Piniarnermik piniarfinnillu nakkutilliisut ikippallaarput: Tamatsinnut kingunerlutsitsisarpoq
Aalisarsinnaanermut akuersissutinik nakkutilliisoqarfiup pisortaa taama oqaluttuarpoq, taanna nunatsinni piniarnermik aamma piniarfinnik nakkutilliisunik qulinik amigaateqartoqartoq nassuiaavoq.

Qaanaami piniarnermik nakkutilliinermik amigaateqartoqartoq, sapaatip akunnerani kingullermi Sermitsiap oqaluttuaraa. Tamaani piniartut arlallit uppernarsaasimapput, aasap ingerlanerani unioqqutitsilluni qernertanik qilalugarniartoqarsimasoq.
Aviisi Sermitsiaq allappoq.
Nunatsinni katillugit 20-nik piniarnermik piniarfinnillu nakkutilliisoqarpoq, taakkunannga pingasut ilinniartuullutik. Kisianni kisitsisit taakku ikippallaarujussuarput, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik, KANUAANA taama ilisimatitsivoq. Piniarnermik aalisarnermillu naammattumik nakkutilliisoqassappat nuna tamakkerlugu nakkutilliisut 30-nik amerlassuseqartariaqaraluartut naliliivoq.
Nakkutilliisunik piniarnermillu ornigulluni takusaasartunik amigaateqarnerup ilaatigut kingunerisarpaa uumasut piniarneqarpallaartarneri aalisakkallu aalisarneqarpallaartarneri – tamannalu tamatsinnut kingunerlutsitsisarpoq, Claus Nielsen, KANUAANA-mi Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup pisortaa oqarpoq.
- Qanoq amerlatigisut aalisakkat uumasullu pisaasarnerisa nalunaarutigineqarneq ajornerat kinguaassatsinnut tamanna kingunerluuteqassaaq. Aamma qilalukkat nalilinnik tigusiffigiinnariarlugit sinneri qimaannarneqartarput, Claus Nielsen oqarpoq.
- Eqqarsaqqaartanngitsut ikittuinnaasut piniartunut unneqqarissunut kingunerlutsitsisarpoq, kusanartumik oqaatigalugu. Tamanna tamatsinnut sunniuteqarpoq.
Aviisimi Sermitsiami atuarnerusinnaavutit. Aviisi uani pissarsiariuk: