Skip to main content

Nunarput ukiortaamiit arfattassaqanngilaq

Nunatta amerlanernik arfattassinneqarnissaa nunat tamalaat akornanni akerlerineqartorujussuuvoq. Danmark nunarpullu pisunik isumaliutiginnipput.

Nunatta 2012-p kingorna arfattassaarulluinnarnerata kingorna Danmarkimi nunatsinnilu naalakkersuisut ukiup affaani tulliuttumi eqqarsartariaqalerput.

Arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuarmi IWC-mi nunat amerlanerussuteqartut sakkortuumik akerlilersuinerisa kingunerannik nunarput 2013-imiit 2018-imut arfattassinneqanngilaq. Nunarput nunat inoqqaavisa nunaattut ileqquusumik ukiumoortumik arfattassinneqartaraluarpoq.

IWC-p ukiumoortumik Panamami ataatsimiinnerani sisamanngornermi taasisoqarmat paasinarsivoq nunatta ukiunut tulliuttunut arfattassamisut kissaatai nunanit 34-nit akerlerineqartut.

Nunatta ukiumoortumik arfattassani 211-niit 221-nut amerlisikkumagaluarpai.

Nunat 25-t kisimik akuersillutik taaseqataapput, pingasullu taaseqataanatik.

Siunnersuutip suliarinera ilisimatuussutsikkullu tunngavilersuutit saqqummiunnissaat Danmarkip qaammaterpassuit atorlugit piareersarsimagaluarpaa, naalagaaffeqatigiinnermi arfanniarnermut kommissæri Ole Samsing oqarpoq.

- Tamatuma kinguneranik ukiunut tulliuttunut Kalaallit Nunaat IWC-mit arfattassinneqanngilaq. IWC nalunaarpoq Kalaallit Nunaata arfattassaanik aalajangersaaffiusumik aalajangiinermut peqataajumanani. Tamanna ataatsimiititaliarsuup akisussaassuseqanngilluinnarneratut oqaatigisariaqarpoq, Samsing Panamamit Ritzauimut oqarpoq.

Taamaattorli sisamanngornermi taasissutiginninnerup kingorna IWC-mit aninissamik Danmarkip Kalaallit Nunaatalu isumaliutiginninnerannik nutaarsiassaqartitsivimmit AFP-mit tusatsiakkat ilumuunnginnerarpai.

- Kisianni maanna qanoq pisoqarnissaa akisinnaanngilara. Angerlalerpugut. Ukiup pisassiissuteqarfiusup nutaap aallartinnissaanut ukiup affaa sinneruppoq. Piffissami tassani Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu naalakkersuisut naapeqatigiissapput qanorlu iliornissaq paasiniassallugu, Ole Samsing oqarpoq.

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu IWC-mit aninissaannut kaammattuut Kalaallit Nunaanni aalisartut piniartullu kattuffiannut KNAPK-mut siulittaasumit Leif Fontainemit saqqummiunneqarpoq. Taassuma IWC taasinerup kingorna "paatsiveerusimaarfiusutut" oqaatigaa.

Nunat EU-mut ilaasortat allat tamarmik arfanniarnermut akerlilersuisuupput nunattalu amerlanernik arfattassinneqarnissaa akerleralugu taasillutik. Arfattassiissutit allannguuteqarnissaat taamaallaat akuererusuppaat, Ole Samsing ilisimatitsivoq. Akerliusut allat tassaapput Australia, New Zealand nunallu Latinamerikamiittut.

Nunarput 2010-mi qipoqqarnik qulingiluanik, tikaagulliusaanik qulinik, arfivinnik marlunnik tikaagullinnillu 190-inik (Kitaani 178-it Tunumilu aqqaneq-marluk) arfattassinneqarpoq.

Danmark ukiorpanngortuni arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuarmi nuanniitsumik oqimaaqatigiissaariniartarsimavoq, EU-p sinnerani arfernik ikinngutillit kiisalu nunatsinnut Savalimmiunullu oqaluttuarisaanikkut arfanniarfiusartunut isiginninniartussaanerup akornanni.
/ritzau/

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER