Skip to main content

Kangerlussuaq imaluunniit Nuuk

Silap ajornera pissutigalugu Airbus utiinnartariaqaraangat Air Greenlandimut 750.000 koruuninik naleqartarpoq

Inatsisartunut ilaasortat eqqarsaallaqaat Nunatsinni timmisartuutileqatigiiffiup Air Greenlandip tallimanngorneq septembarip 23-at ataatsimiinnermi ilisimatitsissutigimmassuk, Kangerlussuup silaa sermersuup eqqaani inissisimanini pissutigalu aalajaatsuusoq, Nuullu sinerissap qanittuani inissisimasumiinnini pissutigalugu silarlukkajuttup timmisartoqarfiisa paarlaatissagunik aningaasartuutitigut qanoq naleqassanersut.  

Air Greenland nunatsinni politikkerit ataatsimeeqatigineranni oqaluttuarai, atlantiku ikaarlugu Kangerlussuarmut timmisartuussinerit ukiumut marlussoriarlutik silap ajornera pissutigalugu taamaatinneqartartut, atlantiku ikaarlugu Nuummut timmisartuussisoqartalerpat naatsorsuutigineqartoq ukiumut 18 aamma 37 akornanni taamaatitsiinnartoqarnissaa tagginneqarsimavoq. Airbussi minngitsoorluni utiinnaraangat tamanna Air Greenlandimut 750.000 koruuninik naleqartarmat kisitseqqaarujussuartariaqanngilagut timmisartuutileqatigiiffiup kisitsisaataasa takorloornissaannut.

Ineqarnermut, attaveqaqatigiinnermut angallannermullu naalakkersuisup Jens B. Frederiksen Demokraatit Air Greenlandip kisitsisaatai taaneqartut taamaavissinnaanerit eqqumaffigeqquai: - Soorunami Air Greenland oqaaseqarnissaminut periarfissaqarpoq, kisiannili timmisartuutileqatigiiffiup soqutigissavaa aqqut Nuuk-Kangerlussuaq pigiinnassallugu aningaasarsiorfigilluaramikku, atlantiku ikaarlugu København-Nuuk atuutilissappat timmisartuutileqatigiiffiup aningaasarsiorniarnera nukillaarsarneqassammat.

Annilaangasaarineq imaluunniit ilumoorpa: Ataasinngornermi nal. ak. sisamani inatsisartut ataatsimiittarfianni Angallanneq pillugu isumalioqatioqatigiissitap innersuussutaanik Kalaallit Nunaannut isaariaq pillugu oqallinneq erseqqissumik inernilerneqanngilaq.  Kangerlussuaq imaluunniit Nuuk? Akissut aap aamma naagga.

 

Ammaassisoqalaarpoq

Justus Hansen, Demokraatit erseqqinnerpaajuvoq. - Nuummi atlantiku ikaarlugu timmisartut mittarfissaannik pilersitsisoqartariaqarpoq, imaakkamimi angallattut amerlanerit Nuummit Nuummullu ingerlasarput. Misissuinerit amerlanerit ingerlanneqarnissaat aalajangiisuusariaqarpoq atlantiku ikaarlugu timmisartut mittarfissaat mittarfiup maannamut atorneqartup tallineqarneratigut imaluunniit allamut inissiisoqartariaqarnersoq. Tamatuma nassatarissavaa aamma Kangerlussuup mittarfeqarfittut atorunnaarnissaa, Demokraatilli akornutaajumanngillat timmisartoqarfiup allamut atorniarlugu pisiariniarneqarnissaanut. 

Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit misissuinerit amerlanerit ingerlanneqareerpata aatsaat - Nuummi silap allanngorarneranut kisimi attuumassuteqanngitsut aammali kommuninut sunniutissaat, inuussutissarsiornermut, nunap karsianut aammalu innuttaasunut tunngassuteqartunut: - Kangerlussuarmi innuttaasut 544 ullumikkut suliffigissaarput nunaqarfimmi ingerlalluartumi inuullutik, nunaqarfik matullugu innuttaasut siunissaat nalullutigu inuiaqatigiinnut tamanna qanoq naleqassava?

Kim Kielsen, Siumut aamma misissuinernik amerlanernik piumasaqarpoq, Angallanneq pillugu isumalioqatigiissitarsuup innersuussutai inerniliussassaannginnerarlugit: - Nuummi timmisartoqarfiliortoqarnissaa pissusissamisoorpoq, timmisartuunneqartartut amerlanerpaartaat nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaannukartarmata, taava kisianni Nuummi sila inissiivissarlu apeqqutaalerput. Qanorluunniit inerniliissagaluarutta Kangerlussuup matunissaa ilimananngilaq, pissutigalugu sumiiffimmi takornarianut, ilisimatusartunut aamma aatsitassarsiortunut periarfissaqaqimmat. 

Knud Kristiansen, Atassut suli nangaanartoqarpallaarnerarpaa Timmisartoqarfissap Nuummi inissinneqarnissa: - Apeqqutaaginnarpoq atlantiku ikaarlugu timmisartoqarfiliortoqassappat ukiumut ullut miffiusinnaasut aningaasatigut akilersinnaatitsissanersut. Taamaattumik misissuinerit amerlanerit ingerlanneqartariaqarput qulaajarneqaqqullugu Nuummi atlantiku ikaarlugu timmisartoqarfik inissinneqassagaluarpat kingunerisinnaasaat. Tamatuma saniatigut Qeqqata Kommuniani Hermann Berthelsenip tikkuarpai Angallaneq pillugu isumalioqatigiissitarsuup innersuussutaaniittut assigiinngiiaartut aammalu pissutsinut piviusunut tunngassuteqanngitsut pillugit, taamaattumik Atassut maannamuugallartoq Kangerlussuaq matullugu timmisartoqarfiup Nuummut nuunneqarnissaa akuersaarsinnaanngilaa.

Knud Fleischer, Kattusseqatigiit partiiat timmisartoqarfiup sumi inissinneqarnissaanut eqqoriaaqattaarusunngilaq: - Angallanneq pitsaanerusoq anguniarlugu innuttaasunullu billitsit akikinnerit piumallugit suliniarpugut, paasiniaaqqissaarnerit aalajangiisuulik timmisartoqarfiup sumi inissisimanissaanut. Eqqaamasariaqarparput 1990'ikkunni Kitaani timmisartoqarfiit sananeqalermata sorpassuarnik pitsannik neriorsorneqarpugut qanorli pisoqarpa? Billitsit akii marloriaammik qaffapput, ilami ilaatigut pingasoriaammik qaffapput!

 

Piffissaq atorneqartariaqartoq atussavarput

2012'mut aningaasanut inatsisissami 5 million koruunit atorneqassapput Angallaneq pillugu isumalioqatigiissitarsuup innersuussutaasa misissorluarneqarnissaanut: - Nuummi timmisartoqarfiup siunissaa pillugu misissuinerit amerlanerit ingerlanneqartariaqarput, Jens B. Frederiksen oqarpoq. 

Naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit angallanneq pillugu oqaluuserinninnermik naggasiilluni oqarpoq: - Inuit ilaasa paasisimagunarpaat Kangerlussuaq aamma Narsarsuaq aqagu matuneqassasut, kisiannili piffissaq atorneqartariaqartoq atussavarput angallanneq pillugu politikkikkut aaqqissuteqarnissap angunissaanut, tamannami ukiorpassuarni sunniuteqartussaavoq pitsaanerpaamillu tunngavissiorneqartariaqarluni.

 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER