Skip to main content

Ækvator Kalaallit Nunaanni nassaarineqartoq

Kalaallit Nunaata qeqqatigut ækvatori ingerlaarsimagaluarpoq. Paasiniaaneq nutaaliaasoq atorlugu nunanit tamalaanit ilisimatusaqatigiit qallunaamik peqateqarlutik nutaamik paasisaqarput

Inuit amerlanerpaat paasisinnaavaat piffissap ingerlanerani nunavissuit ingerlaarsimanerat, Australialu maanna inissisimaffimminit allamissimagaluartoq. Amerlanerilli tupaallaatigissavaat nunarsuup nunatai qanoq nikitsigisimanersut aamma sangutigisimanersut paasigunillu.

Nunanit tamalaanit ilisimatusaqatigiit qallunaamik peqataatitillit nunanik misissuinerminni periuut nutaaq ineriartortissimavaat. Periuseq atorlugu ilisimatuut siullermeerlutik aalajangiussisinnaanngorput nunap pissusaa pillugu ilisimatusarnermi piffissami Ordovicium'imi taaneqartartumi ækvator sumerpiaq inissisimasimanersoq. Tassa ukiut 450 mio. matuma siorna. 

- Killeqarfik 6.000 kilometerisut takitigisoq 200 kilometerinillu silissusilik maanna Amerikap avannaaniittumit Laurentia-mit aallaaveqarpoq. Killeqarfik Avannaarsua kipullugu kujammut Amerikap avannaatigut ingerlaarfeqarpoq ukiut ordoviciske atuuffiisa naaneranni ækvatorillu sumiiffigisimasaa erseqqissarlugu, naatsorsueriaatsimik nutaamik pilersitsisut ilaat ilisimatoq postdoc, Christian Mac Ørum Rasmussen, Statens Naturhistoriske Museum ved Københavns Universitet oqaluttuarpoq.

Paasiniariaaseq nutaaq ujarannguussimasut aallaavigalugit ingerlanneqarpoq taakkunatigut piffissami sivisoorujussuarmi silagissiorsimaneq takuneqarsinnaavoq. Sila taamaattoq ækvatorip eqqaani atuuttarpoq. 

Taanna aallaavigalugu ilisimatusartut qanga nunarsuup isikkua pillugu nutaanik paasisassarsiorsinnaapput:

- Naak nunavissuit ingerlaarnerat nunap pissusaanik ilisimasanut tunngaviulluinnaraluartoq qularutissaqartuaannarpugut ilisimasat tunngavissallit ikippallaarnerat pissutigalugit. Taamaattumik nunavissuit ingerlaarsimanerisa ilisimasatsinnut paasisat nutaat pingaaruteqartorujussuupput, Christian Mac Ørum Rasmussen oqarpoq.

Ilisimatuut paasisaat nutaat quppersakkami Geologymi saqqummeqqammerput. 

 

Nunap sananeqaataanik paasisaq nutaaq
Nalinginnaasumik ilisimatuunit periuseq atorneqartartoq taajuminartoq 'palæomagnetisme', nunavissuit nunarsuarmi ingerlaarsimanerannik paasisassarsiornerminni. 

Ujaqqani aalajangersimasuni mineralit geologinit misissorneqartarput, kajunngerisarsinnaassusaat aallaavigalugit geologit kisittarpaat ujaqqat nunarsuarmi isorartussutsimi sorlermi pinngorsimanersut.

Ajornartorsiutaasimavoq ukiunit ordoviciskenit palæomagnetisk-inik (kangunerisunik) ikittuinnarnik nassaartoqarsimanera. Taamaattumik manna tikillugu Amerikap avannaata sumiissimanera eqqoriaannerinnarmik ingerlanneqartarpoq. 

- Uagut misissueriaaseriligarput palæomagnestismemik tunngaveqanngilluinnarpoq. Tamanna isumaqarpoq aatsaat perngaamik eqqoriaanerup ilumoorneranik uppernarsaasinnaaleratta, Christian Mac Ørum Rasmussen oqarpoq.

Kalaallit Nunaata Avannarpiarsuani paasisaq eqqumiitsoq
Paasisamik misigisaq eqqumeeqaaq nunarsuarmi tikikkuminaannerpaat ilaanni ilisimatuut ækvatorip sumiiffigisimasaanik ujarlernerminni maluginiagaat. 

Kalaallit Nunaata Avannarpiarsuani ilisimatusartut paasivaat Peary Landip kangiani G.B Schley Kangerluani qaqqani ujarannguunnikut nalinginnaanngitsut.

Tassanngaannaq qaqqami ujaraq kalki 150 meterisut issussusilik qalerualinnit branchiopodinit ujarannguunnikoq naammattoorpaat. 

Uillut assigalugit brachiopodit marlunnik qaleruaqarput. Assigiinngissutigalugu uillut qaleruaat saamerlertaqarlunilu talerpillittaqartoq, branciopodit ilorlermik tunorlermillu qaleruaqarmat. 

- Nalinginnaasumik branchiopodit qaleruaat qaleriiaallutik meterinik marlunnik issussuseqartarput. Taamaattumik nassaatta issussusaa immini tupinnartuuvoq - uanga taamaattumik siornatigut tusarsimanngisaannarpunga aamma atuagaqarsimanngisaannarpunga, Christian Mac Ørum Rasmussen oqarpoq.

Nassaanit tupinnarnerpaajuvoq ujarannguunnikut aqajaasa tassa qaleruai ilorliit kisimik naammattuugaamata, qitii naneriarfissaqaratik.  

Qitiinit ujarannguunnikut sumut pisimanissaat tupinnartutut isigineqarpoq

Qaleruaat qitineersut peqannginnerinut ilisimatuut naapertorlugit nassuiaatissaavoq, qanga kalmep killeqarfia - tassa ækvatorip eqqaani anoreqanngitsup - sumiiffianit nassuiaatissaqarpoq.  

Ujarak kalki brachiopodinit ilaqutariinnit ataatsinit pinngorsimavoq. Ilaqutariinni taakkunanerpiaq qaleruaq ilorleq issusoorujussuuvoq. Uumasup taassuma qalerussani ilorleq oqimaanneq iluaqqutigalugu immap naqqani uninngasinnaasimavoq, kisartulli atorlugu. Qitiata qaleruaa saatsuaraalluni.  

Uumasoq toquppat mallit qaleruaq oqitsoq illuartikkiartortarsimavaat, qaleruarli oqimaanneq malinnit illuartinneqarsinnaasimanani. 

- Issussutsip aamma paasinarsisippaa, taamannak pinngortitap pissuseqarsimanera piffissaq sivisoorujussuaq atuussimasoq, anorersuarujussuarnik takkuttoqartarsimanngilaq ujarannguuttussaasimasunik illuartitsisinnaasumik, Christian Mac Ørum Rasmussen nassuiaavoq.

Kalaallit Nunaata Avannaarpiarsuarni ilisimatuut paasisartik aallaavigalugu Amerikap avannaani ujarannguunnikunik allanik ujaasipput. Arriitsunnguamillu nunavissuaq aqqusaarlugu anoreqarfiusimanngitsoq ersikkiartorpoq, kalmep killeqarfianut assingusoq - taanna tassa ækvatorip eqqaani pissusiusartoq.

 

Anorersuarnik eqqorneqarneq ajortup ækvator sumiiffissippaa 
Killeqarfimmik nassaarnerup kingorna ukiuni 160-ini kingullerni anorersuarsuarnit paasisat ilisimatuunit misissorneqarput. Ilisimasat taakkua ersersippaat kalmep killeqarfia qaqutikkut anorersuarnit eqqorneqartartoq, tamanna aallaavigalugu ilisimatuut naliliipput, Amerikap Avannaani nunami qaleriiaat allanngujuitsut ukiuni ordoviciskiusuni maannamut kalmebæltemi atuuttunut assersuussassaasut.   

Tamatuma erseqqissarpaa killeqarfimmi tassani anorersuarsuit qaqutiguinnaq atuuttarsimasut killeqafiulli taassuma avataani anorersuarsuit atuuttarsimasut.

- Killeqarfiup iluani nunap qaleriiaanneri allanngujaatsuupput. Killeqafiilli qaangilaaginnarlugit nunap ujarannguunnikullu qaleriiaarnerini takuneqarsinnaavoq, anorersuartarsimasoq, Christian Mac Ørum Rasmussen oqarpoq.

Nunap naqqani nassaassaqassaaq
Ilisimatuut periusiat nutaaq geologinit kisimi atorneqartussaanngilaq nunarsuup allanngoriartorneranik paasisassarsiornermi. Misissueriaat nutaaq atorlugu nunap naqqani erlinnartuutinik ujaasisoqarsinnaavoq. 

- Nunat ingerlaarsimaneri erseqqinnerusumik paasiniarsinnaagukkit soorlu silap pissusaasa killeqarfii erseqqissarlugit, uuliamik gassimillu ujaasinermi sakkussatut pitsaanertut isigineqarsinnaavoq, Christian Mac Ørum Rasmussen oqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER