Skip to main content

Illit inuit normu qasseraatsit?

Ullumi nunarsuarmi innuttaasut milliarsit arfineq-appassaat inunngorpoq - ukiut 13'iinnaat matuma siorna inuit milliarsit arfiniliupput. Illit inuit normu qassissaraatit?

Ataasinngorneq nunarsuarmi innuttaasut amerliallaqqissapput, nunarsuarmi inuuttaasut normu 7.000.000.000. 

Ulloq manna immikkuullarippoq, FN'imit maannakkut oqaatigineqarsinnaalerpoq nunarsuarmi inuttaasut 7 milliardissaata inunngornissaa qaammatit aqqaneq-marluk iluanni pisinnaasoq. Ataaserli qularnaappoq:

Nunarsuarmi innuttaasut amerliartupiloorput. Ilami ukiut 13'iinnaat matuma siorna inuit 6 milliardiupput.

FN'imit tagginneqarpoq 2025-mi milliardit tullissaat anguneqariissasoq, nunarsuarmi inuit 8 milliardinngornissaat.

Ineriartornerup taamaannera ernummatigineqarpoq nunarsuup pissarititaanik atuinerunermik kinguneqassammat - taakkununnga nerisassat imerlerlu - silap pissusaanik ulorianartorsiortitsisinnaammata.

- Pingaaruteqarluinnarpoq inuit amerliartupiloornerisa aqussinnaalernissaat, Eigil Kaas, Niels Bohr Instituttimi silap pissusaanik immikkut ilisimasalik oqarpoq.

Inuit amerliartornerisa kisitsisitaasa titartaganngortinneqarnerini takussutissaavoq, afrikami nunat ilaasa kisitsisaat innaqqaarissut. Assersuutigalugu Etiopiami innuttaasut 83 millionit missaannipput, 2050'imi 145 millioninik innuttaasoqalersinnaavoq. Kisianni Etiopiamiut qallunaanut naleqqiullutik CO-2'mik anititakinneroqaat. 

BBC News iserfigalugu illit nunarsuarmi innuttaasut normu qassiattut inissisimanerlutit paasiniarsinnaavat, paasissutissaatitit uani allattorlugit.

2050'imi Etiopiami CO-2'mik aniatitsineq Danmarkip aniatitsineranut naleqqiullugu sisamararterutaannaassaaq - taamanikkussaru - innuttaasut 6 millionit silap pissusaanut sunniutaasa - FN'ip Ineriartortitsinermik suliniutaanit (UNDP) 2011'mi innuttaasut ataasiakkaat atugaasut agguaqatigiissitsinerit atorlugit. 

- Isumaqarpunga innuttaasut oqallisiginissaat iluaqqutaassasoq nunarsuarmi silap pissusaanut tunngasumik, piffissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu politikkeqartumik, Verdensnaturfondimi avatangiisinut silallu pissusaanut suliani pisortaq John Nordbo oqarpoq.

- Anguniagaavoq afrikamiut piitsuuallaarunnaarnissaat inuiaqatigiinni atugarissaartuni najugaqarnissaat, taamalu gassinik ulorianaatilinnik aniatitsinerisa pinaveersaartinneqarnissaat,  taanna oqarpoq. 

Nunarsuarmi innuttaasut 6 milliardiniit 7 milliardinngorput ukiut 50'it ingerlaneranni. 
Taama ineriartorneq assigiinngitsunik pissuteqarpoq - Hans Oluf Hansen, professor emeritus (Københavnip Universitetiani inuiaqatigiit aallaatigisaanneranni ilisimatooq soraarneq) naapertorlugu katsorsaanermik ilisimasaqarnerup siuariartorneranit.

Naatsumik oqaluttuaralugu, 1850'p kingorna pissusissamisoortumik toqusarneq atorunnaarpoq, nakorsaasersuinermi atortorissaarutitigut ineriartornerup pitsanngoriarujussuarnerata nassatarisaanik. 

 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER