Skip to main content

Nunatsinni angerlarsimaffinni pujortartarneq

Qanoq issagaluarpa nunatsinni angerlarsimaffinni pujortartarneq misissuiffigineqarpat

Kræftens Bekæmpelsip nittartagaani allaaserisat ilaanni atuarneqarsinnaavoq danskit angerlarsimaffimminni pujortaqqusinnginnerat.

Kalaallit Nunaanni taama misissuisoqartuuppat soqutiginassagaluarpoq.

Danskit angerlarsimaffii quliugaanga taakkunanit arfinillit pujortarfiuneq ajorput. Tamanna dankit silaannarmik tupasunnittumut isumaannik misissuinerup nutaap ersersippaa Kræftens Bekæmpelsep nittartagaani atuarneqarsinnaasoq.

Inuusunnerpaat akornanni 20-niit 29-t tungaannut ukiullit angerlarsimaffiit sisamaanni kisimi pujortartoqarsinnaavoq. Nuannaajallannaq, tamanna ileqquulersimammat, illup iluani tupap pujua ingerlaartinneqarneq ajormat, Kræftens Bekæmpelse isumaqarpoq.

 

Danskit angerlarsimaffiini silaannarik ileqquulersimavoq

Angerlarsimaffiit 61 procentiini pujortartoqanngisaannavippoq. Angerlarsimaffiit pujortarfiunngitsut amerlanerupput najugaqartut inuusussiartortillugit, allaat imaalluni inuit 30 inorlugit angerlarsimaffiisa 74 procentiini illup iluani pujortartoqanngisaannarluni. Amerlasuut pujortartaraluarlutilluunniit angerlarsimaffimmik tupasunninnissaat kissaatiginngilaat - pujortartartut 32 procentiisa angerlarsimaffiini pujortartoqarneq ajorpoq, tassa namminneq allalluunniit angerlarsimaffimmi pujortarnissaat akuerinngilaat. 

Misissuisitsinermi angisuumi danskit silaannaq tupasunnittoq pillugu isummiussaat ilisimasaallu TNS Gallupip, Kræftens Bekæmpelse, Danmarks Lungeforening, Hjerteforeningen aamma Sundhedsstyrelse sinnerlugu suliamit inernerit  Kræftens Bekæmpelsep nittartagaani atuarneqarsinnaapput. 

-Nuannaajallannartorujussuuvoq inuit taama amerlatigisut angerlarsimaffii pujortarfiunngitsut paasillugu. Pingaaruteqaqaaq illup iluani pujortartannginneq allaalluunniit ilaanikkuinnaq pujortartoqarneq ajormat, akuutissat ulorianartut sivisoorujussuarmik silaannarmiittarput ininullu allanut siaruaattarlutik, nakorsaaneq Inge Haunstrup Clemmensen, Kræftens Bekæmpelsep nittartagaanut oqarpoq.

Danmarkimi angerlarsimaffiit pujortarfiunngitsut marloriaammik amerlisimapput, pujortaqqusinnginnermik inatsit atuutinneqalermat. 2006-imi mississuinermit assingusumit ilisimavarput, danskit angerlarsimaffiisa 30 procentii kisimik pujortarfiunngisaannartut.

 

Amerlanerit inissiani pujortarfioqqusaanngitsuni najugaqarusunnerupput

Danmarkimi inissiami najugaqarniartut 48 procentiisa kissaatigaat inissiaq najugaqarfigiumasartik illup iluani sumiluunniit pujortarfiussanngitsoq - aamma inissiani - 32 procentiisa kissaatigaat init pujortarnissamut inerteqqutitaqanngitsut allalli 20 procentit suli isummersimanngillat.

Misissuineq Søndagsavisimit issatsiaq ingerlanneqarsimasoq inerniliussaqarpoq, pujortaqusinnginnermi inatsit naalakkersuisut talerperliit ukiuni 10-ni suliniutigisimasaat, nunamut pitsaanerpaamik sunniuteqarsimasoq. 

- Tamassuma ersersiinnarpaa tupap pujuanut isummat ukiuni kingullerni allanngortorujussuusut. Inuit allat pujortagaannit ulorianartunik najooqqaarusunnginnermik ersersitsivoq suliffinni angerlarsimaffinniluuniit. Imaappoq inissamik pujumit mingutsinneqarsimanngitsumik toqqaanissamut kiffaanngissuseqartoqarpoq. Akuerisinnaajunnaarparput angerlarsimaffitsinni silaannaq mingutsinneqarsimasoq. Tupap pujua kræfteqalissutaasinnaavoq soorlu asbesti taamaattoq, tamanna angerlarsimaffitsinni aamma naajorarusunngilarput, Inge Haunstrup Clemmensen nittartagaq naapertorlugu oqarpoq.

Meeqqat illersornissaat pingaaqaaq

Meeqqat tupap pujuanut pinaveersimatinnissaat pisariaqarpoq aamma angerlarsimaffiup avataani,  tamannalu danskit angajoqqaat tunngavippiarigaat misissuinermi erserpoq. 

Angajoqqaat 83 procentiisa meeqqamik tupap pujuanut illersornissaat qulakkeersimaniarpaat: 69 procentii akipput angerlarsimaffimminni pujortartoqanngisaannartoq, 20 procentiisa sammisaq pillugu aanakkutik/aatakkutik oqaloqatigisimagaat, 16 procentii akipput allatut iliuuseqarlutik meeqqatik pujumut illersorlugit, 6 procentiilu perorsaasut meeqqamillu ikinngutaasa angajoqqaavilu oqaloqatigiissutigisimagitsik. 

Angajoqqaat pujortartartut akornanni 52 procentii akipput, angerlarsimaffimmik iluani pujortartoqanngisaannartoq.

- Angajoqqaarpassuit angerlarsimaffimminni meeqqatik pujumut illersorniartarpaat, allamiitillutillu meeqqat aamma illersorniarlugit qanoq iliuuseqartarlutik. Eqqarsarnarporli paasillugu angerlarsimaffiit affaasa missaanni pujortartoqartartoq, angajoqqaat pujortartarmata. Tamassuma pasitsannarsisippaa angajoqqaat ilisimanngikkaat, qangalili pujortartoqareeraluarpalluunniti meeqqat pujup akuinik iioraasarmata aammalu pujumittut akuutissat sananeqaateeqqallu inimit inimut siaruaattarmata, matulluunniit matoqqagaluarpata. Pingaaruteqarpoq paasissallugu aatsaat angerlarsimaffiit 100 procentimik pujortarfiunngikkaangamik meeqqat naammattumik illersorneqartartut - tamanna angajoqqaanut pujortartartunut paasissutigissallugu pingaaruteqaqaaq, Inge Haunstrup Clemmensen nittartakkami oqarpoq.

72 procent af danskerne mener, at mennesker, der arbejder med børn, f.eks. lærere og pædagoger ikke bør ryge i arbejdstiden eller lugte af røg. Blandt de, der ryger, har 46 procent samme holdning.

Danskit 72 procentii isumaqarput inuit inunnik sullissisut aamma meeqqanik soorlu ilinniartitsisut perorsaasullu sulinermik nalaanni pujortaqqusaassanngitsut imaluunniit tupasunnissanngitsut. Pujortartartut akornanni 46 procentii taama isumaqarput.

Misissuineq pillugu paasissutissat

Undersøgelsen af holdninger og udsættelse for tobaksforurenet luft blandt danskerne blev gennemført i efteråret 2011 som en web-undersøgelse blandt 5.383 danskere over 15 år. Undersøgelsen er repræsentativ på køn, alder, region og uddannelse. Undersøgelsen blev foretaget af TNS Gallup for Kræftens Bekæmpelse, Sundhedsstyrelsen, Hjerteforeningen og Danmarks Lungeforening.  Inuit silaannarmik tupasunnitsunik eqqorneqartarnerat pillugu isummiussanik misissuineq 2011 nittartakkakkut ingerlanneqartoq danskinit 15'inik ukioqalereersimasunit 5.383'init peqataaffigineqarpoq. Misissuinermi suiaassuseq, ukiut, upperisaq aamma ilinniakkat nalunaarutaapput.  Kræftens Bekæmpelse, Danmarks Lungeforening, Hjerteforeningen aamma Sundhedsstyrelse sinnerlugu misissuineq ingerlanneqarpoq. 

Kilde: Kræftens Bekæmpelse

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER