Skip to main content

Tunfiskit kiattumut avannamukarput

Tunumi immap qaava kissatsinnerusimavoq taamaattumillu tunfiskit, avaleraasartuut ammassassuillu ima avannarparsimatigaat Tunup Islandillu akornata imartaanu pisimallutik. Taamatut pisoqarsimanngilaq ukiut 100-t sinnerlugit

2012-mi aasakkut angallat aalisariu Tunumi Danmarksstrædimi misileraalluni aalisarpoq. Pinngortitaleriffiup avaleraasartooqarnera paasiniarpaa. 2012-imi aggustip 12-anni avaleraasartuut ammassassuillu pisarineqartut saniatigut aamma tunfiskit tungujortunik avalerallit pingasut pisarineqarput - aalisartut minnerunngitsumillu biologit tupaallaatigeqisaannik. Tassami ukiut 100-t sinnerlugit matuma siornatigut tunfiskimik Atlantikumi taama avannarpartigisimasumik takusoqarsimavoq, tassa ukioq 1900-mi tunfisk Kujataani Qaqortup eqqani nunamut tipimmat.

Immap kissassusia killiliivoq
Tunfiskit imaani 11 gradit inorlugit kissassusilimmi sivisunerusumik uumasinnaanngillat. Tamatuma saniatigut soorunami nerisassaqassapput. Biologit nalinngilaat avaleraasartuut ammassassuillu avannarpartereersimasut.
Senioforsker Brina MacKenzie, DTU Aqua-meersoq siuttoralugu ilisimatuut - DMI ikiortigalugu - tunfiskit avannarparternerannut pissutaasut misissornialerpaat. Ilaatigut Tunup sineriaata imartaata kissassusia uuttortarlugu. Taamaattumik oceanograf Jacob Høyer, DMI-p Cenrer for Ocean og Is-imeersoq Atlantikup avannaani immap kissassusiata uuttortarneqarnerani peqataatinneqarpoq.
Ilisimatuut ukiuni 1870-2012-imut immap kissassusianik uuttortakkat misissorpaat, ilanngullugulu ukiuni kingullerni 30-ni (1982-2012) satellitsikkut kissassutsimik uuttortakkat misissorlugit. Paasisat tamanut saqqummiunneqaqqammerput pinngortitalerinermik atuagassiami tusaamasaasumi Global Change Biology-mi.

Nunatta Islandillu akornanni immap
qaava kissarnerulersimavoq

Ilisimatuut 2012-imi aggustip 22-anni immap qaavata kissassusia uulltortarnialermassuk uggoreqisaannik qulisimavoq taamalu satellittikkut uuttortakkat atuarsinnaanagit. Satellittikkulli uuttortakkat tamatuma siuninngua ulluni siuliini kinguliinilu uuttortakkanik ilavaat, taamaasillunilu naatsorsorlugu tunfiskip tikinnerani immap kissassusia.
– Sumiiffik tunfiskip pisarineqarfia tassaavoq issittup imartaata nillertup atlantikup imartaata kissartup naapiffigat, taamalu kilometerialunnguani immap kissassusia ataavartumik 5 gradit missaannik nikingassuseqarluni. Tamanna pissutigalugu tamaani paasisat erseqqinnerusumik misissorneqartariaqarput. Misissuinitta takutippaa tamaani ukiuni kingullerni 30-ni imaq kissatseriangaatsiarsimasoq, Jacob Høyer oqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER