Politikerinut nuannareqqusaartunut Asii isornartorsiuisoq
Nuuttarnerup qanoq unitsinneqarnissaanut pilersaarummik Inatsisartut aamma Naalakkersuisut innuttaasunut saqqummiussisariaqartut, illoqarfiit pingaarnersaata kommuniani borgmesteri Asii Chemnitz Narup oqarpoq.
Innuttaasut amerliartornerat Asii Chemnitz Narupip (IA) nuannaarutigaa, nunanit allaneersullu tamaasa tikilluaqqorusuppai. Tassami aalajaatsunik sulisunik pisariaqartitsisoqarpoq, taanna oqarpoq. Minnerunngitsumik illoqarfiit pingaarnersaanni, tassani mittarfik nutaaq ilungersuunneqarsimavoq, illoqarfiullu ineriartortinnissaanut Siorarsiorfik suliniut annertooq aallartinneqarnikuulluni.
Isumakuluuteqartoq
Ineriartornerli arlalitsigut uanga isumakulunnartoqarteqaara: kalaallit amerliartuinnartut nunarput qimassallugu toqqartarmassuk. Tamatumuunakkummi nammineq angerlarsimaffitsinni oqartussaalernissamik takorluukkap – Nunatta namminersulernissaa – ungasilliartuinnarneranik malitseqassammat, taamatut ineriartorneq unitsinneqanngippat, borgmesteri isumakuluuteqartoq oqallissaarummik Sermitsiaq.AG-mut nassiussaqartoq taama allappoq, tassani nuuttarnerup kingunerisai pillugit januaarimi allaaserinneqattaartoqarpoq.
Nunatsinni inuiaqatigiit amerliartuinnavittariaqartut, borgmesterip oqaatigaa, tamatumalu pisariaqartippai atuarfiit pitsaanerusut, inissiat pitsaanerusut, meeqqeriviit pitsaanerusut, suliffissat pissanganartut amerlanerusut, kulturikkut inuuneq pisooq.
Nuannareqqusaarneq taamaatillugu
Nunatsinni naalakkersuinermik suliaqartut annertuumik akisussaaffeqartut, taassuma naqissuserpaa:
- Innuttaaqataasunut ukiorpassuarni inuiaqatigiit ineriartornerannut ikorfartueqataallutik sulisimasunut ajortitsiniaalluni isummersortarnerit nuannareqqusaarnerinnaapput, kalaallillu immikkoortunut marlunnik avinneqartarput, kikkut kalaalerpaluttumik isikkoqarnersut eqqortumillu oqaluttarnersut – kikkullu taamaattuunnginnersut. Pissutsit taamaattut inuiaqatigiinni ataqatigiissutsitsinnut innarliipput, Asii Chemnitz Narup isumaqarpoq.
Tamakkiisumik pilersaarummik ujartuisoq
Taammaattumiguna oqarusuttunga, nunatta ineriartortinneqarnissaanut pilersaarummik iliuusissanillu takutitsinissaminnut Inatsisartut Naalakkersuisullu akiitsoqarfigaatigut, qulakkeertariaqaratsigu nunatta ajunngitsup tungaanut ingerlariaqqitsinnissaa, siunissamik ajunngitsumik upperinnilersitsissussamik. Aningasarsiornikkut qaffakkiartorneq, isumaginninnikkut siuariartorneq, oqalliseriaaserlu torersoq, nuna ataatsimoorfiusoq. Kalaallimmi nunarput qimassallugu ilatta toqqartuartassappassuk, taava ukiut 100-it qaangiuppata nunap inui tamarmik taarserneqarsimalissapput, namminiilerusunnerlu tassaannaalissalluni sinnattuaqilluni oqallissimaneq, piffissami qaangiuteriikatattumi ingerlanneqarsimangaluartoq, borgmesteri allappoq.
