Skip to main content

Asserpassuit: Alianaatsorsuaq peerneqartussaq

Illussanik titartaasartoq Peter Barfoed ajornarluinnangajattumik sorsuutiginnippoq takutinniarlugu naleqarluartut suut aserussanersut qanoq iliuuseqartoqanngippat

Siullermik Peter Barfoed atsiornernik katersuineq Kangilinnguit attatiinnarnissaannut.

Quppernermut uunga isissaatit atsiorusukkuit aamma illit isumaqarlutit Kangilinnguit tuniniarneqarnerat aammalooqqinneqassasoq.

Tuniniaanerup aammalooqqinneqarnissaanik Peter Barfoedip tunngavilersuutai uani atuarsinnaavatit. Tassanngaannit assit ersarissumik takutippaat naleqarluartut suut aseroriartussanernut sumiiffik taanna arlaannit tiguneqanngippat.

Peter Barfoed allappoq:

"Naammaginanngilaq neqerooruteqarnissamut atortussani allassimammat taassuminnga tigusisup avatangiisinik saliineq akilissagaa, amerikarmiut qallunaallu sakkutuuisa 1943-miilli tassaniissimanerisa kingorna. Tassami nunani tamalaani periusissatut akuerisaavoq mingutsitsisup nammineq mingutsitami salinneqarnera akilissagaa. Soorunamilu tamanna aamma amerikarmiut qallunaallu sakkutuuinut atuuppoq. Takujullu Sakkutuut, Namminersorlutik Oqartussat aamma Kommuneqarfik Sermersuup 2012-mi februaarip 29-anni ataatsimiinnerannit allakkiaq, tassani allassimammat amerikarmiut sakkutuui avatangiisit mingutseqataaffigisimasamik salinneqarneranut akileeqataassallutik piareersimasut.

Tamatuma saniatigut piffissaq tuniniaavik sivikippallaarujussuaqaaq. 2012-imi decembarip 20-anniit, juullimut sulinngiffeqarnissaq sioqqutitsiarlugu, 2013-imi apriilip aallaqqaataata tungaanut, tassa qaammatit pingasut missaanni. Piffissami tamatumani ukiuusarpoq taarluni, taamaattumillu tamassuma atortuisalu takuniarnissaannut piffissaq naleqqunnerpaajunani. Aammalu sivikippallaarujussuarluni feasility-mik misissuinissanut, suliniummik ineriartortitsinissamut aningaasaliissutissanillu pissarsiniarnissamut. Tamakkumi ukiualunnik sivisussuseqaersinnaapput. Taamaattumik tuniniaaneq tuniniaasuusaarnertut isigisariaqarpoq, Sakkutuunit soqutigineqarani sumiiffiup taassuma siunissami siunertanut allanut atorneqarnissaa. Avatangiisinik saliinerup nalaani nutaamik soqutiginnittunut tuniniaaneq ingerlanneqarsinnaavoq, siunertaralugu illut soqutiginnittunut tunniunneqarnissaat, taassuma ingerlateqqinnissaanut isumassarsialinnut soqutiginnittunullu, aammalu iluutinik siunertanut nutaanut atuisinnaasunut.

Oqaatigineqassaaq Sakkutuut ukiorpassuarni Tunup avannaani Mestersvigimi angutinik marlunnik nakkutilliisoqarsimammata. Tassaniipput illuutit 40-t, mittarfik uuliamillu mingutsitsinerujussuaq. 2012-imiilli aasakkut qaammatialunni tassaniittoqartarsimavoq avatangiisinik saliisunik, qularnanngitsumik illut ilaanni najugaqartarlutik. Taamaattumik Sakkutuut Kangilinnguit suli ukiualunnguani nakkutigisinnaassavaat, Kangilinnguanik soqutiginnittunik nassaartoqarnissaata aammalu Ivittuuni piiaaffiup nutaap aallartinneqarnissaata tungaanut.

Sermitsiaq 10. juli 2009-mi saqqummersoq (pdf-itut ilanngunneqarpoq) naapertorlugu paasissutissiissutigineqarpoq Kangilinnguit nuuneqassappat tamanna aatsaat 2014-imi aalajangiiffigineqassasoq. Aalajangiineq tamanna ukiunik pingasunik siartinneqariataarpoq. Atugassarisat taamaattut atorlugit Namminersorlutik Oqartussanut aamma Kommuneqarfik Sermersuumut allanullu ajornakusoorpoq sumilluunniit piareersaanissamut!

Pingaartumik aamma eqqarsaatigalugu kommunersuanngortitsilluni kommunit aaqqissuuteqqinneqarnerat nutaaq, namminersorlutik oqartussat eqqunneqarnerat, piiaaffinnik akitsuutinillu oqallinnerujussuit sammineqarmata. Kiisalu kommunit akornanni naligiissaarineq, takuuk Sermitsiami 11. august 2014-imi saqqummersumi pingaarnerutitaq (pdf-itut ilanngunneqarpoq.

Aamma eqqarsarnarpoq Illersornissamut ministereqarfik Bornholmip eqqaani Christiansø-mi ukiuni 158-ini takornariaqarnermik ingerlatsisimannguatsiarmat, tassani pallittaalisaq 1855-imi atorunnaarsinneqarsimalluni. Suli 2014-imi Illersornissamut ministereqarfik nittartakkamigut 2014-imi Christiansø-mut tikilluaqqusivoq. Tamannalu ajunngilaq. Nersugassarujussuuvoq ilaasa naleqartitat paarimmatigit. Taavalu eqqaamaannassavaat Kangilinnguani Ivittuumiu nalillit periarfissallu isumaginiarnissaat soqutiginissaallu.

Sakkutuut Kangilinnguanit sukkavallaamik nuunerat inuiaqatigiinnut avataaniittunut ajornartorsiortitsivoq. Ivittuuni kusanartoq Ivittuut Minie- og Mineralmuseum, avatangiisinut akulerunneqarsimasoq, taamaattumillu imaasiallaannaq nuunneqarsinnaanngitsoq.

Aammalu ilisimatusarnermut atortut, qaarusummi Seismikstationi, siullermik 1927-mi pilersinneqarsimasoq. Franskillu silap pissusisanik ilisimatuut 2007-imi tassaniilerput ukiorpassuarni uuttortaanisartik siunertaralugu, taakkulu 2011-mi atortunik nutaanik amerlanerusunillu atugaqalerput. Maannalu ukiualunnguit ingerlariiginnartut nuuttussanngortut.

Qanittuaniittullu nunaqarfiup Arsuup Kangilinnguanit helikopterimik avammut attaveqarnini aammalu nakorsaqarneq kigutinullu nakorsaqarneq annaavai, Sakkutooqarfiup nooriataarnerata kingunerisaanik.

Bilag:
Ilanngunneqarpoq atsiornernik katersuinermi tunngavilersuutit itisilikkat word-inngorlugu, 10. august 2014-imi ullulerneqarsimasoq".

 Sermitsiap maanna Jørgen Chemnitzip Kangilinnguanut Ivittuunullu angalanermini allaaserisai ilannguteqattaarpai. Sermitsiami sapaatip akunnerani saqqummersumi illoqarfik inoqanngitsoq Kangilinnguit pillugu allaaserisaq atuarsinnaavat.

 

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER