuup tungaanut aallarsimanngisaannartussaasimagaluartut.

Dansk Meteorologisk Institut-ip (DMI) tamaani sermernarsinnaanera siulittuutigisimavaa, timmisartorlu sermernarsinnaasumik timmisinnaasutut akuersissummik peqarnani.

Aappariit Paris-imiit USA-mi Oshkohs-imut isorartoorsuarmik timmisartorniarsimapput, tassani timmisartoq oqitsunnguaq nammineq sanaaq aamma imaanut missinnaasoq saqqummersikkiartorniarlugu.

Siorna juulip 17-iani unnukkut timmisartoq putsumut pulasimavoq, taamalu 4 kilometyerinit qutsissuseqarlutik suluusai motorialu sermersulersimappput. Timmisartumik ingerlatitsisoq Kulusumut uternialersimagaluarpoq, kisianni timmisartoq aqussinnaajunnaaramiuk 'may day'-imik kalerrisaarilersimavoq.

Kinguninngua timmisartoq sermersuarmut 2 kilometerinik portussisilimmut nakkarpoq. Timmisartup ajunaalernermut kalerrisaarutaa 'Hvidbjørnen'-imit tusaaneqarpoq, taassumalu qulimiguulini Lynx erngerluni aallartillugu.

Qulimiguullip timmisartoq nalunaaquttap akunnera ataaseq qaangiummat nassaaraa, aalasoqanngitsoq qulimiguulimmi inuttat inuk annanniutip ataaniit anillalluni qulimigullip tungaanut aalaterilersoq takuaat. Kisianni minneq ajornarluinnarpoq.

Qulimiguullip annaassiniartup aqaguani misileqqippaa, tamatumuunalu taanna qulimiguullip issimasuisa sisamaasut inuunerannik naleqangajalluinnarpoq.

Qulimiguulik ajunaarfiup qulaani qangatatillugu franskillu annaassiniartuminnut aalateritillugit quilimiguulimmi ingerlatitsisoq sumissusersiorsinnaariataarpoq. Ingerlatitsisoq pisartumit qulimiguulimmik ingerlatitsisunut ulorianarluinnartumik 'vertigo'-mik (qaalluitsisoq) eqqorneqarpoq, qaratsapq suna qummuunersoq sunalu ammuunersoq paatsiveeruttarmagu.

Qulimiguulik tunuporsulerpoq, sermersoornermit oqimaalluni sermersuarmullu attuutingajavilluni. Ingerlatitsisoq aappariinnut taquassanik nakkartitsisoqarnissaa naalakkiutigaa, piffissarlu kingullerpaaq atorlugu motorini sakkortusipiloorlugit.

Qulimiguulik nuissat akornisigut qummuinnaq allaaqqimmut appakaappoq, ingerlatitsisup killingusaaq takusinnaaleramiuk ingerlaannaq sumiissusersisinnaaqqilerpoq.

Aqaguani ajutoorfimmi silaqqippoq. Qulimiguulik sermersuarmut mippoq, aappariillu tupaqqaqasut qiiasimaqisullu ikillugit. Arnaq ajoqusinngingajalluinnarsimavoq, angullu annertunngitsunik ajoqusersimalluni.