Skip to main content

IA: Nunatsinni pingaartunik marlunnik aqqutissaqarpugut

- Qallunaat tusagassiiviisa Namminersorluni oqartussaanermi inatsit § 10 naapertorlugu kalaallit periarfissaat paatsoorluinnarsimavaat, IA sinnerlugu qineqqusaartoq Johan Lund Olsen allappoq

Namminersorluni oqartussaanerup inatsisaannik Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu assigiinngitsunik paasinnittaaseqarneq oqallinnermi suli ersippoq.

Tamatumuuna Inatsisartunut qinigassanngortittup Johan Lund Olsenip erseqqissaatiginiarpaa, isumaliutissiissuut Berlingskemi qallunaatut saqqummiunneqarsimasumi kukkunertut isigisani.

Allaaserisami ’Dansk lammelse i Grønlands miner’ ("Kalaallit Nunaata aatsitassarsiorfiini danskit susinnaajunnaarput") qulequtalimmi Lars Bangert Struwe, ilisimatusartoq, ph.d., Center for Militære Studier, Mette Langhoff, cand.scient.pol. aamma Marianne Lynghøj Pedersen allapput, "Kalaallit Nunaata piumaguni piumaguni Danmark qutsavigeriarlugu inuulluaqquinnarsinnaanissaanut periarfissaqalersimavoq." 

 

Allaaserinnittut nangillutik aamma allapput: "Namminersorneq pillugu inatsimmi § 10-mi aalajangersagaq, Nuummi arlalinnit oqallisigineqarpoq tassaatinneqarluni tamanna Kalaallit Nunaanni aatsitassanut  Danmarkip isernissaminut matuatut ammaannartoq. § 10-mi allassimavoq Danmark Nunatsinnut tapiissutigisartagaaruppat, allatut oqaatigalugu Nunatsinni aatsitassarsiornikkut ukiumut isertitat milliardit arfineq-marluk qaangerneqarpata Namminersorneq pillugu isumaqatigiissutaasimasoq isumaqatigiinniutigineqaqqissasoq. Taamaalilluni § 10 aqqutigalugu Danmarkip nunattalu akornanni isumaqatigiinngittoqalersinnaanera ammaanneqarpoq, tassami aatsitassanit isertitassat tamaasa 2009-mi Kalaallit Nunaannut tunniunneqarnerat taamatullu Danmarkip isertitisissutigisinnaasaraluani tamaasa aamma Danmarkip annaaginnarlugit sumiginnarusussavai?  

 

 

Isumaliutersuut
Aaqqissuisoqarfimmit Johan Lund Olsenip allaaserisamut illuatungiliulluni allaaserisaa tamakkiisoq saqqummiupparput: 

’Siornatigut Nunatsinni Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitarsuarmi ilaasortaasimasutut (2000-2003) kingornalu nunatta Danmarkillu akornanni Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitarsuarmi ilaasortaasimasutut (2004-2008), matumani allaaserisaqalaarnikkut erseqqissaatigerusuppara Nunatta Danmarkillu akornanni siunissami aningaasaqarnikkut attaveqatigiinnerput eqqarsaatigalugu Nunatsinnit pingaartunik marlunnik alloriarfissatsinnik aqqu-tissaqaratta, taakkulu tassaapput isumaqatigiinniarnerit imaluunniit illuinnaasiortumik aalajangersaasinnaanerput.

Piumagutta qutsavigeriarlugit Danmarkip inuulluaqquinnarnissaanik aalajangersinnaanerput ilumoorpoq. Allattulli oqarmata tamanna isumaqatigiinniarneq aatsaat aqqusaaqqaarlugu pisinnaasoq Namminersorneq pillugu inatsimmut aammalu Isumaliutissiissuummi isumaqatigiissutigineqareersunut naapertuutinngilaq.  Allaaserinnittummi Namminersorneq pillugu inatsimmi § 10-mut oqqasertaliussani ilanngussaq saqqummiussaminni minissimavaat, tassanimi manna allaqqareerpoq: 

Illuatungeriit arlaannaalluunniit isumaqatigiinniarnerni aalajangersimasumik angusaqarnissamut pisussaatitaanngillat". Tassa imaappoq nunarput nammineerluni illuinnaasiortumik aalajangernissaminut kiffaanngissuseqartitaareerpoq.

Eqqaamajuagassarpummi tassaavoq Namminersorneq pillugu inatsit 2009-meersoq inuiaat nunarsuarmi sumiikkaluarpataluunniit namminneq aalajangersaasinnaatitaanerannik tunngaveqarmat, tamannalu ilaatigut FN-imi isumaqatigiissummi art. 1, imm. 2-mi atuarneqarsinnaavoq. Taamaattuminguna aamma Namminersorneq pillugu inatsimmut aallaqqaasiummi oqaatigineqartoq nunat tamat akornanni inatsisit malillugit inuiaat kalaallit namminneq aalajangiisinnaassuseqarlutik inuiattut akuerineqartut. Taamaattumik tamannarpiaq tunngavigalugu aamma Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitarsuarmi namminersulivissinnaanerput isumaqatigiissusiorfigivarput, tamannalu § 21-mi ima oqaasertaqarpoq: Kalaallit Nunaata namminiiilivinnissaanik aalajangerneq inuiaat kalaallit aalajangernerannik tunngaveqassaaq.

 

Nunat tamat akornanni inatsisit malillugit periusissat.

Nunat assigiinngitsut inatsisaasa iluanni periarfissat uatsinnut naleqqussinnaasut qiviaraanni marlunnik aqqutissaqarpugut:

Allaaserinnittut eqqaasaat tassaasoq Danmarkilu isumaqatigiinniarsinnaasugut. Isumaqatigiinniarnerilli illuatungeriit marluk naligiissumik inissisimasut akornanni pissapput, kiffaanngissuseqartumik naapertuilluartumillu ingerlanneqarnissaat salliutinneqarluni. Tamatumanili Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitarsuarmi ilaasortat Nunatsinneersut ilaasortanik qallunaanik sakkortuumik isumaqateqarniareerlutik sukataareerlutillu inatsimmi § 10-mut oqaasertaliussanut manna ilanngutsimmassuk pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu, tassalu: "Illuatungeriit arlaannalluunniit isumaqatigiinniarnerni aalajangersumik angusaqarnissamut pisussaatitaanngillat". Taamatut oqaasertaliinitsinni siunertarivarput Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaani art. 1, imm. 2-mi aalajangersakkap avaqqutaarneqannginnissaa, tassaasorlu inuiaat kalaallit namminneq aalajangiisinnaassuseqarnerat sumiginnarneqassanngilaq.

Taamaammallu isumaqatigiinniarnissat qulaani taaneqartut kinguneqassanngippata imaluunniit qallunaat tungaannit pissusissamisuunngitsumik kinguarsarneqassappata nammineerluta illuinnaasiortumik aalajangiisinnaanerput aamma periarfissarivarput.

Kajumissaarutigerusuppara Namminersoq pillugu inatsisitta tamassumalu piareersarneqarnerani suliaareersut peqqissaartumik atuarluaqqissaarneqartarnissaat, kiisalu nunat tamat akornanni inatsisit malillugit periusissat tunngavigineqartartullu isumaliutersuuteqartinnani paasisassarsiorfigineqareertarsimanissaat. Naggaterpiaatigut erseqqissarusuppara Danmark peqatigalugu isumaqatigiinniarnissat uanga orniginartinnerugakkit, taamaattorli aamma illuinnaasiortumik aalajangersaasinnaatitaanerput ilanngullugu eqqaamajuartassagipput, Johan Lund Olsen allappoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER