Skip to main content

Sulisut nunanit allaneersut – Tunissutit?

Neriniartarfiutilik Krissie Berthelsen Winberg, Nuuk, Kalaallit Nunaanni sulisut nunanit allaneersut Nunatsinnut iluaqqusiisinnaapput 

Sermitsiaq.AG namminersortutut inuussutissarsiutillip Krissie Berthelsen Winbergip allaaserisaa "Sulisut nunanit allaneersut - tunissutit?”, Sermitsiaq nr. 16 perngaamik naqinneqartussaq. Allaaserisap oqallisigineqarnissaa naatsorsuutigigatsigu imarisaa inuiaqatigiinnut soqutiginarmat aatsaallu sulisitsisumit siornatigut takusimanngisatsinnik isummersorfigineqarmat nittartakkakkut maanna saqqummiukkusupparput.

 

Krissie Berthelsen Winberg allappoq:

Sulisut nunanit allaneersut – Tunissutit?
Namminersorluni inuussutissarsiuteqartutut marlunnik Nuummi neriniartarfiuteqartutut sulisut nunanit allaneersut pillugit politikkikkut oqallinneq oqaaseqarfigilaarusuppara.
Oqallinnermut akulerunnitsinni politikerit oqallinnermut peqataasut misilittakkagut pillugit avitseqatigerusuppagut, ilaatigullu aamma nunanit allaneersunik atorfinitsitsinissarput sioqqullugu qanoq pisoqarsimanersoq innuttaasunut ilisimatitsissutigerusullutigu.


Neriniartarfiuterput siulleq Nuummi ulloq 2. marts 2007 ammarparput, taamaasillutalu ukiuni tallimani ingerlatsinermik misilittagaqarpugut. Ukiut siulliit sisamaat affaq ingerlatsinitsinni nunaqavissuinnaavinnik uagut ilanngulluta sulisoqarpugut.
Ajuusaarnaraluaqaaq oqaatigissallugu, kisianni sulisutta suliffimminnik paarsinissaat pillugu piffissarujussuaq ullut tamaasa atortarparput. Neriniartarfimmik ingerlatsisuuvugut, suliffeqarfimmillu taamaattumik ingerlatsinermi ilisimaneqarluarpoq sulisut tassaakkajunnerusartut ilinniartut,t ilinniarnerminnik unitsitsigallarnikut imaluunniit sunissartik eqqarsaatigiutaa utaqqiisaagallartumik suligallartut.
Sulisut tassaakkajuttarput ilinniarsimanngitsut sullissinermik ilinniartinneqartussat. Tamaasiorneq uagut inuiattut pigeriinngilarput, ilaatigullu aatsaat qaammatialuit ingerlanerini aatsaat ilinniarneqarsinnaasarluni (taamatut oqarnissarput annilaangatiginngilarput, Københavnimi neriniartarfinnik marlunnik ingerlatsinikuugatta, tassanilu kulturimut sullissineq ilaavoq). Neriniartarfiuteqarluni sullissinermi ammasuuneq annertoorujussuarmik pissusissamisuuginnartutullu pingaarutilerujussuuvoq, qununani sullittassat qungujulalluni naapissinnaanerat, tassungalu ilutigitillugu sulianik allanik amerlasuunik ataatsikkut ingerlatsisinnaaneq.
Ataatsimut isigalugu suliffik nalilernerlunneqakkajuttartoq, kukkunaveersaarnermik piumasaqaatitaqartoq allanit isigalugu sulisumut annertoorujussuarmik piumasaqaatitaqartoq. Suliffimmi taama ittumi 
ataqatigiissumik ilusilimmillu ulloqarnissat pikkoriffigisorujussuanngorfigisassat – pikkorissorujussuanngorniarlutit soqutigisarigukku.


Aamma soqutigisaqanngitsutut iliorsinnaavutit iliuuseqannallu suleqatillu sutigu tamatigut arlaannik iliuuseqarnissaat utaqqiinnarlugu. Taassuma saniatigut suliartunngitsuuinnarsinnaavutit, ulloq taanna ajoraanni, tamannalu taamani sulisutsinnit misigisarsimaqaarput, tamannalu ilaatigut sapaatip akunneranut marloriarluta pingasoriarlutaluunniit misigisarparput, ilaatigullu aamma tamanna misigisarlutigut sulisut suliartornissartik eqiagingaangassuk. Sulisorisimasatta ilaat suliartornissartik minutinik qulinik sioqqullugu suliartorsinnaanatik nalunaarutigisarpaat (ilaasalu suliartornissaraluartik minutinik qulinik qaangerlugu), anaanartik ataatartilluunni aalakoormata qatanngutiminni minnernik angerlarsimaffimminni paarsinissartik pisariaqartinneqarmat. Taamatut nalunaartutut qanoq akissagatta? Uummatikkut annerlunga allamik oqaasissaqarneq ajorsimavunga: “Ikioqqugussi oqarniarisi”.


Sulisorisimasatta ilaat arfininngornikkut suliartorneq ajorput aalakooramik, imaluunniit fiisterlutik suli angerlarsimannginnamik. Sapaammi aqagulunneq, ataasinngornermi eqiasunneq. Suliartunngitsoornermut pissutaasut ukiorpassuarni misigisarsimaqaagut. Tamakkununnga pissutaavoq soqutigisaqannginneq, ingammik imminut namminermut.
Sulisut nunaqavissut tamarmik uani pineqanngimmata erseqqissarusuppara. Amerlasoorpassuarni nunaqavissunik sulilluartunik sivisuumillu uatsinni atorfeqartunik sulisoqartarsimavugut amerlasoorpassuillu inuuneranni suli malinnaaffigivagut. Kisianni sulisorisimasagut taamaattut ikittuinnaapput. Neriniartarfiutitta aappaani immaqa inuit 100-t missaanniittut sulisorinikuuagut, taakkunanngalu inuit quliugaangata marluk suliffimminnik paarsisinnaapput. Naatsorsueqqissaarneq alianartoq.
Taamaattumillu aamma 2010-p naalernerani aalajangeraluarpugut, sulisoqarnitta tungaatigut allanngortoqanngippat, neriniartarfiuterput 2011-mi januaarip qaammataani matuniarlugu. Taamatut aalajangernitsinnut tunngaviusimavoq ulluni freerfitsinni – meeqqagut ilagalugit sapaatisiorfissatsinni – neriniartarfiutitsinnut sianeqattaartariaqartarpugut, neriniartarfimmik ammaasussaq suliartorsimanersoq qulakkeerniarlugu, oqarasuaalli ilaatigut tiguneqarneq ajorpoq. Taava nammineerluta suliartortariaqartarpugut sulisorlu ammaasussaagaluarluni suliartunngitsoortoq soraarsillugu.

Sulisut ilinniartinnerat akisoorujussuusarpoq, piffissap sivikitsup ingerlanerani soraarsittariaqaraangatsigit, ilai misileqqqinnissaanik arlaleriarluta allatut ajornartumik periarfissittaqattaartarpagut, ataasiaannarluta freernissarput pisariaqartittaratsigu sulisullu angerlarsimaffimminni ajornartorsiutaat amiilaarnartorujussuupput oqimaatsorujussuullutillu. Tassani sulisut periarfissaqartinniarlugit periarfissittaqattaartaqaagut, kisianni tamanna akisusimaqaaq. Taamaasiornitsigut “inunnik suliniutigut” amerlasoorujussuusimapput, taamaasilluta suliffimminnik paarsisinnaanngitsut arlaatigut ikiorniartarsimavagut – qanoq isilluta ikiorsinnaanerlugit eqqarsaatigalugu – tamarmimmi inuusuttupput meeraanerminniit nassatalipilussuit angerlarsimaffimminnilu ajornartorsiuteqartut, taakkua namminneq oqartarnerat naapertorlugu suliffimmik pimoorussillutik paarsinissaminnut nukissaqanngitsut. Pimoorunneqarsimanngisaannarput, imaluunniit angerlarsimaffimminni naalakkisaartitaanngisaannarsimasut.


Taama pisoqartarnera uteqattaartuartarpoq, naggataatigullu neriniartarfimmik ingerlatsinitta unitsinnissaa aalajangiussimagaluarparput. Pissutsit ilaqutariittut aappariittullu inuunerput annertoorujussuarmik tatisimasorjussualersimagaluarpaat, naggataatigullu matunissarput aalajangiuttariaqalersimavarput (pissutsit allanngussanngippata).
Piffissami tamatumani nivissat marluk Filipinerineersut sulilersippagut sungiutilertortorujussuullugillu, taakkuami ammarnissarput minutinik qulinik sioqqullugu suliartortarput ullormiillu sulilerfimminni siullermi suliffitsik pimooruttorujussuuaat. Nammineerlutik aamma eqqarsarsinnaapput, pigeriikkaminnillu sullissisinnaassuseqarlutik, tamannalu ersarilluinnartumik kulturianniippoq, tamakkununngalu ilutigitillugu suleqatigiit akornanni isummatik saqqummiuttarpaat, tamannalu minnerunngitsumik suleqatigiit akornanni iluaqutaaqaaq.
Sukkasoorujussuarmik malugaarput suleqatiminnut – sulisunut nunaqavissunut – sunniuteqarnerat, taakkumi nivissat Filipinerineersut suleriaasiannik ilinniavissorput. 2010-p 2011-llu ingerlaneranni Filipinerineersunik sisamanik sulisugut ilavagut, kisianni sulisutta affaasa nunaqavissuunissaat affaasalu avataaneersuunissaat politikkeriuaannarnikuuarput. Taamaalilluta misigisimavugut nunaqavissuni sulisoqarnermi unammilligassanut tunniutiinnarata, kisiannili sulisugut avataaneersut aqqutigalugit nunaqavissunut tunniussaqartarluta.


Nunanit allaneersunik sulisoqarnermi iluaqutaasoq allat tassaavoq sullitatsinnut iluaqutaanerat. Aalajaassuseq kingornunneqartarpoq. Tassa imaappoq, naak igaffimmiinngikkaluarlunga toqqissillunga uatsinniissinnaavunga, nalunnginnakku ilitsersuisimanera ilioqqusineralugu naapertorlugit sulissasut. Tassa imaappoq, sullitatta utaqqinerminni, nerisassat tungaasigut, nerisassat qanoq isikkoqarnerat taannaaginnassaaq, igaffimmiittoq uangaappat imaluunnit uangaanngippat.
Ukiut siulliit ingerlatsinitsinni sulisimatinnata sullitatsinniit naammangittaalliuterpassuarnik tigusaqartarpugut, taamanikkut sulisorisimasatta suusupaginnittarnerat pissutigalugu, sulinngikkaangatta akisussaaffik immineerneqartarpoq. Tamannalu sullitanit ingerlaannaq malugineqartarpoq.
Ullumikkut sulisugut nunaqavissut sulisunit avataaneersunit ilikkarsimavaat sulinissaq uagut suligutta sulinngikkuttaluunniit assigiittoq. Tamanna kikkut tamarmik iluarusuutigaat – ingammik sullitatta, sulisullu tamarmik ingammillu uagut piginnittutut malugisinnaavarput pitsaassuseq aqutsisuusoq, pitsaassuseq neriartortorisartakkatsinnut misigitikkusutarput.


Sukangasuumik oqaatigalugu, sulinermut atatillugu asuliinnaq suleqatigiit imminnut kiffartuunneq ajorput, atorfinittoqartarpoq sulinerlu akissarsissutigineqartarluni. Taamatut Kalaallit Nunaanni neriniartarfimmik ingerlatsinermi eqqarsaannartoqarsinnaanngilaq. Tassani itinerusumik eqqarsartariaqarpugut, pilersaarutit nunaqavissut sulisorisatta inuttut ajornartorsiuteqarnerminni iluaqutigisinnaasaannik eqqarsaateqarluta, taamaasiornikkut imminnut ilisimalluarnerulernissaannik ikiorsinnaavagut inuunerminnillu akisussaaffimmik taamaasillutalu aamma suliffimmik uagut suliffiutitsitut allallu suliffiutaattut ittumut iluaqutaasinnaalersillugit.


Taamaattumik isumaqarpugut avataaneersunik sulisoqarnerup itinerusumik isiginiarneqarnissaa misilinneqartariaqartoq. Suliffiit nunaqavissunit suliffigineqarsinnaagaluartut avataanersunik suliffigineqalernerat taamarsuaq amiilaarinagu eqqarsaatigisariaqarparput, suliffiutsitsitut ittumi piviusumik qanoq innersoq, avataanit suliartorlutik tikittut sivikitsumik maaniinnissaanni tikilluaqqussavagut, taakkuami aqqutissiorpaatigut, sullissinermik allatut nutaasumik ilinniartippaatigut nammineerluta ilinniassallugu periarfissaqarfiginngilluinnakkatsinnik – sullissineq qaffasissoq inuunitsinni sorpassuartigut ingerlateqqissinnaasarput. Pissutsit massakkut isigalugit namminneerluta inuiaqatigiinni suliffiit nunaqavissunit inuttalerneqarsinnaannginnerat akisussaaffigaarput. Itisuumik eqqarsartoqartariaqarpoq inuillu imminnut ikiornissaannut pilersaarusiortoqartariaqarluni, uagullu sulisitsisutut sulisut inuunerminni inissisimanerat akueralugu tigusariaqarpagut. Taamaasiornissaq aningaasanik nukinnillu akeqarpoq.


Uatsinnut qularutissaanngilluinnarpoq, sulisussatsinnik avataanit tunissutigineqartunik atorfinitsitsisarnissarput. Nunarsuaq tamakkerlugu angalanikuuvugut ilinniarnikuuvarpullu angalanitsinni sullinneqartarnerput, neriariniartarfiutitsinnik ingerlatsinermi atussallugu isumassarsiorfigisarsimallutigu. Qiasunngunartoq ataasiinnaavoq, tassalu sulisugut Filipinerineersut nunaminni ajornartorsiungaarnertik pissutigalugu maanga nuuttariaqartarnerat, nunaminnut naleqqiullugu maani aningaasarsiorsinnaanerujussuugamik taamaasillutillu aamma naammanginartumik inuuneqarsinnaallutik. Taakkununnga maaniissinnaanerat tunissutaavoq uatsinnullu maaniissinnaanerat tunissutaavoq.
Piffissaq taamatut periarfissaqarnitsinnut atussavarput taakkualu uatsinnut tunniussinnaasaat ilinniutigalugit.


Sulisutta Aasiamiut uatsinnut assigeequtaat tassaavoq maniguunneq – pitsaasumik mainiguunneq. Nunap inoqqaavisut pitsaaqutitta ilagivaat maniguuttuunerput, maniguunneq pinnersoq, tamannalu filipinerimeersullu assigiissutigaarput, taakkua aamma nunasiaataasimapput, spaniamiunit nunasiaataasimagamik.

Naggasiullugu pingaaruteqartutut eqqaassavara, sulisugut avataaneersut nunaqavissutulli aningaasarsiaqartittaratsigit. Neriniartarfiutilittut sulisut nunaminni akissarsiakinnerat pissutigalugu akilernerluineq uagut isitsinnit isigalugu eqqunngilluinnaqqissaarpoq.
Taakua uattut ilittullu ipput – amerlanersaat nunaminni meeraqarput, taakkualu maqaasisartorujussuullugit, kisianni meeraat atuarsinnaapput ilinniagaqarsinnaallutillu, anaanaat ataataalluunniit maaniimmata. Inuunerat artornartorujussuuvoq taamaattumillu ataqqineqartariaqarput, nunami maani akigitinneqartut naapertorlugu akissarsitittarnerisigut, Krissie Berthelsen Winberg allappoq. 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER