Timmisartunut akitsuutit Danielsenip illersorpai

Nassuiaanermini politikerit arlallit, Visit Greenlandip pisortaata Air Greenlangillu pisortaata isornartorsiuinerat toqqaannartumik oqaaseqarfiginngilaa.

- Mittarfeqarfiit ingerlatseqatigiiffimmut annertunerusunik aningaasaliiffigineqarnissaq nukinginnartumik pisariaqartippaa. Tamanna akigititat qaffannerisigut imaluunniit aningaasanut inatsisip suliarineqarneranut atatillugu pingaarnersiuinikkut, taamaallaat pisinnaavoq – naatsumik oqaatigalugu, akileraartartut tamarmik aningaasaleeqqinnernut akiliissanersut imaluunniit atuisartut akiliissanersut, toqqaasoqartussaavoq, Karl Frederik Danielsen tusagassiutinut nalunaarutimini, tallimanngormat nassiunneqartumi allappoq ilallugulu:

Aningaasalersorneqarneq nammineq sinaakkutissat iluanni pisussaavoq

- Atuisut qulimiguulinnut mittarfinnik aamma mittarfinnik atuinerminnut akiliisassasut, Naalakkersuisut akigititat nutaamik ilusiligaaneranni aalajangiuppaat. Nutaanik suliniuteqarnerit aningaasalersorneqarnerat nammineq sinaakkutissat iluanni pisussaavoq. Assersuutigalugu umiarsualivinnut suliassaqarfimmit imaluunniit inissianik iluarsaassinissamit aningaasassanik aallertoqassasoq, Naalakkersuisut isumaqanngillat.

Akitsuutit annertusineqarnissaannut nassuiaatigineqarpoq Mittarfeqarfiit amigartooruteqarlutik ingerlasut, ingerlatsinermullu aningaasartuutit matussusersinnaanngikkaat.

- Mittarfeqarfiit mittarfiini aningaasaleeqqittoqarneq ajorpat, Trafikstyrelsip qulimiguulinnut mittarfinnik imaluunniit mittarfinnik matusisinnaanera aarlerinaateqarpoq. Tamanna aamma 2020-imut Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ersarissumik allassimavoq, allappoq.

Isornartorsiuineq oqaaseqarfiginngikkaa

Karl Frederik Danielsenip tusagassiutinut nalunaarutimini eqqaanngilluinnarpaa akigititat nutaamik ilusiligaaneranni angalasut nunanit allanit Kalaallit Nunaannut tikittut akikinnerusumik angalasalissammata. Akimik tassuuna appaanermi isertitat ikileriarneri, nunap iluani angalasut matussusissavaat.

Nutaamik ilusiliinermi allannguut alla tassaavoq ukiukkut angalanermi, aasakkut angalanermut sanilliullugu, timmisartunut akitsuutit annikinnerugaluartut atorunnaarsinneqarmata. Pilersaarutit malillugit akitsuutit assigiit ukioq kaajallallugu ukiortaamiit atorneqalissapput.

Ukiukkut angalasut akitsuuserneqangaatsiassapput

Kalaallit atuisut nunap iluani ukiukkut angalasut akisunerusumik angalasalernissaat isornartorsiorneqangaatsiarpoq. Nunap iluani ukiuunerani angalasut illoqarfimmut aqqusaarnermi akitsuutaat 65 procentimik qaffaavigineqassaaq, aasaaneranilu angalasut akitsuutaat 12 procentimik qaffaavigineqassalluni. Tassa ukiukkut akitsuutit 220 koruunimik aamma aasakkut akitsuutit 66 koruunimik annertusineqassallutik.

Visit Greenlandip pisortaata Air Greenlandillu isornartorsiuinera Karl Frederik Danielsenip oqaaseqarfiginngilaa.

Taakku isornartorsiuinerminni tunngavilersuipput ukiuunerani akitsuutit annertusineqarneranni takornariaqarnermi inuussutissarsiorneq eqqorneqarsinnaasoq aamma timmisartuutileqatigiiffiup timmisartunik inissanik akunnittarfinnilu inissanik atorluaanerusinnaanera akimmisaartinneqalersinnaasoq.

Air Greenlandip pisortaa Jacob Nitter Sørensen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq timmisartunut akitsuutit aaqqiivigineqarnissaat paasisinnaallugu, Mittarfeqarfiimmi amerlanerusunik isertitaqarnissani pisariaqartimmagu.

Nutaamik ilusiliinerup timmisartuutileqatigiiffik akimmisaartilerpaa

Nutaamilli ilusiliiniarneq pillugu ima oqarpoq:

- Ukiaanerani timmisartukkut angalasartut, nunaqavissuunerusut, allannguisoqarneranut akiliinerpaassapput. Aasaanerani takornarianut allannguuteqartoqarpallaassanngilaq, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq. Allannguinerup piffissani timmisartukkut angalasut ikinnerpaaffiini eqquissasoq aamma oqaatigaa.