Skip to main content

Qaanaami imigassap matuneqarnera kingorna atuartartut isumaat

Qaanaami imigassap matuneqarnerata kingorna atuartorpassuit qisuariarput - qisuariartut oqariartuutaat atuarsigit.......

Arnannguaq, Nuuk: – Uanga isumaqarpunga avammut sakkortuunik nunarput pillugu saqqummiussisoqartillugu politikkerit aalaniapallattarnerat unittariaqartoq, pitsaasumilli siunissaq eqqarsaatigalugu nunarput tamaat isigalugu aaqqiissuteqartariaqalersut. Angajoqqaat imerajuttut, allanilluunniit atornerluisut piaarluinnartumik ikiorserneqartariaqarput.

Oqartarpugut "Meeqqat uku nunatta siunissarai". Meeqqat taakku taamatut atugaqarlutik perussagunik naak nunatsinnik aqutsinissaminnut sakkussaat? Uanga naalagaasuugaluaruma, aningaasarpassuit ajunngilaq atorlugit, Nunatta inui ikioqatigiinnikkut, oqallittuarnikkut, katsorsaanikkut, pikkorissaanikkut allarpassuartigullu qaqitinniarneqarnissaat piumasarissagaluarpara.

Nukittuut sanngiinnerusunik ikiuillik, nunaqqatigut ikiussallugit pisussaaffigisariaqarparput ukiut 50 qaangiuppata Kalaallit Nunaat nukittuujulluni atugarissaarlunilu namminersortumik ingerlassappat. Allat isuumaasa tusarnissaat pissanganaq, Arnannguaq allappoq.

Inge-Marie Rosing, Qasigiannguit: Ilumut ajortoqarpoq!!

– Aviisit qupperaanni radio ikikkaanni atornerluinerit imigassamut ikiaroornartumut inoqatinut il. Il. Ilami allaat meerannguanut! Atualissuugut ajortuinnavinnik. Atualissuugut tusalissuugut meeqqalluunniit nerisassaqarneq ajortut – kisiannili aamma isumaqarpunga peqqinnartuusoq tamakkua saqquminerulernerat. Eqiilersimavugut eqqummaarissiartorpugut immitsinnut qiviarsinnaalersimavugut immitsinnut nalligivallaarunnaariartorpugut – ajunngilaq kusanaq – qaa taamatut ingerlaannarta – taava tullinnguutissavarput qanoq ilillutami ingerlaqqissuugut?

– Imminut nalliginerit – imminut ataqqinnginnerit – imminut nikassarnerit – imminut tatiginnginnerit – inoqatinik nikassaanerit – inoqatinik isiginerluinerit amerlavallaaqaat – inuiaqatigiinni ingerlatitaanermi ajortoqarsimassooq inuit quliuppata sisamaannaalluunniit imminnut taama inissittarpata.

– Ingerlaqqissagutta meeqqanit, inuusuttunit, ilinniartitaanermit ilaqutariinnermit – atornerluisuunermit aallartittariaqarpugut – tamaviaaruttariaqarpagut ilungersorlutalu aningaasat qanorluunniit amerlatigisut atoraluarutsigit pineqartut sukumiisumik sammisariaqarpagut – nuna illuttut tummarlugu ingerlaqqissagutta pineqartut iliuuseqarfigisariaqarpagut aningaasalluunniit qanoq atsigisut atussangaluarutsigit – ilaqutariittut piginnaanngorsarfiit pilersinneqartariaqarput tuaviornerpaamik! Ilaqutariinni inuk ataaseq ikiorlugu aniguisinniartarsinnaavarput kisiannili peqataqaagut inuiaqatigiit iluini kikkuugaluartuni ilaqutariinni atornerluisoqartillugu aamma ilaqutariit tamarmik napparsimasarnerat.

– Ingerlaqqissagutta iluaqutaanngilluinnarpoq imigassap tunisaanerata matuneqarallartarnera taamaaliortoqarniarpat taava nunarput tamaat matuneqarniarli ataatsimoorlutalu inuiaat kalaallit sulissuteqarta piffissami tassani, Inge-Marie Rosing allappoq.

25-nik ukiulik allappoq: – Assut qujavunga taamatut ”ammasumik” isummagut tusarneqarusummata. Uanga 25-nik ukioqarpunga. Aapparalu paneqarpugut 3-nik ukiulimmik. Angerlarsimaffitsinni imigassaq atugaanngilaq. Inerteqqutiginngilarput, atugaanngiinnarpoq. Aapparalu assut nuanniigisarparput imerniartarfiit ammasarfii. Tassami helligdag-jugaluartorluunniit imerniartarfiit ammasarmata. Unali ajorinerpaajusarparput juulli aqagukkaangat imerniartarfiit ammasarmata. Assut taanna eqqarsarnartoqarpoq. Nuanninngilaq, taamatut aaqqiisoqarsimammat. Tassa imerniartarfiit ammasarneri helligdag-ini. Tamanna inuiaqatigiinni oqaluuserineqartariaqarpoq, minnerunngitsumillu imerniartarfinnik akisussaasut oqallinnermi ilaasariaqarput!!!!

Juaaka Lyberth allappoq: – Naak sammineqartoq tujorminaraluaqisoq nutaajunngillat tusakkavut, aamma nalunngilarput Paarisa aqqutigalugu Naalakkersuisuusimasut qangali suliniuteqartut pissutsit illorraap tungaanut saatinniarlugit. Suliat ingerlapput, piffissarlu sivisooq atorneqartariartarpoq aaqqiissuteqarnissap tungaanut.

– Qaanaami borgmesteri oqaasii Karen Littauer pillugu isumaqatigilluinnakka.

– Sooq Karen Littauer ajornaartorsiutinik aaqqiisinnaanerminik taama imminut pikkoritsigisutut isigisup Qaanaamiikkallarnermini tamakku aaqqeeqataaffiginiarlugit suliarinngilai, Danmark-mi tusaqqusaarutigiinnarnagit, nammineq "nersornaaserneqarnissi" siunertaralugu".

– Ajuusaarnartorli eqqarsalersitsisorlu annerpaaq tassa Naalakkersuisut qisuariarnerat, immigassamik matusinermikkut Qaanaami.

– Assit avataaniit uparuaasoqarmat Naalakkersuisut qisuariaqallapput. Tassa Danmarkimi tusagassiutitigut oqallinnerup Nunatsinni naalakkersuisut aalajageriataartarnerat aqquttupilorujussuugaa isumaqarnarpoq. Aatsaat taamaalisoqanngilaq, aamma puisinniartarneq amminillu tuniniasarneq pillugu nunatta politikkia nunanit allanit oqallinnermit aqunneqartupilussuuvoq.

– Naalakkersuisut avataanit uparuartuutit pissutigalugit tassangaannartumik qisuariartarnerat toqqissisimanngilaq. Siunertaq erseqqarissoq alaajaatsoq piunnaarluni, sangujoraarnerup politikkia ingerlasorinarpoq, avataaniit aquuneqartoq. Ajorpoq, Juaaka Lyberth allappoq.

Rasmine Nuummiit ima allappoq: – Isumaqarpunga nunatsinni imigassaq ajornanngippallaanik kikkunik tamanik pissarsiarineqarsinnaasoq, massakkummi meerannguanut allaat imigassartorsimasunik tusartalerpugut. Malunnarsilluniluaasiit aasaleriarmat inuusuttut nukarliit aalakoornerup iluani ajortuliortunik.

– Ilumoorpoq imigassat ammasarfii pisiarinissaallu ajornanngippallaarnerisa takutikkaat meeqqat sumiginnangaanerujussuat annertusiartortoq immaqalu taamaareeraluarluni takussaaneruleriartortoq inuiaqatigiit tappinneruliariartornerat maliinnarlugu. Ilumut eqqarsaatigisariaqalerparput nalilersoqqillugu imigassat pisiniarfinni imerniartarfiillu ammasarfii qiviaqqilaassallugit.

– Illoqarfiillu ataasiakkaat piinnarnagit aamma illoqarfinni annerusuni ajornartorsiut allaanerunngimmat. Assut tujorminartarpoq ullup qanorineraniluunniit inuit sumi tamaani aalakkuttut takullugit, Rasmine allappoq.

Suffia allappoq: – Isumaqarpunga Qaanaami imigassamik matusineq mattusersuiniaannarluni politikkimik takutitsinerusoq. Isumaqarpunga inuup sumiikkaluaraangamiluunniit sensationimik takutitsiniartartup Karen Littaurip isummernera tunngavigalugu taamaaliorneq hovsapolitikkiusoq iluaqutissartaqanngitsoq. Nunarsuarmioqataanermik oqaluttuannguarluni pissaaneq atorlugu inuiannguanik soriarsinnaanngitsunik taamatut mattussineq avaanngunarpoq.

– Nalunngilarput imigassaq sumiluunniit ajornartorsiutaasoq, aamma minnerunngitsumik maani Nuummi. Illoqarfissuarmili toqqorfissaqarnerunera peqqutigalugu takunngitsuusaakkagut amerlanerujussuusarunarput. Qaanaaq illoqarfeerannguummat suna tamarmi ersippoq, taamalu aamma ajortortai erseqqittaqalutik. Avinngarusimammata taamatut pillarneqassappat? Taavami qaqugu imigassamik ammaaffigineqaqqikkumaarpat? Silattorpata?

– Isumaqarpunga imigassaq atugarliornerlu qanoq iliuuseqarfiginiaraanni nuna tamakkerlugu inunnik peqqissaanissaq/nukittorsaanissaq pimoorussamik aaqqissuussamillu ingerlanneqartariaqartoq. Ajornartorsiutit inunnit malugeqqusaartunit saqqummiunneqartullu qisuariapiloortaqattaarnikkut inuiaqatigiit ingerlanneqarsinnaanngillat.

Jan Kristensen Knudsen, Uummannaq: – Qaanaami imigassanik tuniniaaneq matuneqarnera ATORUNNAARSINNEQARLI!.

– Qaanaami meeqqat atugaat pillugit Karen Littauer isornartorsiuereersorlu, Namminersornerullutik Oqartussat Qaanaami imigassanik tuniniaaneq ippassaq matugaat, Naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen uppernarsaasimasoq Radio-Aviisikkut tusarlungu assut ingasappoq, Naalakkersuisullu siulittaasuat asuli imminut kusassaatissatut iliuuseqartutut oqaatigisariaqarneruvoq!

– Nunatta Avataaniit Naalakkersuisoq Siulittaasuat Aqunneqarpoq!

– Naalakkersuisut Siulittaasuat politikkikkut ulluinnarni nunatta avataanut erseqqissumik oqariartuuteqaqqaarsimagaluaruni iliuuseqarnerminiit pitsaanerusimassagaluarpoq, aammami isornartorsiusoq toqqaannartumik akisinnaagunannginnamiuk ”iliuuseqartariaqaramilu” ajoraluarmik kukkusumik maanna toqqaannartumik Qaanaami imigassaq matuaa.

– Tassa imaassimavoq kinaluunniit Qallunaaq imal. Nuna allamiit nunatsinni pissutsit sivikitsuinnarmik najoriarlugit uparuaappata ”naalattariaqassavai”, tassa taama ”oqitsigaa”????

– Soormi tusarniaaqqaanngila?

– Qaanaami borgmesteri Jens Danielsen kiisalu innuttaasut qisuariaataat Karen Littauer pillugu isumaqarpunga eqqortuusut, kiisalu pissusissamisoorsimassagaluartoq pineqartoq Qaanaamiinnermini Borgmesteri oqaloqatigisimaguniuk, kiisalu pikkorissartitsereernermi qanoq kusanartigisumik inuttaasunut oqaaseqarsimanera oqaatigineqartoq pillugu isumaqarnarpoq imminut assortuuttoq!

– Taamaammat Naalakkersuisut Siulittaasuat Hans-i tusarniaaniarluni Qaanaaliartitsillunilluunniit iliuuseqaqqaarsimaguni pissusissamisoornerusimassagaluarpoq, ingerlaannaq imigassamik tuniniaanermik matusinissaq atuutsilersinnginnerani.

– Uparuartuiniaraanni ”oqitsuararsuuvoq”

53-nik ukiulik ikiaroornartumik 29 kilo-mik eqqussisoq

Naja Arctica-mut aallaasersortoq sap. ak sisamat tigummineqarallassaaq

Nuummi atuarfik aserorteriffigineqartoq

– Tusagassiuutini qulequttat avaanngunartut sap.akunnerini tamani pisartut, amerlanerusullu taaneqarsinnaagaluartut ajoraluartumik Naalakkersuisup Siulittaasua maanna Illoqarfigisaani pisartut uparuarneqarsinnaagaluartut illoqarfimmi Imigassaq ajornartorsiutaanera ersarinnerusumik takussutissaqartoq, ilami sap.akunnerani kingullermi Nuummi meeqqat illoqarfiup qeqqani imigassartortoqartarnera pillugu akerliussutsimik takutitsisoqartoq, tamannaluunniit Naalak-kersuisup qisuariarfiginngimmagu uggornaqaaq.

– Isornartorsiuinerit nunatsinni pisut pillugit Nunatsinni tusagassiuutitigut qulaani taaneqartutuut eqqartorneqartaraluartut Naalakkersuisut siulittaasua qanoq iliuuseqarfigisarnagit, aatsaat tassa Nunatta avataani tusagassiuutitigut soorlu DR-Radio-kut kisiisa immaqaaku taakua kisiisa ”malinnaaffigigai”.

– Qaanaami imigassaq illoqarfinni allanituulli atugaammat maannagaak ammaqqinneqarli, Jan Kristensen Knudsen isumaqarpoq.

Ivalo Egede Nuummiit allappoq: Allat ajornartorsiutaat neqitsiullugit angalasoq

- Qaanaami immigassat tunisaanerisa matuneqarnerat tunngaviusumik pingasoriarluni kanngutsinnarpoq. Siullermik kanngutsinnarpoq, filmiliornermik ilitsersuisartup inuiaqatigiinnguit avannaarsuaniittut Danmarkimi imminut nittarsaannerminut atortarmagit, angalanissaminut aningaasanik katersuiniarnerminut tunngatillugu. Angalanerit allat ajornartorsiutaat neqitsiullugit ingerlanneqartartutut taaneqarsinnaasut.

- Aappassaanik kanngutsinnarpoq Peqqissutsimut Naalakkersuisup Qaanaamut angalanissani siuartimmagu filmiliornermik ilitsersuisartup danskit tusagassiutaanni oqaaseqarnera pissutigalugu.

- Pingajussaannik kanngutsinnarpoq Naalakkersuisut Qaanaami imigassat tunisaanerinik matusinerat, taamatut aalajangernerminnut kommunalbestyrelse avaqqullugu.

- Paaseqqusara tassa una, soorunami uagut meeqqatta – nuna tamakkerlugu – peroriartornermini atugarisinnaasaat pitsaanerujussuusinnaapput, inuunerallu nuannaarnermik pilluarnermillu annertunerujussuarmik ilaqarsinnaagaluarpoq, tamatta tamanna isumaqatigiissutigisinnaavarput. Kisianni pissusissamisuunngilaq kikkut tamaasa ataatsimut inississallugit, aamma pissusissamisuunngilaq pitsaasumik suliniartorpassuit, meeqqat atugarisaannik pitsanngorsaaniarlutik suliniuteqartut isiginngitsuusaassallugit, taamak allappoq Ivalo Egede, Nuuk.

Kaali, Kangaatsiaq: – Sooq Karen Littauer ajornartorsiummut taama annernartigisumut attuisimaneranik qujassuteqarfigineqassava?, ajornartorsiut, Juaaka Lyberth-ip allanneqartut nutaajunngilaq, kisianniliukua inuit ilaat, pingaartumik inuit nunatsinniinngitsut, arlaatigut "tusaamasanngorni-aannarlutik taamatut saqqummertartut, tamakkualu tassaanerunnguatsiarput, nunaminni ajornartorsiutinik "qatsussisimallutik" allanik uparuagassarsiortartut.

– Sofia aamma Ivalo Egede, Nuummeersut ilumoorput, Karen Littauer allat ajornarsiutaat iluaqutsiullugit tusamaasanngorniarsarivoq, tamannalu pissusissamisoornerpa?

– Soorunami immaqa siunissami sapaatip-akunnera 18 imigassallerfiunngitsutut aaqqinneqarsinnaangaluarpoq, kisiannili aamma eqqarsaatigineqartussat ilaatigut makkuupput; nalliuttorsiorniarlutik imigassanik mattunneqartut, ilaasami viinnit nerinermi sassaalliutitut atorusuttarmatigt aamma aalakoorniutitut atorneqarnissai tamatigut naatsorsuutigineqarsinnaanngillat, nerinermimi taamaallaat iggisigineqartarmata.

– Imerajuttunngortartut tassaanerusinnaapput; meeraanerminniik, inuusuttuaranngornerminniik imigassamik killeqanngitsumik isigitinne-qartartut, ajoraluartumillu tamanna "kingornussinermik" peqquteqartartoq naluneqanngilaq aammaliuna inuit, pingaartumik inuuniarner-minni ajornartorsiutimik "aaqqissinnaajunnaarnerannik" pissuteqartumik imigassamut nakkaattoortarsinnaasartut, annerpaatullu aamma taaneqarsinnaapput ilaatigut; suliffissaaleqineq, inissaaleqineq, inuttut saaffissaaleqinermi kiserliornermi allamut saaffissaqan-nginneq.

– Aningaasarsinermi imigassamik mattussisarnissaq arlallit kissaatigisimangaat aamma malunnarpoq, kisiannili eqqarsaatigineqartus-saq unaavoq, inuumuna nammineq sulinermini aningaasarsiami sumut atornissai aalajangertussaangaa, allat oqaasissaqanngillat, inuup nammineq pisinnaatitaaffia peerneqassava?

– Aamma Tanja, Nuummeersup imigassamik tuniniaaneq taamaallaat piffinni ataaseq/marlunni pisarnera iluatsissimasutut allaaseraa, eqqarsaatigisimangunanngilaa inuit tamatta allatut eqqarsariartaaseqarnerput aamma tamakkua inuit allat pilersitaannik ilaarsinerujussuit katanneqartariaqalersutut isumaqarfigaakka, uangununa nammineerluta nunatsinnut naleqqussarlugit suliassagut, Kaali allappoq.

Paamiuni innuttaasoq allappoq: – Aasimmiaasiit imigassaq pisuutinneqarluni tuniniaaneq unitsinneqarpoq. Tamatumuunakkut Qaanaami. Qaanaarmiut imigassamik aalakoornartortalimmik mamarisallit ingammik "Aqullugu najorsisartut - aalakoorniutiginagu" misiginneqatigeqaakka.

– Oqariartaaseq malillugu ima aamma oqartoqartarpoq: "Imigassaq aalakoornartulik imminik ajoquteqanngilaq. Kisiannili inunguna nammineq." Oqariartaaseq taanna erseqqivissumik ilumoorpoq, uangalu nammineq aamma

– Isumaqarpunga ilumoortoq. ( Imminut qiviaruma ). Taanna isumaq inuiaqatigiusugut ilikkartuugutsigu siumut alloriarneq pitsak mikinngitsorlu angussagaluarparput.

Kikkut matusinernut pisuutittarpagut! Inuiaqatigiit tamatta pisooqataavugut. Aamma Qaanaarmiut. Isumaqarpunga imigassanik aalaakoornartulinnik tuniniaasartut aama qiviartariaqartut. Tassami inatsisartut inatsisiliaanni ima allaqqasoqarpoq "Kinaluunnit imigassartorsimalluni takussaasumik aalakoortoq pisitinneqarsinnaanngilaq". Taanna uanga nammineq isinnik takusarnikuuvara eqqortinneqarneq ajortoq pisiniarfinni imerniartarfinnilu. Tamakkua aaqqitassat ilagiinnarpaat ajornartosiuterpassuit ilaanni.

– Inuiaqatigiiusugut immitsinnut aaginnassanngikkutta imigassamit aqunneqartutut, taava imigassamik isiginnittaaserput allanngortittariaqalerparput. Ilami aningaasaatigut allanut siunertanut pitsassuarnut atortartigik.

– Taamaasigutta aatsaat siumut aallassagaluaratta kiisalu pisuutitassarsiorunnaarluta. ( Inuk ataaseq nalunaarusiorami matusipput - immaqaana taanna arnaq Naalakkersuisumit kilitsissiaq ?

Paamiuni innuttaasoq.

   

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER