Skip to main content

Kalaallit namminneq piniartuuneq atorunnaarsikkumasimavaat

Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsip aserorneqarsimanera Danmarkip ilerasuutigisariaqanngilaa. Oqaluttuarisaanermik ilisimatusaatiginninnermi nutaami kalaallit piniartuussutsimik atorunnaarsitsiumasimanerat takutinneqarpoq

Qeqertarujussuaq qallunaanit nunasiaatigineqalermat kalaallillu piniartuujunnaarsinneqarmata nunatsinni piorsarsimassutsip aserorneqarsimanera nalinginnaasumik tusartarparput.

Oqaluttuarisaanermilli ilisimatusaatiginninnermi nutaami paarlattuanik pisoqarsimanera takutinneqarpoq.

Kalaallit Nunaata piniartoqarfittut nutaaliaanngitsutut inissisimaannarnissaa Danmarkimit ukiorpassuarni aalajangiusimaniarneqarsimagaluarpoq. Tassami Kalaallit Nunaanni suliffissuarnik illunillu nutaaliaasunik sanaartortoqarpat nunatsinni piorsarsimassutsip aserorneqarnissaa Danmarkimi politikerinit ernummatigineqarsimavoq.

Akerlianik kalaallit namminneq nunani killernisut inuiaqatigiinnik nutaaliaasunik pilersitsinissamik sorsuuteqarsimapput. Tamanna atuakkiami nutaami ph.d-mik allaaserisamik tunngaveqartumi oqaluttuarineqartoq videnskab.dk, Sermitsiaq.AG-mit suleqatigineqartoq allappoq.

Atuakkami 'Eske Brun og det moderne Grønlands tilblivelse'-mi naqiterisitsisarfik Forlaget Atuagkat aqqutigalugu saqqummersinneqartumi Danmarkip pinngitsaaliilluni Kalaallit Nunaannik nutarterisitsisimaneranik oqartarneq akerlilerneqarpoq.

- Kalaallit tungaannit Danmark uparuartuinnarneqarsinnaanngilaq. Pissutsit qanoq ingerlanerannut kalaallit namminneq annertuumik akisussaaffeqarput.

- Kalaallit ineriartornermut sunniuteqarsinnaasimapput, sunalu angorusunneritsik eqqumaffigisimavaat: Nammineersinnaaneruneq, ilinniagaqarneruneq, qaammarsarneqarneruneq avammullu attaveqarneruneq, Jens Heinrich, issittumi piorsarsimassutsimi, oqaatsini atuakkialerinermilu ph.d. Ilisimatusarfimmeersoq oqarpoq.

Læs også "Historiker: Vigtigt at kende sin historie"

Kalaallit Nunaannut pisortap nunarput illersorniarsimagaluaraa
Jens Heinrich ph.d.-mik allaaserisamini Kalaallit Nunaata Sorsunnersuup Kingulliup nalaani qanoq ililluni nutaalianngoriartulersimanera misissorsimavaa.

Taamaalinerani Kalaallit Nunaat Grønlands Styrelsemit, Danmarkimi Statsministereqarfiup ataaniittumit, aqunneqarpoq. Kalaallit Nunaanni oqartussat pissaanilittaasut marluupput:

• Qallunaat atorfilittat – Kalaallit Nunaannut pisortaq nunallu naalagai marluk, Grønlands Styrelsemut ilaasutut Danmarkip naalagaaffiata sinniisorisai qullerpaat.

• Landsrådit marluk, kommunerådini qinikkanut sinniisut katersuuffigisaat. Taakkua tassaapput kalaallit nipaat.

Danmarkimi naalakkersuisut atorfilittaallu oqaasissaqarnerpaajupput. Landsrådilli oqaaseqarsinnaatitaapput Sorsunnersuullu Kingulliup kingorna Kalaallit Nunaat nutaaliaanerusoq nammineerfiunerusorlu piumasarilerpaat.

- Nutarterineq pinngitsaaliissutigineqassanngitsoq Kalaallit Nunaannut pisortap Knud Oldendowip upperilluinnarpaa.

- Ukioq 1900-p missaanili qallunaat eqqarsatalersimapput Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera avataanit akuliuffigineqarani nammineerluni napatisinnaasariaqartoq. Tamanna Oldendowip tapersersorpaa. Taanna qanganisarpalaaartorujussuuvoq isumaqarlunilu misileraarnerit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik tamarmiusunik aseruisinnaasut pinaveersaartinneqartariaqartut, Jens Heinrich oqarpoq.

Nunap naalagaa: Kalaallit piumasaannik tunineqarlik
Nunap naalagaasa marluusut aappaat, Eske Brun, Kalaallit Nunaata siunissaanik allatut isiginnippoq.

Kalaallit kiffaanngissuseqarnerutitaalerpata qeqertarujussuarmilu suliffissuarnik pilersitsinermut ikiorneqarpata aatsaat Danmarkip Kalaallit Nunaat pigiinnarsinnassagaa Eske Brun isumaqarluinnarpoq.

- Pisortaq Knud Oldendow imigassamik ajornartorsiuteqarpoq piffissanilu sivisuuni napparsimasarluni, taamaattumik nunap naalagaa Eske Brun pissaaneqarneruleriartorpoq. Kalaallit namminneerlutik aalajangeeqataasinnaanerulernissaat aalisakkanillu suliffissuarnik pilersitsisoqarnissaa Danmarkip ministeriunera Hans Hedtoft isumasioqatigalugu Eske Brunip piviusunngortippaa.

Qallunaat oqaasiinik ilinniassanngillat
Kalaallit inuiaqatigiinni eqqumaffiginninnerpaat - amerlanertigut ilinniartitsisuusut - kissaataannut Eske Brun akuersaarumavoq. Taakkua ukiuni 50-ini inuiaqatigiit paasisitsiniaanerunermik sunniiviginiarsimagaluarpaat.

Eske Brun tikeqqajanngikkallarmalli 1900-p missani kalaallit qallunaatut atuarnermik allannermillu ilinniartinneqarumallutik qinnuteqarput. Aatsaammi nunasiaatillit oqaasii atorsinnaagunikkit nunammi politikkimi niuernermilu atorfiit qaffasinnerit isumagisinnaagamikkit.

- Pisortalli tungaannit kalaallit qallunaat oqaasiinik ilinniartinnissaat tunuarsimaarfigineqarpoq. Tamanna piorsarsimassutsimut aserorsaataassangatinneqarmat.

- Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit piniartukkormiut inuiaqatigiigigaat isumaqartarpoq, tamannalu sapinngisamik illersorneqartariaqartoq. Tamatumunnga atatillugu oqaatsit pingaaruteqarput, isumaqartoqarpormi kalaallit oqaasii qallunaat oqaasiinit aserorneqassasut, Jens Heinrich oqarpoq.

Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisoq siuttuusoq
Kalaallit siuttuusut akornanniippoq ilinniarfissuarmi ilinniartitsisoq inuiaqatigiinnilu oqallissaarisartoq Augo Lynge. Taanna 1930-miit 1942-mut Godthåb Kommunerådimut ilaasortaavoq, Kalaallit Nunaannillu nutaaliaasumik kissaatiginnittuulluni.

- Politikeriuvoq maluginiarnartorujussuaq 1941-milu inuusuttut peqatigiiffiannik "Nunatta Qitornai"-nik aallartitsisoq. Inuusuttut imminnut killilersunnginnissaannik ilinniartinnissaannik angunigaqarpoq. Kalaallillu qaammarsagaanerunissaanermik eqqumaffiginnilersikkusuppai, Jens Heinrich oqarpoq.

Augo Lynge kingorna Kalaallit Nunaannit sinniisut siulliit marluk aappaattut Folketingimut qinigaavoq. Tamatuma saniatigut qinigaaffinni arlalinni landsrådimut ilaasortaavoq. Taamaattumik Augo kalaallinit tapersersugarineqarpoq. Taannaavorlu Eske Brunimit tusaaniarneqartut ilaat.

Aalisarneq ilinniarusukkaat
Ministeriuneq Hans Hedtoft nunallu naalagaa Eske Brun 1948-mi ataatsimiinnermi aalajangerput Kalaallit Nunaanni aalisakkanik suliffissuaqarneq sukkatsisinneqassasoq. Taamaattumik Esbjergimi aalisartoq pigissaartoq attaveqarfigaat.

Esbjergimeersoq Kalaallit Nunaata eqqaani aalisarluni aningaasarsiorluassasoq neriorsorneqarpoq, akerlianilli kalaallinik ilinniartitsinissaa piumasarineqarluni.

- Paasinarsivorli kalaallinik sulisoqarusussimanngitsoq namminerlu sulisuni kisiisa atorusussimagai. Tamanna tunngavigalugu landsrådimut ilaasortat arlalissuit ministeriunermut naammagittaalliorput. Isumaqatigiissut atorunnaarsinneqarpoq aalisartorlu alla tikisinneqarluni.

- Qallunaat aningaasanik aalliinnarlutik Kalaallit Nunaaliarsinnaanerat kalaallinit piumaneqanngilaq. Nammineerluni nutaanik ilikkagarusuttoqarpoq pisunullu peqataarusuttoqarluni, Jens Heinrich oqaluttuarpoq.

Danmark pisuutikkaat
Kalaaleq oqaluttuarisaanermik ilisimasalik inuusuttoq Kalaallit NUnaanni Ilisimartusarfimmit ph.d-nngortut aappariinnarpaat.
Jens Heinrich nammineq isumaqarpoq, piorsarsimassutsikkut tunuliaquttani tunngavigalugu qallunaat kalaallillu oqaluttuarisaanerata allaanerusumik isiginissaanut sapiissuseqarluni.

- Kalaallit Nunaata taama ajortigisumik pineqarnera qallunaat tungaanniit ilerasuutigineqarpoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni ineriartornerup equngasimaneranut Danmark pisuusoq qallunaat oqaluttuarisaanermik ilisimasallit imaaliallaannaq inerniliisarput.

- Naluara qallunaat ilerasuttariaqarnersut - kalaallit namminneq nukingisaaripput, Jens Heinrich oqarpoq.

Atuagaq 'Eske Brun og det moderne Grønlands tilblivelse' Forlaget Atuagkat aqqutigalugu saqqummersinneqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER