Skip to main content

Naalagaaffeqatigiinnerup oqaluttuarisaanera

Ilisimatusarfimmi oqaluttuarisaanermik ilisimasallip lektorip dr. phil Thorkild Kjærgaardip naalagaaffiup oqaluttuarisaanerata ineriartornera pillugu allappoq Margrethe siullermiit aappaanut, allaaserisani nutaani taaguuteqartuni "Naalagaaffeqatigiinnerup siunissaa"  

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu allaaserisat

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu allaaserisani nangeqattaartuni Politikenimit Sermitsiamilu saqqummersuni siulleq saqqummersipparput. 

Naalagaaffeqatigiinnerup oqaluttuarisaanera aallartipparput nanginnerinilu Politikenimi aaqqissuisuuneq Bo Lidegaard naalakkersuisut siulittaasuanik KuupikKleistimi, Savalimmiormiut Lagmandianik Kaj Leo Johannessenimik kingorna ministeriunermik Helle Thorning-Scmidtimik oqaloqateqarluni. Allaaserisani kingullerpaaq uani sapaatit akunnerani tallimanngornermi Sermitsiami saqqummerpoq. 

 

Naalagaaffeqatigiit oqaluttuarisaanerat

Danmarkip 1814-imi Kalaallit Nunaat, Island Savalimmiullu kisimiilluni akisussaaffigilermagit tamanna assigiinngitsunik isumaqarfigineqarpoq. Island Savalimmiullu ajussagunanngillat. Kalaallilli Nunaat sussagatsigu? Naalagaaffeqatigiinnerulli isumalorujulluni akuerineqarnera kingorna akuersaarinerujussuarmut allanngortinneqarpoq. Maanna naalagaaffeqatigiinneq ilimaginngisamit ulorianartorsiortinneqalerpoq. Oqaluttuarisaanermik ilisimatuup Thorkild Kjærgaardip naalagaaffiup Margrethe I-imiit Margrethe II-mut ineriartornera allaaseraa.

 

Globus tigugaanni Kalaallillu Nunaat, Savalimmiut Danmarkilu nassaaralugit, tupigusuutigisariaqarpoq nunat taakkua pingasut naalagaaffeqatigiinnernik atassuteqarnerat ataatsimut tunngaviusunik inatsiseqarlutik, ataatsimut nunanut allanut illersornissamullu politikkeqarlutik ataatsimullu dronningeqarlutik. Kalaallit Nunaat – issittumi qeqertaq inoqarpianngitsoq, Danmarkimit arlalippassuariarluni angineq, amerikap nunavissuata avannamut kangianiittoq qinngortuunik kangerlulik portusuunillu qaqqalik, 80 procentia sermimik kilometerinik issussusilimmik qallersimasoq – Savalimmiut, qaarsuusunik 18-nik anorlerajuttunik qeqertalik Norgep Islandillu akornanniittoq, katillugit Lollandimit anginerulaaginnartoq, Danmarkilu, nuna pukkitsoq naasorissaasoqarfik, Østersømut pulammagiamiittoq, qanoq isillutik imminnut attuumassuteqaramik?

Kalaallit Nunaat Savalimmiullu europami nunamut attuumassuteqassappata soormi Norgemut, taassuma pinngortitaa mersernartoq Savalimmiunut Kalaallillu Nunaannut eqqaanarmat, atlantikumullu sineriaa takisooq imaanut, Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu mallertartumut, sammilluni?

Aammami taamaassimagaluarpoq, ukiut tusintit sinnerlugit matuma siornatigut, Norgep taamanikkut Atlantikup avannaa inoqanngingajattoq sammilermagu. Siullermik Shetlandsøerne aamma Savalimmiut vikinginit norskinit isaaffigineqarput, kingornalu Orkneyøerne, Hebriderne Islandilu, Kalaallit Nunaata tikinneqarnissaata tungaanut, taassumalu kujataani kujataatalu kitaani – maannalu Canada-sumut – 900-ukkut naalernerannit qallunaatsiaqarfinnik ingerlalluartunik pilersitsisoqarluni umiarsualivilinnik, naasorissaasoqarfilinnik, oqaluffilinnik nioqqutissanillu akisuunik pilerineqartunik pilinnik, soorlu nannut amiinik, arferit soqqaannik aammalu, pingaartumik, aarrit qilalukkallu tuugaavinik – elfenben-it – europami 700-ukkunniilli pilerigineqarluartut, taamanikkut islamip Kangiani Qiterlermi Afrikallu avannaani siaruaakkiartornera pissutigalugu Europap Afrikallu akornanni niuernikkut aqqutitoqqat matuneqarmata.

Norskit imaatigut naalagaaffeqarfissuat, Ruumap naalagaaffigisimasaata missaatut angissusilik, 1300-ukkut affaata kingulliup tungaanut atavoq, taamanikkut nappaassuup, den sorte død-imik taaneqartartup, ukiualunnguit ingerlaneranni Norgemi innuttaasut 2/3-lii angullugit toqummagit. Norgep naalagaaffeqarfissuugalua fyrstinik tusaamasanik soorlu Olav den Hellige-mik aamma Harald Hårderåde-mik siuttulik ajornartorsiulerpoq suujunnaariartorlunilu. Nunap piginnittup »nunallu pisuussuteqarfiit« imarsuup akianiittut akornanni attaveqarneq kipivoq, inuillu isorliunerusunit peerukkiartorput, periuseq ullumikkut aamma ilisimasarput malillugu. Ersarinnerpaamik Kalaallit Nunaanni, tassani qallunaatsiaat nunguvillutik, tamakkualu najugaqarfikuini maanna kalaallit siulii nunassipput. 1380-imi, Norgep kunngia Håkon VI toqummat, Norge naalagaaffittut namminersorunnaarpoq, dronning Margrethe I-illu Danmarkia naalagaaffeqatigilerlugu. Siullermik dronningip inuusuttup, suli 30-nik ukioqalersimanngitsup, ernini qulinik ukiulik Olav, norskit kunngigigaluannik qitornani, ileqqoq malillugu Norgemi kunnginngorsimasoq, sinnerlugu Norge aqutaraa. Olavip 1387-imi toqujaarnerata kingorna Margrethep naalagaaffiit taakkua marluk nammineq pisussaaffimmisut naalagaaffigai.

Kunngip Kalaallit Nunaat taarserniarsimavaa

Qallunaat-norskit peqatigiinnerat ukiuni 434-ni atavoq.  1814-imili januaarip 14-ianni Kiel-imi eqqisseqatigiinneq naavoq. Europami pissaanilissuit isumaqatigiipput Sverigep Norge tigussagaa, Finlandimut, Sverigep ukiut tallimat sioqqullugu Ruslandimut tunniussimasaanut, taarsiullugu. Norgeli kisat Sverigep pisussaasimavaa. Norgep imarsuup illua’tungaani naalagaaffeqatigisimasaasa sinneri – Island, Savalimmiut 1721-imiillu aningaasartuuteqarujussuarluni nunasiarineqaqqilersimasoq Kalaallit Nunaat – tuluit piumasaat malillugu, qallunaallu tamatuminnga kissaateqanngikkaluartut, Danmarkimut ataannassapput.

Oqaluttuarisaanikkut isigalugu qallunaat naalagaaffeqatigiiat, 1814-imi Kielimi januarimi unnuakkut isseqisoq isumaqatigiinniarnermi pilersinneqartoq, sulilu atasoq, Island, 1944-mi avissaartoq, kisiat pinnagu, qallunaat-norskit 1380-imit naalagaaffeqatigiitoqaasa sinneraat. Nunap sananeqaataatigut illuseq ataqatigiinngitsoq pilersinneqarpoq Norge annaaneqarmat.

Danmarki, 1814-imi Kalaallit Nunaannut, Islandimut Savalimmiunullu kisimiilluni akisussaaffeqalersoq, nunaasimavoq Tysklandimut samminiartoq, issittumi naalagaaffinngornissaminik kajumissuseqarpallaanngitsoq. Island Savalimmiullu, norskinit kingoqqisunik inullit, ajunngillat. Kalaallilli Nunaat! Kalaallit Nunaat sussagatsigu?

Allaat qullersaanerpaanit »nuna silarsuup isuaniittoq« nuannaarutiginagu tiguneqarpoq: Frederik VI-ata, inuunermi sinnerani »asasama Norge«-p annaanera pillugu ullut tamaasa anersaakuluttarsimasup, oqaatigineqartut malillugit periarfissaqalissappat Kalaallit Nunaat Tysklandip avannaani nunamik mikinerusumik taarserusussimavaa.

Qallunaat-norskit erfalasuata ataani qeqertarujussuup nunasiarineqaleqqinnera, aallartissimasoq Norgep avannaani palasip kunngillu ajoqersuiartortitaata Hans Egedep 1721-mi juulip 21-ianni Nuup eqqannguanut nunassinneranik, norskit suliniutigisimavaat Danmarkimi soqutigineqarpallaanngitsoq. Angutit untritilikkaat nunap naalagaatut, niuertutut, niuertorutsitut, sulisartutut, arfanniatut, sanasutut, nappajaatut, niuertoqarfimmi betjentitut, pilattaasutut, palasitut ajoqitullu 1721-p 1814-illu akornanni Kalaallit Nunaannut pisut – amerlasuutigullu kalaallinik arnanik nuliartut eqqarleriinnillu suli atuuttunik tunngaviliisut – amerlanerpaartaat inunnguuseralugu Norgemiuusimapput. Qallunaanit isigalugu Kalaallit Nunaat siullerpaamik suliassaasimavoq ajornakusoortoq, qallunaat-norskit peqatigiikkallarnerannit ingerlatsivinnit marlunnit ukiisunit qujanartumik isugineqarsimavoq, tassalu Christianshavnimi Den Kongelige Grønlandske Handelimit (1776-imi tunngavilerneqartoq) aamma Købmagergademi Det Grønlandske Seminariumimit (1737-mi tunngavilerneqartoq), kalaallinut palasinngortussanut oqaatsinut ilinniarfik, aallartinneqannginnerminni kalaallit oqaasiinik ajornakusoortunik ilinniartussanut.

Kunngip nerinermut atortuinut naammattumik kusanassuseqanngillat

Ukiut qulikkaat arlallit aatsaat ingerlareersut Danmarkip Norgemik annaasaqarnini naammagalugu atulerpaa naalagaaffillu millisimaqisoq nutaaq akuersaalerlugu. Island Savalimmiullu akuersaaruminarnerusimapput, 1800-ukkunni siussukkut vikingeqarallarnermik nunanilu avannarlerni ukiunut akullernut qaninniarnermut naapertuulluarmata. Oqaatsinik ilisimatuup tusaamasap Rasmus Raskip islandimiut oqaasiisa nunat avannarliit oqaasitoqaattut attatiinnarneqarnissaat inuunermini suliassamisut isigisimavaa. Pissutsit pissusisamissut ingerlatiinnarneqarpata ukiut untritillit qaangiuppata Reykjavik-imi islandimiut oqaasiannik ataasinnguamilluunniit oqaluttoqarunnaarsimassaaq, taanna isumaqarpoq. Ulorianartorsiorneq tamanna pakkersimaarniarlugu 1816-imi Det Islandske Litteraturselskab pilersippaa, taannalu ukiut qulingiluat qaangiuttut malitseqartinneqarpoq Det Kongelige Nordiske Oldskrfitselskab-imik. Oldskriftselskabip, oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Carl Christian Rafn pitsaasumik ilisimasalittullu siuttoralugu, islandimiut siulilersaarutitoqaat saqqummersippai, tamakkualu sukkasuumik nuannarineqalerput, Danmarkimiinnaanngitsoq, Europamili tamarmi. Siusinnerusukkut ungaseqisoq puigorneqarsimasorlu Island kikkut tamarmik oqaluuserilerpaat. Island Danmarkimut atalerpoq.

Taamatuttaaq Savalimmiuni, tassani kulturi oqaatsillu annaanniarlugit qallunaat ilisimatuut suliniuteqarmata. Danmarkip 1814-imi qeqertanut akisussaaffik tigummagu savalimmiut oqaasii oqaluffimmi atuarfimmilu oqaatsini qallunaat oqaasiinit inangerneqarsimapput, Rasmus Raskillu islandimiut oqaasiisa tammarnissaannik ersissuteqarnera aamma savalimmiut oqaasiinut ersissutiginissaanut tunngavissaqarluarpoq. Allatulli pisoqarpoq. Ilaatigut oqaatsinik ilisimatooq Svend Grundtvig pissutigalugu 1800-ukkut ingerlaneranni savalimmiut oqaasii atuagassiaqarnermi nunallu nammineq oqaasiitut atoqqinneqalerput.

Svend Grundtvigip savalimmiut taalliaataat, islandimiut siulilersaarutaattut ittut, katersorlugillu saqqummersippai. Pingaarnersaasimavorli atuakkiaarannguaq taaguutilik »Danskeren på Færøerne: Sidestykke til Tysken i Slesvig«, 1845-mi saqqummersitaa. Tassani tunngavilersuutigaa hertugeqarfimmi Slesvigimi tyskit oqaasiisa qallunaat oqaasii inangersinnaappatigit aamma paasineqartariaqartoq savalimmiormiunut kulturikkut ajortuliornerussasoq Savalimmiuni qallunaat oqaasiisa savalimmiut oqaasii inangerpatigit. Savalimmiut oqaasiinut tunngasoq Svend Grundtvigip allaaserisaatigut, nalinginnaasumit sammineruneqartutigut, aamma qallunaanit tamanit sammineqalerput.

Kalaallit Nunaata naalagaaffiup ilaatut akuerineqarnissaa sivisunersaavoq. Tamanna pivoq kigaatsumik nangaasunnguamillu, aatsaallu tamanna pivoq arlaleriarluni malugeqqusaartumik Kalaallit Nunaannik narruginninneq takutereerlugulu. Taamaasilluni 1832-imi, nerinermut atortunik marrarnik nutaanik, Christiansborgimi ilassinninnermi atorneqartartussanik, pisaartoqarmat. Nerinermut atortut nutaat, ullumikkut Frederik VI-p kinguleqqiutinut atortuisut ilisimaneqartut, programstel-itut taaneqartartuupput, puuguttallu katillugit 80-it kunngip naalagaaffiinit nunaataanillu takussutissanik pinnersarneqarsimapput. Pinnersaatigineqarput nunap ilai, illoqarfiit illullu malunnaatillit Danmarkimeersut, Islandimeersut aamma De Vestindiske Øerne-meersut. Allaat pallittaalisapalaannguaq inussianut atorneqartoq Afrikap kimmut sineriaaniittoq Christiansborg, kunngip naalagaaffiullu tikeraavinut nuimasuunut takussutissiani ilanngunneqarsimavoq. Kalaallilli Nunaat ilaatinneqanngilaq, 1832-imi Danmarkip ukiuni 20-ngajanni kisimiilluni akisussaaffigisimasaa.

Danmark issittumi naalagaaffinngorpoq

1850-ikkunni nutaamik pisoqalerpoq, qularnanngitsumik Danmarkip kujammut killeqarfiani ineriartorneq ulorianarsiortuinnartoq pissutigalugu. 1856-imit naalagaaffiup nunamut tamarmut takussutissiaani »Danmark«-imi Kalaallit Nunaat siullermeersumik assilialianik kusanartunik pingasunik takussutissiarineqarpoq, Avannaanit marlunnik Kujataanillu ataatsimik. Alloriarneq aalajangiisuusoq tassaavoq naalagaaffiup 1878-imi Kommissionen for Videnskabelige Undersøgelser af Grønland-imik (Kvug) pilersitsinera, taassumalu franskisut tyskisullu, kingornalu pingaartumik tuluit oqaasii atorlugit, atuagassiaa »Meddelelser om Grønland«, sukkasuumik nunani tamalaani issittumi ilisimatusarnermi pingaaruteqalerpoq. Danmarki kiisami avannamut isiginialerpoq 1814-imiillilu siunniunneqartutut ittunngornialerluni: issittumi naalagaaffik.

Taamanikkunniilli taamaattuusimavoq. Qallunaat 1800-ukkut naalerneranniilli inuiaqatigiinni inuunerannik sumilluunniit paasiniaagaanni, naalagaaffeqatigiit avannarlersaat sinaakkutanut ilaapput isiginngitsuusaarneqarsinnaanngitsut.

Tassaavoq eqqumiitsuliorneq – assersuutigalugu Per Kirkeby (1938-mi inunngortoq) sumut pisimassagaluarpa 1950-ikkut naalerneranni Københavns Universitetimi inuusuttutut ujarassiuunngorniartutut Kalaallit Nunaannut pisimanngitsuuguni, takullugulu »nuna qaqortoq, qernertoq tungujortorlu«, pilersissimasaanut tamanut tunngaviliisuusoq? Tassaavoq atuakkiorneq, tamakkunani atlantikup avannaata takussutissartai saqqummiunneqaqattaartarsimallutik Henrik Pontoppidan-ip, savalimmiuni inunngorsimasup Jørgen-Franz Jacobsenip aammalu Peter Høeghip Kim Leine-llu atuakkiaanni, tassaavoq nipilersornq – Carl Nielsen, Knudåge Riisager – tassaavoq teknik, imarsiorneq, aalisarneq, sakkutooqarneq – pingaartumik imarsiortunik – aammalu inunnut tunngasunik ilisimatusarneq. Qallunaat antropologi-at suussagaluarpa nunarsuarmi tusaamasamik Knud Rasmusseneqarsimanngitsuugaluarpat? Qallunaat itsarnisarsiornerat sumiissimassagaluarpa atlantikup avannaani issittumilu arlalinnik itsarnisarsiooqarsimanngikkaluarpat Daniel Bruun-imiit (1856-1931) qanittukkut toqusumut Jørgen Meldgaardimut?

Ilisimatusarneq nunarsuarmi ajukkunnanngitsoq

Tassaappullu, puigornagit, nakorsaatinik pinngortitamillu ilisimatusarnerit, tamakkunani qallunaat ilisimatuut nutaanik nassaaqattaartarlutik, angusanit naalagaaffeqatigiit ilaanni atlantikup avanaaneersunit pissarsiminnit.

Siusissukkut assersuutissaavoq nakorsap 27-iinnarnik ukiullip Peter Ludvig Panumip Savalimmiuni 1846-mi mæslinginik nappaalaneq pillugu 1847-mi ilisimatuutut allaatgisaa »Iagttagelser, anstillede under Mæslinge-Epidemien paa Færøerne i Aaret 1846«, piffinni nutaani pupinnermik nappaatinillu tuniluuttunik allanik paasinninnermik aqqutissiuussisoq.

Ullutsinnit assersuutissaapput fysikeri Willi Dansgaard (1922-2011) ujarassioorlu Minik Rosing (1957-imi inunngortoq). Siulliup 1960-ikkunni uppernarsarpaa sermersuaq silap pissusiata oqaluttuarisaaneranik nalissaqanngitsumik toqqorsiviusoq, taamasillunilu nunarsuarmi tamarmi silap pissusianut piffissamut sivisuumut takussitissanik tunngaviliisunngorluni, 1980-ikkunniilli silap pissusiata allanngoriartorneranik inuit pilersitaannik nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut polikkikkullu oqallinnermi qitiusumik. Kingulleq, Minik Rosing, qangarsuarli nobelip nersornaasiuttagaanik nersornaaserneqarsimassagaluarpoq Kalaallit Nunaannit ujaqqat ilaanni ukiunik 3.800-nik pisoqaassusilinni Nunarsuarmi siusinnerpaamik uumassuseqarsimaneranik paasinninnini pissutigalugu, ujarassiornermi nobelip nersornaasiuttagaanik nersornaammik peqartuuppat.

Iluanit isigalugu naalagaaffeqatigiinnerup Danmarki – 1864-ip kingorna ukiorpassuarni Europami naalagaaffiit namminersortut mikinersaat – nuna inuuffissatut anginerulersissimavaa, pitsaanerulersillugu, ammanerulersillugu, eqeersimaarnerulersillugu, pissanganarnerulersillugu aammalu – ilaatigut ilaqutariippassuit qallunaat-kalaalit-savalimmiut siuaruarsimasut pissutigalugit – kissalaarnerulersillugu. Avataanit isigalugu naalagaaffeqatigiinnerup, pingaartumik Kalaallit Nunaata 1814-imiilli ilisimatuussutsikkut inissisimanermigullu pingaaruteqaleraluttuinnarnera pissutigalugu, Danmarki nunarsuarmi pingaaruteqarnerulersissimavaa, nunap mikissusaata pisinnaatitsineraninngarnit.

Tamanna pivoq Norge sakkortuumik unammillugu, taassuma Kielimi eqqisseqatigiinneq tamatigut naapertuilluanngitsuliornertut isigisarsimammagu, pissutigalugu tassuunakkut norskit naalagaaffiat avinneqarmat Kalaallillu Nunaat – norskit kunngiata erlinnartuutaa – qallunaanut tunniullugu. 1800-ukkunni, Norge Sverigemik peqateqarallarmat, unammineq tamanna annertunerusumik eqqissisimasumik ingerlasimavoq. Taamaasilluni Danmarkip 1888-imi norskeq Fridtjof Nansen Kalaallit Nunaat pissutigalugu nunarsuarmi tusaamasanngornissaanik akueraa, sisoraatinik sermersuarmik itiviinissaa akueralugu, allaat qallunaanit aningaasalerneqartumik.

1905-ip kingorna eqqissimanannginnerulerpoq Norge namminersortunngormat. 1920-ikkut ingerlaneranni Kalaallit Nunaat utertinniarlugu sivisuumik iliuuseqarnerup kinguneranik, Norgep 1931-imi Kalaallit Nunaata tunuata avannaani sinerik inoqanngitsoq 400 kilometerinik isorartussusilik, Erik Raudes Landimik taasartik, tigusaraat. Uissuumminartumik oqartussaaffeqarfimmik innarliilluni taamatut iliuuseqarneq, norskit Danmarkimut sorsukkumallutik nalunaarnerattut taaneqarsinnaasoq, Haag-imi Nunat Tamalaat Eqqartuussiviannut maalaarutigineqarpoq, taannalu 1933-mi aalajangiivoq norskit tiguaanerat unioqqutitsinerusoq. Haagimi eqqartuussinerup kingorna Norgep Tunu qimappaa, aatsaalli tunniutiinnavilluni Sorsunnersuup Kingulliup nalaani siullermik Hitlerip Tysklandia, kingornalu Churchillip Tuluit Nunaat, norskit Kalaallit Nunaannik piumasaqarnerannik akuersitinniaraluareerlugit.

Nammineq aalajangiisalernissamik piumasaqaat

Danmarkimi ineriartorneq 1814-imiilli naalagaaffeqatigiinnermik allanngortinneqarsinnaanngitsumik politikkikkut piviusutut, pissaanilissuarnit aalajangerneqartutut, isumalorujulluni akuersaarnermiit, 1900-ukkunni Savalimmiut, Islandip (1944-p tungaanut) Kalaallillu Nunaata naalagaaffiup ilaatut tamakkiisumik akuerinninnermut ingerlasimasoq, tamanna atlantikup avanaanni qeqertani inuiaqtigiinni pissutsit ilaatigut killormut ingerlasimavoq.

Kielimi 1814-imi eqqisseqatigiinneq savalimmiunut, islandimiunut kalaallinullu annertunerusumik assigiinngissuteqarsimanngilaq. Nunat naalagaat taarserneqarsimapput, tamannali malugineqarpianngilaq. Umiarsuit upernaakkut tikittarput pajullutik Københavnimiillu, maanna Danmarkimi, siusinnerusukkut Danmarkimi-Norgemi, illoqarfiit pingaarnersaannit, sulisunik nutaanik nassarlutik, soorlu tamatigut taamaasiortarsimasut. Pissutsilli taamaannerannik akuersaarpasinneq atuutiinnaanngilaq. Ukiut ingerlaneranni atlantikup avanaani qeqertani inuiaqatigiit namminneq aalajangiisalernissaminnik piumasaqaleriartorput. Islandimi Savalimmiunilu ilaatigut pissutigalugu siusinnerusukkut qallunaat-norskit ataatsimut naalakkersuisuisa kulturip oqaatsillu assigiissuunissaannik politikkiat, 1814-ip kingorna politikkimik taarserneqarmat, islandimiut savalimmiullu oqaasiinik kulturiannillu akuersiinnanngitsumik, aammattaarli taakkuninnga siuarsaasumik.

1830-ikkunni islandimiut siullermeersumik nammineq aalajangiisalernissamik piumasaqartalerput, nunap immikkoortuatuinnaanngitsoq, tamanna akuersaarneqarsinnaalluarmat, naalagaaffittulli, tassa Københavnimi naalakkersuisunit avissaarluni. Island atlantikup avannaani qeqertani inuiaqatigiinni pingasuni anginerpaatut inuttunerpaatullu nunatut namminersortutut imminut takusinnaaneruvoq. Immikkut piumassuseqalissutaavoq Island 800-ukkunni nunasiffigineqarnermi kingorna ukiuni untritilinni siullerni, norskit ukiuni akullerni naalagaaffeqatigiivisa iluani, naalagaaffiusimammat namminersortoq, tassunga attuumassuteqartut Altingimit aalajangerneqartarlutik, Norgemi qitiusumik aqutsisunit akuleruffigineqarani. Tassa piumasaqaat nutaajunngilaq, qeqertalli inissisimasuusimaneranik utertitsiniarnerulluni.

Islandip kingorna Savalimmiut piumasaqalerput Københavnimi naalakkersuisunit kiffaanngissuseqarnerulernissamik, tamannalu pivoq ukiup 1900-p missaani savalimmiut naalagaaffittut misigissusaat savalimmiullu oqaasiisa atoqqinneqalernerat ilutigalugu.

Kalaallit Nunaanni allaanerulaarpoq, tassani kulturi ungasissumi qitiusumik naalakkersuisut oqaatsinik kulturimillu assigiissitsiniarnerannik naqisimaneqanngimmat. Akerlianik ajoqersuiartortitat aamma qallunaat-norskit naalakkersuisuisa kalaallit oqaasiisa kulturiatalu siuarsarnissaat tamaviaarutigisimallugu tupaallannartumik iluatsitsisumik. Ukiualunnguit ingerlaneranni kalaallit allaattaasiat atorsinnaasoq pilersinneqarpoq ingerlaannaq atorneqalerluni, siullermik Biibilip upperisarsiuutillu allat nutserneranni, Københavnimi amerlasoorsuanngorlugit naqiterneqartut agguaanneqartullu. 1700-ukkut naalerneranni quppernerit tusintit arlallit kalaallisut naqiterneqarsimapput, Kalaallillu Nunaanni atuarsinnaassuseq tupinnaraluartumik minnerpaamik Danmarkimisut-Norgemisut siammarsimatigaaq. Tamanna tunuliaqutaavoq Kalaallit Nunaanni, - Savalimmiuni Islandimilu taamaassimanngitsoq – norskinut qallunaanullu sanilliulluni imminut nikaginnittoqanngisaannarsimasumi, sivisuumik qallunaat politikkikkut ingerlatsiviinut akulerutsinneqarnissap akerlerineqarsimannginnera. Pingaarnerpaaq pivoq 1953-imi, taamanikkut Kalaallit nunaat qallunaat naalagaaffiannut ilanngutsinneqarmat immikkut pisinnaatitaaffilerlugu.

Ukiuni untritilinni akaareqatigiinnerup 1970-ikkunni ajalusooriataarnera, namminersornerunissamillu piumasaqalerneq, pissuteqarput pissutsinik akueriumaneqanngitsunik, tamatumani ilaallutik naalakkersuisut, ullutsinnit isigalugu, mianersungaatsiartumik nutarterinermik eqiterinermillu politikkiannut akerliuneq, nuannarineqanngeqisumik »sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuinermut« akerliuneq, minnerunngitsumillu EU-mut (taamanikkut EF-imut) akerliunerujussuaq, Danmarkip 1972-imi Kalaallit Nunaat ilanngutsimmagu.Tamakkua tamarmik oqaatsit sakkortuut atorlugit ingerlanneqqarput, taamanikkut kapitalistit nunasiaateqarsimasullu akiorniarneqaleruttormata.

Namminersornissamik piumasaqaatit takkukkaangata Københavni –ataatsimut isigalugu – akuersaartumik isiginnittarpoq. Sivisunersaavoq Islandip inissisimanerata aaqqiagiinngissutigineqarnera, tassa siullermik, kinguneqanngitsumilli, Island saammarsarniarneqarmat qallunaat Rigsdag-ianni inissanik iluaqutissanillu allanik. Islandimiut qallunaat naalagaaffiannut politikkimillu ingerlatsinerannut akulerutsinneqarusunngillat; Københavnimit avissaarusupput. 1904-mi Island namminersornerulerpoq periuseq, kingorna Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni atorneqartussaq atorlugu.

1918-imi alloriaqqittoqarpoq. Taamanikkut namminersorneruneq allanngortinneqarpoq qallunaat-islandimiut personalunion-iannut, taannalu nunat taakkua marluk inatsisartuinit 1940-mi atorunnaarsinneqarsinnaasimavoq. Tamanna pissappat unioni, erseqqinnerusumik killissarititatut aalajangersagaq malillugu, atorunnaarsinneqassaaq. Nalinginnaasumik naatsorsuutigineqarsimavoq unioni sivitsorneqarumaartoq. Taamatulli pisoqanngilaq. 1940-mi, Sorsunnersuaq Kingulleq ingerlaleruttortoq Danmarkilu Tysklandimit tigusarineqarsimasoq Islandip unioni atorunnaarsippaa, 1944-milu juunip 17-ianni kunngiitsuuffeqarfik Island suaarutigineqarpoq. Aalajangerneq silatuuliorsimanerunersoq oqallisigineqarsinnaavoq. Tassami kunngiitsuuffeqarfik Island ulloq taanna tikillugu nikerartorujussuarnik atugaqarsimavoq.

Savalimmiut Sorsunnersuarmi Siullermili aammalu sorsunnersuit akornini namminersornerulernissamik namminersulivinnissamilluunniit neqeroorfigineqartarsimavoq, tamannali qujarutiinnartarsimavaa. Taamaattumik savalimmiut nangaassuteqarnerat pissutaalluinnarpoq aatsaat 1948-mi namminersornerulernerannut. Kalaallit Nunaat kingulliulluni namminersornerulernissamik piumasaqaateqarmat Danmarki suliassanut tamakkununnga sungiussilluareersimavoq, qularnanngitsumillu tamanna pissutaaqataavoq amt-imiit namminersornerulernermut aqqutip taama sivikitsigineranut. Namminersornerulernissamik Landsrådip piumasaqaateqarneraniit ukiut qulit qaangiutinngitsut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut inatsit 1979-imi atuutilerpoq. 2009-mi namminersornerunermut inatsit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut inatsimmik taarserneqarpoq.

Ilimaginngisamit ulorinartorsiortitaaneq

Maannakkorpiaq Savalimmiunit Kalaallillu Nunaannit tamakkiisumik kissaatigineqanngilaq naalagaaffeqatigiinnerup atorunnaarsinneqarnissaanik, tamatumuunakkut nunat marluk, inukitsut, arlalinnik ersarissunik iluaqutissartaqarmata: innuttaasut amerlassusaannut sanilliullugu ataatsimut tapiissutit annertuut, tamatuma malitsigisaanik aningaasatigut isumannaatsuuneq piffissami inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu ajornakusoorfiusumi; aalajaatsumik aningaasaqarneq qallunaat aningaasaannut qilersorsimasumik; kulturikkut tamakkiisumik oqartussaassuseqarneq nammineq oqaatsit tunngavigalugit; qallunaat killilimmillu nunat avannarliit ilinniagaqartisiviinut killeqanngitsumik atuisinnaaneq namminerlu naalagaaffigisamik namminersorneq. Suliassat nuanniitsut nammineq tigujumanngisat Københavnimiitiinnarneqarsinnaapput.

Ilanngullugu nunat marluullutik ataqqineqartumik siunniuteqarluartumillu Folketingimi nunanilu avannarlerni suleqatigiinnermik ingerlatsivinni ilaasortaatitaqarput, nunanilu tamalaani isumannaatsuunermut politikkimi illersorneqarlutik, Danmarkip atlantikumi nunarsuarmi pissaaneqarnerpaamik, USA-mik, qanimut attaveqarnera pissutigalugu, aammalu – 1949-miit – Danmarkip Nato-mut ilaasortaanera pissutigalugu. Naalagaaffeqatigiinnermi ajunngitsorsiassat ilagaat nuannarineqartut asaneqarluartullu kunngikkormiut.

Kalaallit naalakkersuisunut siulittaasuata Kuupik Kleistip qanittukkut kalaallit aviisianni Sermitsiami ukiunut untritilinnut 2000-ikkunnut takorluugaatut takorloorneqarsinnaavoq »naalagaaffeqatigiinneq naalakkersuinikkut iluarsineqartoq« tunngavilik »akaareqaatigiinnermik, ataatsimoornermik oqaluttuarisaanikkullu nukittuumik attaveqarnermik«. Maluginiagassaavorli naalakkersuisut siulittaasuata sunnguamilluunniit oqaatigimasaanngimmagu islandimiut periusaat malillugu avissaarnissamik periarfissaqartoq, aamma Kalaallit Nunaanni aningaasaqarniarnikkut tunngaviit allanngorpata uuliamik imaluunniit aatsitassatigut pisuussutinik allanik nassaarnikkut. Tamanna ilaatigut qularnanngitsumik pissuteqarpoq nassuerutigineqarmat Kalaallit Nunaat namminersuvissoq, uuliamik qanorluunniit pisuunngorsimatigigaluaruni, USA-mut attuumassuteqarniartariaqalissasoq, pitsaanerpaamik pisoqassappat taassuma Kalaallit Nunaat neqeroorfigissallugu Puerto Rico-tut inissisimalissasoq, Repræsentanternes Husimi ataasiinnarmik, oqaaseqarsinnaatitaasumik taasisinnaatitaanngitsumilli, ilaasortaatitaqarluni. Kajungernarneruvoq iluaqutaalluartumik pinngitsoorneqarsinnaanngitsumillu qallunaat naalagaaffeqatigiiffianni ilaasortaanissaq, Folketingimi marlunnik ilaasortaatitaqarluni, annertuumik sunniuteqarluni iluaqutissarpassuaqarlunilu, Washington, D.C.-mi amerikarmiut Kongres-ianni ersinngitsumik ilaasortaatitaqarnermit.

Naalagaaffeqatigiinneq ullumikkut ulorianartorsiortinneqarpat, ulorianartorsiorneq tamanna pineruvoq allarluinnarmit ilimaginngisamillu, tassalu Danmarkimit. Tassani europap nunavissuanut samminninnitoqaq, 1800-ukkut naalerneranni issittumi naalagaaffittut imminut nassaareqqinnerup kingorna tunulliunneqarsimasoq, saqqummeqqissimavoq, pingaartumik 2001-imi naalakkersuisut nikinnerisa kingorna.

Tamatumunnga ilanngunneqassaaq Atlantikup avannaanut nukittuumik attaveqarnermik takorluugaq naleqqukkunnaarmat, provinserpalaarnerungajalluni pisoqalisimallunilu piffissami, amerlanerit isiginnilerfianni qallunaat sakkutooqarnikkut ajornartorsiornermullu upalungaarsimanerat nunarsuarmi tamarmi atuutissasoq. Taamatut isiginnikkaanni apererusunnarpoq naalagaaffeqatigiinneq aammalu Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu ataatsimut tapiissutit, ukiut tamaasa milliardinik arlalinnik amerlassusillit, suli isumassaqarnersut. Qallunaat naalagaaffeqatigiinnermik pimoorussinikinnerujartornerannut takussutissaavoq Kvug-ip – ukiut 125-t sinnerlugit naalagaaffeqatigiinni qitiusumik ingerlatsiviusimasup aammalu qallunaat ilisimatusarneranni pingaaruteqarnerpaap – matuneqalernera, aammalu Savalimmiut Kalaallillu Nunaata meeqqat atuarfianni gymnasiamilu sammineqanngilluinnarnerat. Allaanngilaq ukiuni makkunani Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Atlantikullu Avannaa kigaatsumik, aalajaatsumilli tunulliunneqariartortut.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER