Greenpeace: Naalakkersuisut siusinaarpallaarput
Naalakkersuisut ullumikkut sulilersut uranimik piiaasoqarnissaanik aalajangersimasumik nalunaarutaasa kingunissaat avatangiisini, inuit peqqinnissaanni Danmarkimiluunniit piareersimaffigineqanngitsut Greenpeacemit isumaqartoqarpoq
Ulluni kingullerni naalakkersuisooqatigiit nutaat sulilernerminni aatsitassat Kalaallit Nunaanni oqartussaaffigineqartut aamma siunissami ungasissorsuunngitsumi uranimik nunanut allanut tunisassiortartunngornissamut tamakku atorneqarniartut erseqqissaatigisaqattaarpaat.
Naalakkersuisunut ilaasortanngoqqammersoq Jens-Erik Kirkegaard, Siumut, Ingeniørenimit apersorneqarluni oqarpoq »atomip nukinganik nukissiorfiit kisimik nukissiorfinnik aamarsuarnik ingerlateqartunut taartaasinnaasut, tamakkumi CO2-mik aniatitsivallaaqqimmata piaarnerpamik atorunnaartariaqarpavut«.
Naalagaaffeqatigiinnermi ukiuni qulikkuutaarpassuarni atomip nukinga atorlugu nukissiornernut aamma stoffinik radiop qinngornerinik ulorianartunik siammarterinermut akerliusimaneq Naalakkersuisunngortuni nutaani qimakkiartuaarneqarnera Greenpeacemi assut ernumanartinneqarpoq.
- Sakkutooqarnikkut sakkutooqarnikkuunngitsorluunniit atuinermi uran nunap qaavaniissanngilluinarpoq, tassami peqqissutsikkut avatangiisitigullu siumut takorloorneqarsinnaanngitsumik kingunipiloqarsinnaammat. Taamaattumik aatsitassat piiarneqartut uranitaqanngilluinnarnissaannik piumasaqaatip atorunnaarsinneqarnissaa tunngaviusumik ernumassutigisorujussuuarput. Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit misissuinerit suli naammassineqanngitsut taama aalajangersimatigisoqarnera paasisinnaanngilluinnarparput, siulittaasoq Mads Flarup Christensen oqarpoq.
Piiaanissap avatangiisinut peqqissutsimullu kingunerisinnaasai pillugit maannakkut nassuiaatigineqartoq, upernaaru kalaallinit oqartussaasunit nammineq saqqummiunneqartussaq, taamatut politikkikkut pingaaruteqartigisumik aalajangiinissamut aalajangiisuusumik sunniuteqassanngitsoq Naalakkersuisunngoqqammersoq oqarpoq.
- Naalakkersuisunngoqqammersup maannakkut siumut oqaatigereerlugu inernerusinnaasunik annertunerusumik annikinnerusumilluunniit akuerinninnginnera nukingerpasinneruallaaqaaq. Avatangiisit, pinngortitaq aamma inuit assersuutigalugu Kuannersuit eqqannguani najugaqartut uranimik ulorianartumik piiaanermi ataqqineqarnerullutik taamatut pineqarsinnaanngitsut siulitaasoq Mads Flarup Christensen oqarpoq.
Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq suliareqqaarinninnerit amigarput. Kalaallit Nunaanni uranip toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumillu sakkortooqarnikkut atornerlunneqannginnissaa naalagaaffeqatigiinnermi qanoq qulakkeerneqarsinnaanersoq Danmarkimi naalakkersuisut sukkulluunniit ersarissumik qulaajarsimanngilaat. Naalakkersuisut pingaartitarujussuartik taamaallaat oqaatigaat, tassalu: Kalaallit Nunaanni uranimik piiaasinnaaneq imminut illersorsinnaasumik aamma nunani tamalaani malittarisassat naapertorlugit pissasoq.
- Danmarkimi piviusumut navianartumik qanillisumut piareersarnissamut arriisaartoqarpallaarsimavoq. Kuannersuarni iluanaarniuteqarluni piiaanissaq pillugu ukiuni 50-ini oqallisereerluni nalunaarusiaagallartumik aasamut piareersimanninnissaq malinnaasimannginnerujussuarmut takussutissaavoq. Ingammik ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni aatsitassat piiarneqartut uranitaqanngilluinnarnissaannik piumasaqaammik atorunnaarsitsiniarneq Nunanut allanut ministeriaqarfimmi piffissaqarfigineqarnerusimannginnera aamma ernumanartortaqarpoq, Greenpeacemi siulittaasoq, Mads Flarup Christensen oqarpoq.
- Naalakkersiusunut ilaasortanngoqqammersup qinngasaarerpalaartumik pissuseqarluni tamatumani danskit oqartussaannginnerarlugit oqaraluarpalluunniit taamatut atomi atorlugu sakkussiarsuit atortuisa ilaannik pingaarutilinnik nunarsuarsuup sinneranut tuniniaaniarneq naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimut akisussaaffiuvoq. Naalakkersuisup sorsunnermuunngitsoq siunertanut taamatut tuniniaasoqarnissaa soorunami oqaatigigaluarpaa, kisiani misilittakkat takutippaat piffissap ingerlanerani urani kikkunnit pissarsiarineqassanersoq qulakkeerneqarsinnaanngitsoq. Taamaaliinnarluni iluanaarniutigalugu atorluaanissami isumannaallisaanermi ulorianartut isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat, siulittaasoq Mads Flarup Christensen oqarpoq.
Naalakkersiusooqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissummi qanittukkut saqqummiunneqartumi uuliamik ujaasinermi akuersissutiit nutaat tunniunneqarnissaat pillugit nalorninartoqarnerarlugu aamma ingerlatsinermi ammanerunissamik kissaateqarnerup qulakkeerneqarnissaanik Naalakkersuisooqatigiit nalunaarnerminni aamma anguniagaqarluarnermik neriorsuutitalinnik saqqummiipput.
- Kalaallit Nunaanni uuliasiornermi annertuumik ajutooriataarsinnaanerit aamma avatangiisini ajutooriataarsinnaanerit annertuut pillugit innuttaasut taamatut matoqqatigisumik politikerinit ingerlatseqatigiiffiinnillu pineqaqqinnginnissaannik oqaatiginninnerat pillugu naalakkersuisooqatigiit nersualaarneqartariaqartut Danmarkimi Greenpeacemi Issittoq pillugu akisussaasoq Jon Burgwald oqarpoq. Taassuma isumaa malillugu alloriarnertut tullertut ingerlatseqatigiiffippassuit akuersissutaateqareersut Issittumi avatangiisini malussarissuni uuliamik ujaasillutik qillerinissaannik itigartinneqartariaqarput.
Aamma Sermitsiami naalakkersuisooqatigiit aatsitassat pillugit politikkiat pillugu uuliasiortut isumaat atuaruk