Skip to main content

Nunatsinni arferit nunanit tamalaanit soqutigineqarluartut

Nunatsinni arferit pillugit ilisimatusarnerup nunat tamalaat akornannit soqutigineqarluarnera Pinngortitaleriffimmit nuannaarutigineqarpoq

Pinngortitaleriffimmit ilisimatitsissutigineqarpoq Ilisimatusartartunit Pinngortitaleriffimmeersumit, Danmarkimeersumit kiisalu Skotlandimeersumit qipoqqaat neriniartaasiat pillugu paasissutissanik nutaanik saqqummiussisoqaqqammersoq.

Taakkua arfernut nalunaaquttanik nipputtartunillusooq ikkussillutik arferit aqqaamanerminni pissusaannut tunngassuteqartunik paasisaat nunarsarmi tamarmi tusagassiuuteqarfinnit ilisimaneqarluartunit Discovery Channel-imit, National Geographic-imit danskillu nutaarsiassaqartitsiviini alutorsaatigineqarlutik sammineqarput..

- Immaqaana arferit alutorineqartaqimmata paasisavut tusagassiuutinit taamarsuaq soqutigineqartut aammami taamatut suleriuseqarnerput tassalu atortorissaarutit atorlugit uumassuseqassutsip paasiniarnera alutorineqarsimasinnaavoq, Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartutut atorfeqartoq Malene J. Simon oqaluttuarpoq.

- Kalaallit Nunaat ukiuni makkunani isiginiarneqartorujussuuvoq silap pissusaata allanngoriartornera peqqutaalluni. Amerlasuuttaaq paaserusuppaat siunissami arferit qanoq pisinnaanissaat. Tamakkulu saniatigut allaaserisarput ilisimatuussutsikkut atuagassiami tutsuiginaateqarluartumi saqqummersinneqarpoq, tassani Kalaallit Nunaanni uumasut annerpaartaasa ilaata immap iluani pissusilersuutigisartagaanut tunngassuteqartunik paasissutissanik nutaanik saqqummiussiffigalutigu.

Qipoqqaat pillugit ilisimatusarnernit inernerit tuluit ilisimatuussutsikkut atuagassiaanni ”The Journal of Experimental Biology”-mi ullumi saqqummiunneqarput..

Tupinnaannartunik piginnaanillit
Malene J.Simon Aarhusip Universitetiani professor, Peter T. Madsen, aammalu professor Mark Johnson, University of St Andrews-imeersoq, peqatigalugit arferit Nuup Kangerluani immap iluani illeqqanik neriniaraangamik pissusilersuutigisartagaannik saqqummiussipput.:

- Qipoqqaq neriniartilluni issariarnermut 3-4 meter nikittarpoq, allerorsuani angingaartut – aatsaraangami allerua alleq qalasianut killittarpoq – aatsartiinnarlugit imaq 30 tonsinik oqimaassuseqartoq sukkangaartumik oqummiuttarlugu. Naak imarmik taama oqimaassuseqartumik qanermioqaraluarluni ingerlarsuinnartarpoq issariarnermut 1 meter nikittarluni uffali ingerlaarnermini immap naqitsinera annertusiartortoq assoraluarlugu.

- Qarngi matugaangamiuk imaq aniatilersarpaa ingerlaajutigaluni nerisarluni tulliani aatsaqqinnissami tungaanut. Taamaaliorluni qipoqqaap imaq nalunaaquttap akunneranut 1000 liter oriaqattaarsinnaasarpaa. Paasissutissat nutaat ilisimatusartartut Issittumi uumasoqassutsip ataqatigiinnerata allanngoriartornerata arfernut sunniutigisinnaasaanik siulittuuteqarniarlutik naatsorsuusiortarnerminnut  ilanngussinnaalerpaat, oqaluttuarput.

 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER