Filmit piviusulersaarutit killitsinnartut

Sisamanngormat unnukkut filmit marluk siullerpaamik filmertarfimmi takutinneqaqqaarput. Filmillu ukuupput Aulahuliat (2003) aamma Qaanaaq (2008).

Qaanaaq nunarsuaq tamakkerlugu nunalu tamakkerlugu
Birgit Kleist Pedersenip siulequtsiissutigaa Thulermiut 1953-mi nuutsitaanerat isiginnaarianut 100-t sinnerlugit takkussimasunut. Isiginnaariallu minutsit 45-t ingerlanerani Uusaqqak Qujaukitsup killitsinnaqisumik, inummut attuumaqisumillu filmi piviusulersaarut Aulahuliat aatsaat Kalaallit Nunaata avataanut takutinneqaqqaartumut isiginnaariat malinnaalluarfigaat.

Ukiut 50-t ingerlanerani Uusaqqap nammineq filmi immiussimasani filmimi takuneqarsinnaavoq. Uusaqqallu immiussamini siunertarisimavaa Inughuit amerikkarmiut najuunnerat marloqiusamik pissutsit inneranik. Amerikkarmiummi pissutaallutik 1953-mi Uummannaq (Dundas) alianaqisumik nuuppaat, aappaatigullu amerikkarmiut inuit ajunngitsorsiassanik eqqanaarsorlugit. Nuutsitaanerlu naapertuutinngilaq, kisianni pissuteqatigiinneq ajunngitsutut ajortutullu takutinneqarluni, taamaasilluni Uusaqqak filmiliaminik ersersippai.

Isiginnaariat tiguartissutigisaat tassaavoq 1987-mi qimmit nappaalalernerat. Tassuuna qimminut, piniartunut isiginnaarianullu annernarpoq. Kalaallit oqaluttuarnerat ileqquat atorlugu Uusaqqak misigissuseq misigineqartoq aporfiit quujanartunngortillugit saqqummiuppai, Inughuit piniartut qimmit pissarsiatik kitaamiusuumiit inuktunimut paasisinnaanngortissallugit.

Aallaqqaammut qimmit (kitaamiut) qimminut kalerrisaarutaat aallarit, unigit, talerpimmut, saamimmut piniartup qimmit kalerrikkaangamikkit paasineq ajorsimavaat. Uiverneq peqqaariarluni, qimmit pilertortumik Inughuit naalakkiutaat ilikkalertorpaat.

Tunu nunarsuaq tamakkerlugu namminerisamilluNaatsumik filmiliaq Ivalo Frankip suliaa "Echoes" tigussaasut aammalu sianissutsikkullu aallaavigalugu matoreersimasut akisuanerat saqqummiunneqarput, tunumi amerikkarmiut sakkutooqarfiit ingerlataqarfii Ikateq aamma DYE4-mi. Piviusulersaarutit naatsut filmiliat assigalugit Echoesimi pitsaaqutit ajoqutillu Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqataanerannut ersarissarniarneqarpoq. Uanilu ersarissumik takutinneqarluni assit oqaaserpassuarniit imaqarnerusut.

Kalaallit Nunaqanngikkaluarpat Berlinimut aqquteqassanngikkaluarpoq
Filmit naatsut piviusulersaarutit naammassimmata isiginnaariartut oqallinnerani isiginnaartut ilaanniit oqaaseqarfigineqarpoq, Berlini annertuumik Kalaallit Nunaat qutsatissaqarfigalugu. Sorsunnersuup aappaata kingorna 1948-mi aamma 1949-mi Sovjetunioni Berlini qaammatit qulit assersorsimammagu. Ullormut ullut tamaasa 400-t timmisartut Vesttysklandimut qaammatit qulit pajuttortarsimapput.

Timmisartullu atorneqartut, tassaallutik amerikkarmiut timmisartui. Qaammammut marloria amerikkarmiut timmisartui USA-mut misissorneqariartortarmata. Timmisartornerpassuimmi Europamiit USA-mut Kalaallit Nunaannut meqqaariarlutit ingerlaqqittarmata. Periuseqarneq Kalaallit Nunaannut attaveqarneq Berlinimi puigorallarnavianngilaat.