Skip to main content

Ilisimatusarfik pillugu

Ilisimatusarfik pillugu inatsisip nutaap Ilisimatusarfiup universitetitut inissisimanera aamma nunat tamat akornanni isigineqarnera ajornartorsiortippaa.

Ilisimatusarfik pillugu inatsisip aappassaanik oqaluuserineqareernerata kingorna uagut Ilisimatusarfimmi ilinniagaqartugut iliuuseqartariaqalerpugut, taamaattumillu suleqatigiissitaliorpugut. Ilinniagaqartut suleqatigiissitaata inatsisissatut siunnersuummut tunuliaqutaasut, kiisalu inatsit akuerineqassagaluarput suut ajornartorsiutaasinnaasut sukumiisumik misissorpaat.

Suleqatigiissitap naqissuserpaa pingaaruteqartorujussuusoq § 12 imm. 3-p aamma § 19-p allanngortinneqarnissaat Inatsisartuni inatsisissatut siunnersuutip pingajussaanik oqaluuserineqannginnerani.

Ilinniagaqartut suleqatigiissitaata Ilisimatusarfiup aamma Nunatta siunissaanut tunngatillugu makku isornartutut isigaat.

Inatsisissatut siunnersuutini piumasarineqanngilaq rektori, prorektori aamma instituttit pisortaasa ilisimatusarsimanermik misilittagaqarnissaat, tamatuma kingunerissavaa universitetip nunarsuup sinneranit imminut mattunnera. Ilisimatusarnermik misilittagaqarneq atorfinni taamatut ittuni inissagaanni piumasaqaataavoq nunani tamani Nunatsinnut assersuunneqarsinnaasuni aamma Nunatsinnit suleqatigiumasaasuni. Siunissami suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutissat atorunnaarsinneqarsinnaapput nunatta universitetiani qaffasissutissatut piumasaqaataasa appariarujussuarnerat tunngavigalugit.

KIIIP-ip tusagassiorfinnut nalunnaarutimini inatsisissamut tunngavilersuutaasa ilagaat ilisimatusarnermik misilittagaqarnissaq Norgemiut inatsisaanni Lov om Universiteter og Høyskoler piumasaqaataanngitsoq, taamaattumillu Ilisimatusarfik pillugu inatsit nutaaq norskit universitetit pillugit inatsisaannut sanilliunneqarsinnaasoq

KIIIP-imit pingaaruteqartoq ataaseq arajutsineqarpoq:

Norskit universitetii tamavimmik inatsisip universitetinut tamanut atuuttup ”Lov om Universiteter og Høyskoler” saniatigut universitetit ataasiakkaat tamarmik namminneq ingerlatsinermut inatsiseqarput, taakkunanilu erseqqissarneqarpoq rektori, prorektori aamma instituttit pisortaat ilisimatusarnermik misilittagaqarnissaat! Taamaattumik erseqqilluinnarpoq norskit inatsisaat Lov om Universiteter og Høyskoler inatsimmut Ilisimatusarfimmut tunngasumut assersuunneqarsinnaanngitsoq. Inatsit nutaaq tunngavigalugu Ilisimatusarfiup nammineerluni piumasaqaatit annertusisinnaanngilai, soorlu norskit universitetii taamak iliorsinnaasut taamatullu iliortartut.

Tamatumunnga ilutigitillugu Nunatta OECD -mit maleruaqqusatut piumasaqaataasut naammassisinnaanngilai, tassami Frascati-manual (Frascatimi isumaqatigiissut) 2002-meersoq, tassani naqissuserneqarpoq universitetit aqutsisuisa ilisimatusarnermik misilittagaqarnissaat qanoq pingaaruteqartigisoq.

Tamakku tunngavigalugit Ilisimatusarfik ajornartorsiorsinnaavoq universitetit aamma ilisimatusarnermik ingerlatsisut akornanni universitetitut akuerineqarnissaminut nunat OECD-mut ilaasortaasut eqqarsaatigalugit. Ilisimatusarfiup nunani allani ilisimatusarnermik ingerlataqartut aamma universitetit akornanni isigineqarnera annertusiartorpoq, kiisalu inatsisissatut siunnersuutip akuerineratigut ineriartorneq taanna maangaannarteriaannaavarput Ilisimatusarfillu mattullugu. Kingunerisinnaasaasalu ilaagaat akuerineqareernerup katanneqarnera, tamannalu Ilisimatusarfimmi ilinniagaqartunut kiisalu ilisimatusarnermik suliaqartunut nunani allani suliffeqarfinnik pitsaasumik suleqateqarnermik ingerlatsiinnarusuttunik imaannaanngitsumik ajornartorsiortitsilersinnaavoq.

Ilisimatusarfiup taamaalilluni universitetitut ilisimatusarnermik tunngavilimmik ingerlasutut akuerineqarnini annaappagu tamatuma aamma kingunerisinnaavaa kalaallit inuusuttut Ilisimatusarfik tunulliullugu nunanut allanut iliniagaqariartornissartik qineraat, tassani ilinniartitaanermi unammillernartut namminneq kissaatigisatik ingerlanniarlugit.

Ukiuni kingullerni ilinniartitaanermut tunngatillugu suliniutaasimasut akerlilerlugit Ilisimatusarfimmut inatsisip nutaap Nunatsinni ilinniartitaanerup qaffasissusia annikillisissavaa. Anguniakkat - inuiaqatigiinni kalaallit ilinniarluarsimasut atorfinni qaffasinnerusuni inissisimasunik takunnikkusunnermik tunngavillit – ukiunik arlalissuarnik kinguassapput, tassami ajornartorsiut kalaallit inuusuttut piumassuseqarluartut nukissaqarluartullu atajuartinnissaat kajungertilernissaallu ullumikkornit ajornartorsiutaanerulissammat.

Ilisimatusarfimmit ikaarsaariarnissamut siunnersuutigineqartoq ilinniartitaanerup qaffasissusiisa ingerlaannarnissaannik qulakkeerivoq, kiisalu tamatumani aamma qulakkeerneqarluni ilinniartitaanernik ingerlatsisut allat aqutsisuni inissinnissaat. Ajornartorsiutitut isigaarput politikerit tungaannit kissaatigineqanngimmat utaqqiisaasumik universitetsrådimik pilersitsinissaq minnerpaamik ukiuni tallimani - arfinilinni ikaarsaariarnermut atatillugu atuuttussamik, taamaaliornikkummi kalaallit piukkunnartut annertunerusumik periarfissaqartinneqassagaluarput Ilimmarfimmi – Universiteteqarfimmi pisortatut atorfininnissaminnut.

Ilinniartut suleqatigiissitaannit inuiaqatigiinni kalaallini kingunipiluutaasinnasutut oqaatigerusupparput inuiaqatigiit kinguariartortut, siuariartornissaminnut aamma namminersornissaminnut periarfissaqanngitsut.

Taamaattumik aalajangiisartut eqqarsarluartariaqarput Ilisimatusarfik pillugu inatsisip aalajangiiffigineqannginnerani.

Siunnersuutiginngilarput Ilisimatusarfik pillugu inatsisip tamarmiusup peerneqarnissaa, kisianni taamaallaat paragrafit 12-ip imm. 3 aamma 19-ip allanngortinneqarnissaat, taamaalilluni ilisimatusarnermik suliaqarnermut misilittakkat naapertorlugit nunatsinni siuariartortuarnissaa qulakkeerneqassammat.

Ilisimatusarfimmi ilinniagaqartut sinnerlugit

Ilinniagaqartut suleqatigiissitaat

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER