Kujataa arnanik annaasaqarpoq
Kujataani arnat periarfissaqarumallutillu unammilligassaqarumapput, taamaattoqanngippat aallassagamik. Amerlasuullu aallareersimapput
Nutaamik misissuinikkut ersersinneqarpoq, Kujataani arnat katillugit 500-ngajannik ikinnerulersimasut.
Kisitsimmi tassani arnat Kalaallit Nunaanni avataanilu inunngorsimasut pineqarput. Arnat Kalaallit Nunaanni inunngorsimasuinnaviit eqqarsaatigigaanni illoqarfinni pingasuni: Nanortalimmi, Narsami Qaqortumilu arnat 229-nik ikinnerulersimapput. Kisitsit taakku Kujataani inuiaqatigiinni atukkat allangornera najoqqutaralugu innuttaasut naleqqussarumassusiannik misissuinermeersuupput (takuuk boks).
Pingaartumik Nanortalik, minnerunngitsumillu nunaqarfiit eqqugaasimapput.
Agguaqatigiissillugu kommunip nunaqarfinni angutit arnallu ikiliartupiloornerarpai, pingaartumilli arnat ikiliartupiloorput, 1990-imiit 2007-mut affaannangajammik amerlassuseqalersimallutik. Erseqqissumik oqaatigalugu Nanortallip illoqarfiani arnat 84-it amigaataapput, Qaqortumi 1423-it Narsamilu 75-it. Procentinngoraanni arnat 47, 48 aamma 48 procentiupput. Qitorniorsinnaasut 20-it 50-illu akornanni ukiullit amigaataanerpaallutik.
Qitorniorsinnaaneq Kujataanilu ineriartorneq eqqarsaatigalugit arnat amigaataanerat ajornartorsiutaavoq.
Nutsertoqarnerujussuanut peqqutaavoq pingaartumik nunaqarfinni arnanut naleqquttunik suliffissaqannginnera, RUC-imi lektori Rasmus Ole Rasmussen, 2005-imi piniartunik misissuinermik ingerlatsisuusimasoq oqarpoq.
Taanna aamma misissuinermik nutaamik ingerlatsisuusimallunilu arnat qangatut suliassanik ingerlatsisuujunnaarsimanerarpai. Aammi aalisakkanik suliffissuit arnat suliffigisarsimasaat peerussimalerput.
?– Arnat ilinniagaqartariaqarlutik paasisimavaat ilinniarsimasaminnullu naleqquttunik suliffissarsiortalersimallutik. Tamakkulu Kujataani nassaarisinnaasimagunanngilaat, Rasmus Ole Rasmussen oqarpoq.