Biologi: Danmarki issittup nanuanik tunisassiat pillugit kinguarsaasimavoq
Orpippassuaqarnermut Pinngortitamullu nakkutilliisoqarfiup Namminersornerullutillu Oqartussat issittup nanuanik tunisassiat inassutigineqarsinnaanngitsoq sivisuumik nalusimanngilaat. Tamanna Pinngortitaleriffiup nalunarusiaani kingullermi decembarimi saqqummersumi erserppoq.
Danmarki pinngitsaalineqarmat issittup nanuanik tunisassianik eqqusseqqusaajunnaarneq pivoq. Taamak bilogi, atuakkiortoq, il.lil., Thor Hjarsen blog-imi allappoq.
»Orpippassuaqarnermut Pinngortitamullu nakkutilliisoqarfiup kalaallit nunaata uumasuisa piniakkat ikiliartornerat pillugu ilisimatuussutsikkut ilisimasat soqutiginngitsuusaarsimavaa CITES-imillu akuersissutit tukkusaarutigisimallugit. Paasissutissat piviusut isiginngitsuusaarneqarsimapput, taamalu qilalukkanik, aavernik, qilalukkanik qaqortanik issittullu nanuanik niuernerit akuerisimallugit.
Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik issittup nanua pillugu decembarimi ilisimatuussutsikkut naliliivoq. Naliliineq taanna maanna nakkutilliisoqarfiup inerteqquteqalerneranut tunngaviugunavippoq. Nalunaarut/naliliineq taamak pingaaruteqartigisoq soqutiginngitsuusaarneqarsinnaanngilaq. Tassami Pinngortitaleriffik toqqaannartumik allappoq issittup nanuanit tunisassianik niueruteqarnissaq kaammattuutigineqarsinnaanngitsoq, piniarneq nungusaataanngitsumik ingerlanneqanngimmat.
Tamatuma kingorna Orpippassuaqarnermut Pinngortitamullu Nakkutilliisoqarfik avataaniit eqqusseqqusiunnaarnissamik aalajangernissamut qaammatit marluinnaat atorsimavai, nalaatsorsnerinnakkut EU-mi ajornartorsiornertalimmik ataatsimiinnissaq ullut arfineq-marluk sioqqullugu. Taamaattoq Danmarki suliniuteqarnissaminut ukiuni qulikkaani kingullerni periarfissaqartuarsimagaluarpoq, kisianni taamaaliorsimanngilaq. Taamaattumik Haraldgade-miittut nersualaarneqarsinnaanngillat (Orpippassuaqarnermut Pinngortitamullu Nakkutilliisoqarfiup inaa, aaqq.),« Thor Hjarsen blog-imini allappoq.
Biologilli aamma Namminersornerullutik Oqartussat assuarai.
»Namminersornerullutik Oqartussat avataaniit eqqusseqqusiunnaarnissat aggersoq pillugu decembarimili ilisimasaqalereersimapput, kisianni nipaarsaarunneqarsimavoq – aamma piniartut isumasioqatigiisinneqarnerata Nuummi ingerlanneqaqqammersup nalaani. Piniartut iligisaminnit aammaarlutik uukapaatinneqarsimapput. Tamanna takuneqartareerpoq.
Kalaallit Nunaanni issittup nanuisa ernumanartorsiornerat soorunami kalaallit nunaanni naalakkersuisunit nikittaattunit akisussaaffigineqarput. Pisassiisarnerit kingusinaareerluni aatsaat eqqunneqarput. Ukiut ingerlaneranni mianersoqqussutit imaaginnavissimagaluarput: Piniapilunnerit, silaannaap allanngoriartorneri mingutsitsinerlu, « Hjarsenip blog-iani "blog.ecoadvise.dk"-mi allassimavoq.