Danmarkimit ikiorserneqarnissaq: Periarfissatsialak annaariaannaavarput

Meeqqat atugarliortut pillugit Danmarkimit ikiorserneqarnerup, kinguaassiutitigut atornerluisarnerit inuusuttullu akornanni imminortoqartarnera allanngortingaarnavianngilai. Tamanna MIO-mit aamma Meeqqat Ikiortigimit ernumassutigineqarpoq.

Folketingimi ilaasortaq, Aaj Chemnitz Larsen IA-meersoq aamma taamaatut ernumassuteqarpoq.

- Naalakkersuisut kissaatigisaat annikippallaarput. Uanga takusinnaasattut, uungaannaq isigaluni aaqqiissutissaapput. Assigiinnarpaa kissassimaarniarluni qarlinnut quineq, kinguninnguatigullu suut tamarmik ajorseriarnerat, taanna Sermitsisaq.AG-mut oqarpoq.

Pisariaqartitat Kalaallit Nunaannit nassuiaasiorneqassapput

Danmarkimit ikiorneqarnissaq oqaluuseriniarlugu isumaginninnermi ministeri Astrid Krag (Soc) sapaatip akunnerani kingullermi ataatsimeeqatigaa, ataatsimeeqatigiinnermilu paasivaa, danskit politikkeriisa akornanni akuersaarluartoqartoq.

- Ministerip oqaatsikka allattorluarpai.

- Taamaammat isumaqarpunga, suliassaqarfiup tamarmiusup allanngortilluinnarneqarnissaanut maannakkorpiaq periarfissatsialaqartugut. Kalaallilli uagut tassaavugut, pisariaqartitatsinnik nassuiaasiortussat, maannamullu Naalakkersuisut tungaannit tusaasakka naapertorlugit ernumassutigaara periafissatsialammik tamatuminnga annaasaqariaannaanerput.

Isumaginninermi sukannersumik ingerlatsisoqarnissaa

Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq, ikiuigasuarnissamut aningaasaateqarfimmik pisariaqartitsisoqartoq, najugaqarfinni ajornartorsiuteqarfiunerpaasuni atorneqarsinnaasumik.

- Nassuerutigisariaqarparput, najugaqarfiit ilaanni, soorlu Tasiilami, isumaginninnikkut sukannersumik ingerlatsisoqartoqartariaqartoq. Kinguaassiutitigut atornerluisarnerpassuit unitsissinnaaniarlugit, pinaveersaartitsinerit annertuut piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliniutissat aallartittariaqarpavut.

- Soorunami maannakkorpiaq ikiorneqapallannissarput pisariaqartipparput; taamatut ikiorneqarnissamik qinnuteqarnissatta tungaanut piffissaq sivisuallaartoq ingerlasimavoq. Pinaveersaartitsisoqanngippalli ikiorserneqarneq iluaqutaanavianngilaq, taanna isumaqarpoq.

Atornerluisartut qimagutsinneqassapput

Taassuma isiginnittariaasia naapertorlugu, atornerluisimasut tigusaanerusumik kinguneqartitsisumillu suliniuteqarfineqartariaqarput.

Ilaatigut siunnersuutigivaa:

Politiit aqqusinerni angalanerulernissaat nunaqarfiillu amerlanerusunik kommunefogedinik sulisoqalernissaat. Pingaartumik sapaatip akunnerisa naanerini aningaasarsiffimmilu meeqqat inuusuttullu politiinit ikiorneqarsinnaanerat ajornannginnerulersinneqassaaq. Suliniut sumiiffinni ajornartorsiuteqarfiunerpaasartuni annertunerutinneqassaaq.

Eqqartuussiviit amerlanersusunik sulisoqalersinnerisigut nukittorsarneqassapput, taamaalilluni atornerluisarnerit pillugit suliat sukkanerusumik suliarineqarsinnalissapput aamma atornerluisiasut sumiiffimmiit qimagutsinneqarsinnaalissapput. Uppernarsarneqarsinnaasumik atornerluisimasoqartillugu ingerlaannaq pineqaatissiisoqartassaaq.

Meeqqanut atornerlunneqarsimasunut sumiginnagaasimasunullu orniguttarfissamik pilersitsisoqassaaq, tassa meeqqat ajornartorsiortut ataasiinnarmut saaffiginniffissaqartilerlugit.

Maanna angalasartunut ikiuuttartussanik, angalasartut kingunerlutsitsisunik sukkasuumik suliaqarsinnaasut pilersinneqasssapput. Tamakkiinerusumik suliniuteqartarnissaq qulakkeerniarlugu tarnip pissusaanik ilisimasallit saniatigut isumaginninnermi siunnersortit katsorsaasartullu angalasassapput.

Ilaqutariinnut højskole meeqqanut nukanganerusunut angajoqqaat ataataalluarnissamut anaanaalluarnissamullu ilinniarfissaaat pilersinneqassaaq.

- Atornerluisarnerpassuit unitsissavavut, taamaalilluta tamatumunnga tunngaviusussat pilersissallugu maannakorpiaq periarfissaqarpugut, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.