Skip to main content

AG-mi pisortaq: Nutaanik aningaasatigut isertitaqartariaqarpugut

Inatsisartunut qinersinissamut qilanaartuutitut saqqummersipparput AG-p pisortaata allaaserisaa

(Christian Schultz-Lorentzen Atuagagdliutit-ni pisortaavoq)

Marlunngorpat Inatsisartunik nutaanik qinersinerup inernera pissanganassagunarpoq. Qinersinermi annermik sammineqarsimasoq tassaavoq namminersorneq pillugu inatsisip oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartup atuutilernerata kingorna siulliullutik naalakkersuisuusut IA-mik aqunneqartut suliassatut neriorsuutitik eqquutsissimaneraat, taamaalillutik naalakkersuisooqatigiit qinigaaffiup tulliani iluarsaasseqqinnermik annertuumik suliaqarnermik nanginnissaanut qinerisartunit akuerineqarlutik. Imaluunniit illuatungiliuttut Siumut siuttoralugu naalakkersuisuutitaqaqqilissanersut ukiuni sisamangajanni naalakkersuinikkut pillakkatut inissisimariarlutik tusanngunaqisumik nipittortaatilerlutik. Aammali kisianneqarpoq, immaqami inuit ilaat isumaqarput partiit angisuut marluk suleqatigiissinnaajumaartut.

Taamatulli isumaqarneq takorluukkersaarnertut ippoq. Siumut qineqqusaarnerup ingerlanerani arlaleriarluni nuliarsarniartarsimavoq. IA-li nangaavoq, nangaaneralu paasinarluarpoq. Siumup illuatungiliuttutut politikkeqarnera malunnaateqarsimaqaaq. Annerusumik naalakkersuinikkut akerliusutut aserorteriniartutut saassussiumatuutullu maluginiarneqarsimagaanni taava aamma naalakkersuisunut suleqataalersinnaaneq paasineqarsimanavianngilaq, taamatummi inissisimagaanni naaperiaallaqqissuusariaqarneq sivisuumik naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlanissamut pingaarluinnartuuvoq. Allaat pinngitsaalisamik aappariinnissaq ilimanarpallaanngilaq, partiit mikinerit aalajangiisuusulli piumasaqarpallaassappata.

Qineqqusaarnermi annertuumik qujageqqusaartoqarsimavoq inersimarpalunngitsumillu neqeroorniapiloornermik politikkeqartoqarluni tupinnaannartumik aaqqiissutissanik imaqanngitsunik aningaasalersuinissamut tunngatillugu. Aningaasatigut tukkuujoorniartoqarpoq inuiaqatigiit aningaasaqarnerat imminut atasinnaassappat maani nunami atorsinnaanngitsunik. Imaanngilarmi nipituuliornerpaaq eqqortuliornerpaasoq. Akerlianilli. Pisorpassuillu akornanni anguaniagaqarpoq ataatsimoorussamik partiit tamarmik tapersersugaannik. Partiimit akerliuniartumit Partii Inuimiit Atassummut nungulersumut tamarmik isumaqatigiissutigineqarpoq Danmarkimik isumalluuteqarunnaarnissaq anguniarneqassasoq. Tassalu arlaatigut. Periarfissaqalerneq namminersorneq pillugu inatsimmit ammaanneqarpoq, Kalaallit Nunaat namminersorneruneq pillugu inatsimmit allaanerusumik nunap iluaniittunik piginnittuulerluni innuttaasunillu taasisitsinikkut Danmarkimit avissaarsinnaalluni.

Taamaattumik ernumanarlunilu isumatsannarpoq nunatsinni partiit illuatungiliuttut annersaat Siumut aatsitassat pillugit qanoq isummerniarnerminut taama ajornartorsiuteqartigimmat. Partiimi ilaasortat akitsuuteqartitserusulerput, piumajunnaarlutillu. Ilami ukiarmi suliniutit angisuut pillugit inatsit akuersissutigineqarmat partiimi avissaartuuttoqarpoq, allaat inatsimmut taasisoqarani. Partiimut naalakkersuisuutitaqalernissaminik takorluuisumut piumasaqarnerusinnaasariaqarpugut. Mikisualuimmi pineqanngillat, nunattali atugarissaarnissaa siunissaalu pineqarput.

Aatsitassat tassatuaapput kinguppaat qalerallillu saniatigut aningaasatigut ineriartorfissallit. Taamaattumik ineriartorneq taamaattoq aallartillaqunarsivoq. Siusinnerusukkut kinguppaqassutsip tatineqarsimaneratigut naalakkersuisut kinguppattassat 25 procentimik appartariarsimavaat. Tamanna aalajangiineruvoq nuanniitsoq pisariaqartorli siunissami kinguppanniarneq inuussutissarsiutitta ilagiinnassappagu aamma kinguaassatsinnut. Anusinngorpugummi. Siuliini naalakkersuisuutitaqarsimasut assagiarsunnik aalisapilutsitsinerat assagiaqassutsimut ajorluinnarsimavoq taamaattumillu maannakkut pisassat apparujussuarsimapput.

Qanorluunniit isumaqaraluarutta nunatta karsianut isertitassanik nutaanik pilersitsisariaqarpugut. Ukiuni tulliuttuni utoqqartatta amerliartornerat peqqutigalugu aningaasartuutissat amerleriapiloortussaapput soorlu aamma ukiut tamaasa Danmarkimi ataatsimut tapiissutit millionilikkaanik mangiarneqartartussaasut ataatsimoortumik tapiissutit Danmarkimi akit ineriartornerat malimmassuk. Naatsorsuinerit takutippaat ukiualuit qaangiuppata ullumikkutut atugarissaarneq ingerlanneqarsinnaassappat ukiumut 1 milliard amigaatigisalissagipput. Maannakkut naalakkersuisuutitaqartut aaqqiiniapallattarnerit ingerlattarsimanngilaat, naak siusinnerusukkut naalakkersuinikkut tamanna atorneqaraluaqisoq. Imaanngilaq kukkusoqartarsimanngitsoq.

Naalakkersuisulli isumalioqatigiissitanit arlalinnit misissuititsisarsimanermikkut annertuunik aalajangiitinnatik ilisimasanik pisariaqartunik pissarsiniaqqaartarsimapput. Taamatut periuseqarneq qinersinerup kingorna nangittariaqarpoq, taamaalilluta naalakkersuinikkut tunngavissaqarluarluta ataatsimoorluta anguniagaq angusinnaaqqullugu, tassalu isumalluuteqarunnaarnissamut periarfissaq. Tamanna partiip ataatsip kisimiilluni angusinnaanngilaa. Taamaattoqassappat naalakkersuinikkut atituumik suleqatigiittoqartariaqarpoq. Taasisitsisoqartussanngorpallu naalakkersuinermik suliallit taamatut eqqarsarnissaminnut piginnaasallit eqqarsaatigineqartariaqarput. Nunatsinni oqaluttuarisaanermi nutaanerusumi pipallatamik aalajangiisarnerit amerlavallaaqaat.

AG sapaatip akunnerani saqqummersumi qinersinermut tunngasuni allaaserisaqarpoq. Aviisi uani pisiariuk:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER