Skip to main content

Aana Doris Jakobsenip oqalugiaataa

Siumut sinnerlugu folketingimut ilaasortaq, Doris Jakobsen, KNAPK’p akerliussutsimik takutitsinerani oqalugiaata atuaruk,  

 

Magasinimi ullumi qanoq pisoqarpa?

Sooruna Magasinip amernik tuniniaanini unitsikkaa? 

Sooruna Magasin uumasut ilaannut taakkualu tuniniagaanerannut, EU-p siuttuuffigisaanut, tunngatillugu peqqusersiortunut ilannguttoq? 

Tamanna Magasinimut – killilersugaanngitsumillu niuernermut tunngatillugu ajuusaarnarpoq.

Puulukit piaraat inoorlaat qanoq amerlatigisut puulukiisivinni ullut tamaasa toqusarpat – EU Magasin-iluunniit puulukit neqaannik nioqquteqarnermik unitsitsinngitsut! 

Kukkukuut kukkukuuaqqallu qanoq amerlatigisut inigisaminni mikisuararsuarni ullut tamaasa naaliutsinneqartarpat imminnullu ikuttaallutik toqusarpat – EU Magasiniluunniit manninnik kukkukuullu neqaannik tuniniaanermik unitsitsinngitsut! 

 

Aamma takujuk "Video: ”Støt fangerne”

Aamma takukkit "Assiisiviit aappaat: ”Støt fangerne”

Aamma takukkit "Assiisiviit pingajuat: ”Støt fangerne”

 

Nersussuaaqqat qassit ullut tamaasa arnaminnit peersinneqartarpat, arnaasa immui EU-mi innuttaasut tillinniassammatigit – EU Magasiniluunniit nersussuaaqqat neqaannik nioqquteqarnermik unitsitsinngitsut? 

Hestit qanoq amerlatigisut ullut tamarluinnaasa atugarliortitaallutik EU-mi motorvejeni ingerlanneqartarpat – EU Magasiniluunniit hesternermut atortunik nioqquteqarnermik unitsitsinngitsut. 

Nerlerit qanoq amerlatigisut Frankrigimi ullut tamaasa pinngitsaaliinikkut puallarsarlugit tingui qattoranngersaalersillugit nerisinneqartarpat – EU Magasiniluunniit Fois Gras-inik nioqquteqarnernik unitsitsinngitsut? 

Arferit mikisut qassit ullut tamaasa EU-mi aalisartut qassutaannut napitillutik ipillutik toqusarpat, EU-mili atorfissaqartinneqanngitsutut imaanut iginneqarlutik – EU Magasiniluunniit aalisakkanik nioqquteqarnermik unitsitsinngitsut. 

Akissut tassaavoq – taagorneqartuni tamani tusindilippassuit. Ullut tamaasa. 

Tamakkorpassuit EU-p Magasinillu iluariinnarpaat. 

 

 

Puisilli arferillu pinngortitami uumasut pineqaleraangata europami qanganisarpaluttumik ajoqersuisut, ajoqaluartumik qanga pisimasutigut nalunngilluakkavut nillialissapput. 

 

Europamiut pisuusaarput

Tamatumani pineqartoq tassaavoq Europap aalajangiisuunissaa, inuiaat allat susinnaanissaat susinnaannginnissaallu pillugit. 

Tassa europamiut peqqussersiornerat. 

Nunarsuarmi puisit uumasunut aarlerinartorsiortunut ilanngillat. 

Nunarsuarmi puisinniarneq puisit piuinnarnissaannut ulorianartorsiortitsinngilaq. 

Puisinik pisaqartarneq attanneqarsinnaavoq immamilu sumiiffinni amerlavallaalinnginnissaannut iluaqutaaginnarluni. 

Puisinniarneq ikkarnaateqanngitsumik inuussutissarsiutaavoq – puulukiuteqarnertut, kukkukuuteqarnertut, nersussuaateqarnertut, aalisarnertut hestenillu nioqquteqarnertuulli. 

 

 

Europali ukiorpassuarni ingerlaavartumik – soqutigisaqaqatigiiffinnit soorlu Greenpeace-mit inunnillu ataasiakkaanit soorlu Birgitte Bordot-mit sunnerneqarnikkut – puisit amiinik nioqquteqarnermik ajoqusersuiuarsimavoq. 

Maannaku EU nutaamik inerteqqusiorsimavoq. 

Takujuminarsaatigalugu EU inerteqqummut atuutititsinnginnermik ilanngussisimavoq, puisit Inuit pisaasa amiinut tunngatillugu. 

Arfanniarneq pillugu kommissionimisuulli Europami katersugaasivittulli pissusilersortariaqaraluarpugut pisaqartarnigut akuerineqassappata. 

Tamanna naleqqutinngilaq – aammalu ajorpoq. 

Tamatuma, EU-mi politikerit puisinut tunngatillugu peqataaffigisaannik, europamiut nallissuillutik sunniiniarneratigut piniartortatta annertoorujussuarmik innarliivigineqarnerannit annaannavianngilai

Qanorluunniit inerteqqutip atuutinngiffiinik oqalutsigigaluarutta EU-p inerteqquteqarnerata sunniuteqarnera pingaarnerpaaq tassaavoq INUIT innarliivigineqarnerat – taakkuugattami puisinik pinngitsuuisinnaanngitsutuaasut. 

 

 

Qallunaat nunanut allanut minisiteriat aperisimavara, pisunut tunngatillugu qanoq iluuseqarniarnersoq, maannakkut Danmarkip EU-mi siulittaasuuneranut atatillugu. 

Akissullu tassaavoq – iliuuseqartoqarnianngilaq.

Kingornatigut Danmarkip diplomateq qallunaaq Nunanut issittormiunut avnnarlernut ambassadørinngortippaa. 

 

 

Sulinini iluarinavissumik puisinit tunisassianut EU-p inerteqqutaata atuutinngiffii pillugit EU-mi ilanngaaserisunut atuisartuinullu paasisitsiniaanermik Danmarkip aallartitsinissaanik oqaaseqaateqarluni aallartippaa. 

Tamanna pillugu erseqqinnerusumik paasiniaagama, nunanut allanut ministeriaqarfiup akissutigaa, Kalaallit Nunaat suleqatiginiarneqartoq: ”saaffigisartakkat atuuttuusut atorlugit, soorlu EU-mi nunat ilanngaaserisuisa seminareqarneri aqqutigalugit ”Inuit inerteqqummi pineqannginneratigut” Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffii pillugit paasisitsiniaanermi.“ 

Iliuuseriniakkatut nalunaarutigineqartumut akerliusumik arlaannik ajuallatsitsinaveersaarnertut paasinarneruvoq, matumani suliami Danmarkip arlaatigut nutaamik iliuuseqarniannginneratut paasisariaqartumik. 

Asasakkat KNAPK-mi ikinngutigut.

Tassa maannakkut pissutsit taamaapput 

 

 

EU-p uumasunut tunngatillugu peqqusersusaarnera ingerlaqqissaaq. 

Danmarki arlaatigut sumilluunniit EU-mi puisinniarnerup ikkarnaateqanngitsumik inuussutissarsiutaanerata qulakkeerneqarnissaa pillugu iliuuseqarusunngilaq, tamanna nuannarineqarnavianngimmat. 

Issittumi nunani avannarlerni ambassadøri aallartippoq Nunanut allanut Ministereqqarfik suliami tamatumani qanoq iliuuseqarnissaanik neriorsuilluni. 

Kikkut tamarmik inerteqqutip Inuit pillugit atuutinnginnera uparuartuutigaat innarliinerulli piniartortatsinnut nunarsuarmi inuiaqatigiinni immikkoortuni assigiinngitsuni annertunerpaamik kingunerluuteqartitsineranut pinngitsuutinniarsaralutik. 

Tamatumunngalu peqatigitillugu EU-p Nunani issittuni avannarlernut Siunnersuisoqatigiinni aalajangersimasumik alaatsinaattutut EU-p peqataatitaqalernissaa Naalakkersuisut taperserpaat. 

KNAPK-mut kalaallillu piniartuinut arlaannit allanit taperserneqarsinnaanissaq ilimaginiassallugu ajornakusuussaqaaq. 

Taamaammallu uaguinnaalerpugut qanoq iliuuseqarsinnaasutuat. 

 

 

Taamaammallu uaguinnaalerpugut qanoq iliuuseqarsinnaasutuat. 

Inerteqqummi Kalaallit Nunaat pineqanngilaq. 

Tassami EU-mi puisit amiinik tuniniaasinnaavugut. 

Uagullu ikkarnaateqanngitsumik uumasuusimasut avatangiisinut pijuginnartitsinissamik tunngaveqartumik pisat amiinik pilersuisinnaavugut. 

 

Periarfissaqarpoq

Tamatumani periarfissaqartitaavugut. 

EU-lli avataani aamma tuniniaavissaqarpoq. Asia aningaasaqarnikkut tupinnaannartumik siuariartorfiuvoq. Tassanilu pitsaalluinnartunik tunisassiatsinnik pisisinnaasoqartariaqarpoq. 

Assagut sarliaannarlugit EU-p Maganinillu isummaminnik allanngoritsisinnaanissaat utaqqinnarsinnaanngilarput. 

Piniartortatsinnut inuiaqatigiinnullu akisussaassuseqarnerput nammineq akisussaaffigisariaqarparput. 

Tamatumalu saniatigut isumaqarpunga piumasarisariaqaripput Kalaallit Nunatsinni puisinniarneq arfanniarnerlu ikkarnaateqanngitsumik, piuginnartitsinermillu tunngaveqartumik inuussutissarsutaaneri pisallu naqisimaneqanngitsumik tuniniarneqarsinnaanerat EU-mit akuerineqassasut, Issittumi Nunat Avannarliit pillugit siunnersuisoqatigiinni peqataanissamik kissaateqarnerisa arlaatigulluunniit tapersinnginnerani. 

Suut tamarmik naleqarput, illuatungilerneqartariaqarlutik. 

Oliaqarsinnaanerata qaqutigoortunillu aatsitassaqarsinnaanerata EU-mut ”pisarinissaat” kaammattuutigisaavoq – tassami tamakkua EU-p atorfissaqartimmagit – puisiutitsinnut arfiutitsinullu tunngatillugu allaaneroqisumik. 

Silarsuaq allanngoriartorpoq, kulturikkulli nunasiaateqarniunnerup sinneranut akersuunneq suli qaangiutinngilaq. 

Qujanartumilli piffissap ingerlanera illersortigaarput. 

Nunat issittormiut avannarliit siunissami pingaaruteqaleriartussapput. 

Aqagu uagut EU-mik suut niueqatigiissutigineqassanerannut piumasaqaatinik saqqummiussisuulissaagut. 

Tamatumanilu puisit piniartortagullu puigornavianngilagut. 

Siumup tamanna neriorsuutigaa.  

1. majisiorluarisi.

 

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER