Anna Kuitse Thastum toquvoq

Kulturikkut suliniuteqarluarsimasoq tivasartorlu Anna Kûitse Thastum sivisuumik napparsimareerluni ullaaq manna toquvoq.

Anna Kûitse Thastum 2008-mi Kulturikkut nersornaaserneqarpoq inuunerminilu ukiut kingulliit tivasarneq UNUESCO-p nunarsuarmi kulturikkut eriagisassat allattorsimaffianut ilanngunnissaanut atorlugit.

Anna Kûitse Thastum ilaatigut Ivalo Frankip filmiliaani nersornaaserneqarsimasumi "Echoesimi" ilisaritinneqarpoq.

2008-mi Kulturikkut nersornaaserneqarmat taamanikkut kultureqarnermut naalakkersuisoq Tommy Marø tunngavilersuinermini ilaatigut ima oqarpoq:

"Nersornaaserneqartoq arnaavoq tivanermik, qitinnermik erinarsornermillu suliaqartoq. Kulusummi inunngorsimavoq qatanngutigiinnilu 14-usuni niviarsiaqqat pingasut ilagalugu.

Nunatsinni Issittullu sinnerani tivasarneq erinarsornerlu ileqquuvoq qangaaniilli ilitsoqqussaasoq, taamaattumillu kulturikkut kingornussatsinnut aamma ilisarnaataalluni. Tivasarneq arlalitsigut atorneqartarpoq, aliikkusersuutitut, angakkut serraneranni, oqariartuuteqarnermi inuillu akornanni aaqqiagiinngitsutaasut aaqqinniarneranni. Tivasarneq siuaassatsinnit kingornussatta pingaarnersaasa ilagaat, ktristumiuussutsip aqqani nungutaangajavissimasoq.

Nersornaaserniakkatta aappaa issumik ujaqqanillu illuliami qilaatersorfiusumi peroriartorsimavoq. Angajoqqaavi qatanngutaalu tamarmik qilaatersortarput. Niviarsiaqqani kiserngorummat angajoqqaavisa kissaatigisimanngilaat aallarnissaa, taamaattumik aqngunni 1966-mi toqussaa tikillugu paaralugu. 1967-mi katippoq uinilu USA-mut nooqatigalugu, tassanngalu uterpoq 1984-mi meeraaffimminut Kulusummut. Tassani kateqqippoq 1985-milu uini Danmarkimut nooqatigalugu, marluullutilli 1989-mi Kulusummut uterput.

Ukiuni 18-ini uninngateteerlugu erinarsortaqqilerpoq, peqatigiiffinni assigiinngitsuni ilaasortaalerluni, 1994-milu Kulusuup mittarfia nutarterneqareerluni atoqqaartinneqarmat aqqalussanilu aliikkusersuisussaapput. Qilaat tigummagu aqqaluaa erinarsulerpoq aleqani tivasalernissaanik kajumissaarlugu.

Aallaqqaammut isiginnaartitserusunngilaq, ingammik meeraalluni angummi qilaammik tigumiarnissaanik inertertarsimammani. Aperineqaraangamilu nangaasarsimavoq. Taamanikkut Kulusummi arnaqarpoq utoqqasaamik qilaammik tunisisumik, taamaalillunilu erinarsuutit angajoqqaaminit ilisimasai iluminilu toqqortai takkusuupput.

Meeqqat qitinnermik ilinniartitaasa aamma piumasarilerpaat tivarnermik ilinniartinneqarnissartik, taamaalillunilu tamanna ilinniartitsissutigisarlerlugu.

Taamaalillunilu tivasartutut sulinera aallartippoq, kingorna nunarsuarmi sumi tamani takutitsisalerluni nunatsinni aallartitaalluni pikkorissoq. Inuit ikittuinnaat ilagaat suli tivasarlunilu tivarnermik ilinniartitsisartoq maligassiuilluartorlu. Aqqalussanilu nunarsuarmi qilaatersortartut pikkorinnerpaatut ilisimaneqarput".