Klimaminister Nunatsinnut tikeraartoq

- Kavaajara økologiskiuvoq, klima- og energiminister Martin Lidegaardip kavaajani qernertoq pillugu assiliisup assilinialermani tanngassimaarluni oqarpoq.

Ministeri ataasinngorpat Nunatsinnukassaaq pingaarnertut atsiussallugu "Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutaa", soorlu ministerip nammineq taamak taagaa, Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni silap pissusaa pillugu isumaqatigiissut, ministerip aamma alakkartissavai klima- og energiministeriap Kalaallit Nunaanni sammisai.

Ukiup ataatsip matuma siorna Martin Lidegaard klima- energi- og bygningsministeritut toqqagaavoq. Lidegaardip nukissiornerup ataavartup siuarsarnissaa ukiup ataatsip missaannik suliniutigaa, ilaatigut politikkikkut suliniutitigut soorlu radikalit nukissiorneq pillugu oqaaseqartartuattut aamma mingutsitsissutaanngitsumik nukissiorneq pillugu isumalioqatigiissitamik 2008 pilersinneqartumik Concito, pilersitseqataasutut siulittaasutullu issiaffigisamigut.

Silap pissusaanik sammisaqarneq ministerip 45-nik ukiullip soqutigisorujussuanngornikuuaa, taanna aamma arlaleriarluni Kalaallit Nunaanniittareerpoq, kisianni ataasinngorpat perngaamik ministeritut naalagaaffeqatigiinni immikkoortoq avannarleq pisortatigoortumik aatsaat tikissavaa.

Silap pissusaata ajornartorsiutaaneranut iluarsiissutissanik ministeri ujaasiniarpoq. Innuttaasut aamma naalakkersuisut peqataaffigisassaannik silap pissusaata ajornartorsiortitsineranut inerniliutaasinnaasunik nassaarniarnissaq isumagineqassasoq ministeri siornatigut oqaatigisareerpaa. Martin Lidegaard ataasinngorpat DMI'p sikunik alapernaarsuisui pulaassavai, aamma GEUS-ip suliaqarfianik "Prom ice" Narsarsuarmi sermersuarmik nakkutilliisut alakkassavai.

Nuummi silap pissusaa pillugu isumaqatigiissumik atsiornerup saniatigut, Zachenbergip ilisimasassarsiortunut stationia pulaarneqassaaq, tassani silap pissusaata allanngorneranit sunniutit qanimut malinnaavigineqarput. Angalaarnermi Kalaallit Nunaanni imermik nukissiorfiit siullerpaartaat Nuummi Kangerluarsunnguamiittoq alakkarterneqassaaq.

Nuummeereernerup kingorna ministeri tallimanngornermi Qeqertarsuarnut ingerlaqqissaaq, tamaani Arktis Institutip ministerip CO2-mik uuttortaavik nutaaq takornariassavaa.

- Silap pissusaata allanngoriartorneri aallaaviullutik nunarsuarmiut tamarmik ukiut hornorujut tullii pissanganartut toraarpaat. Pingaartumik Kalaallit Nunaannut isumalluutinik peqaqisumut pissanganartoq, klimaministeri oqarpoq.

Uuliamik gassimillu imaanit qalluinissaq aamma nunami aatsitassarsiorniarneq isumaqatigiissummi nutaami pinngitsoorneqarsinnaanngillat, atorfillit aasaq manna ulluni kiaqisuni Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni isumaqatigiissummik nutaamik sanarfinerminni. Kalaallit Nunaanni isumalluutit annertoorujussuit pigineqartut inuiaqatigiinnut kalaallinut periarfissarpassuarnik ammaapput suleqatigiinnissamullu unammilligassanik amerlasuunik nassataqarlutik, klimaministeri tikkuaavoq.

Aatsitassarsiornissamik suliassat amerlinissaat aamma umiarsuit angallattut amerlanerisa kingorna CO2-mik aniatitsinerup annertusinissaa Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni silap pissusaa pillugu isumaqatigiissummi ilanngunneqassapput.

Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutip Kalaallit Nunaata pisinnaatitsissutai isumaqatigiissummit siullermit amerlanerulersissavai, taanna isumaqatigiissut naapertorlugu Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsineranut akiligassai 13,6 million koruuniupput. Kisianni klima- og energiminister manna tikillugu immikkoortualunnik saqqummiussinianngikkallarpoq.

- Pingasunngorpat naalakkersuisut peqatigalugit isumaqatigiissutip kikkunnut tamanut tusarliunnissaa sioqqullugu immikkoortualuit oqaatiginianngilakka, Martin Lidegaard Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Kalaallit Nunaata, taamallu Danmarkip ukiut hornorujut pissanganartut tunaartaraat. Aatsaat taamak Kalaallit Nunaat isiginiarneqartigaaq nunallu iluani isumalluutaasinnaasut. Uuliamik gassimillu imaanit qalluineq, kuulti, savimminissaq aamma ujaqqat aatsitassanik qaqutigoortunik akullit, kiisalu umiarsuit angallattut amerliartuinnartut CO2-mik annermik aniatitsisut.

- Isumaqarpunga ukiut tullii hornorujut Danmarkimut aamma Kalaallit Nunaannut aalajangiisooratarsinnaasut, taamallu immitsinnut attaveqatigiittarnerput aamma neriuppunga immitsinnut nukittorsaqatigiikkumaartugut tatigeqatigiinneq aallaavigalugu suleqatigiinnerput nukittunerulersillugu.