Skip to main content

Arnat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasut

Demokraatit 2012-miit 16-mut arnat pinngitsaalineqarsimasut allatigullu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut immikkut suliniuteqarfigerusuppaat  

Inatsisartunut ilaasortap Niels Thomsen-ip, Demokraatineersup, arnat pinngitsaalineqarsimasut allatullu kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasut immikkut suliniuteqarfigineqarnissaat Naalakkersuisut tapersersorneraat apeqqutigaa. Demokraatit piffissaq 2012-imiit 2016-ip tungaanut immikkut suliniuteqarnissamut atorusuppaat. 

Nunanut assersuutigisartakkatsinut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut kanngutsaattuliortarnerit amerlasuupilussuupput. Innuttaasut 10.000-ikkaarlugit uuttuinermi Savalimmiuni 2010-mi tallimat kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfineqarsimasut nalunaarutigineqarput. Danmarkimi sisamaapput. Kalaallit Nunaanni? Akornatsinni 66-iupput. Tassa imaappoq ukiup ataatsip ingerlanerinnaani 370-t nalunaarutigineqarsimapput.

Taakkununnga ilanngutissavagut kanngutsaattuliorfigineqarnerit nalunaarutigineqanngisaannartut. 1983-mi misissuinerup takutippaa, Kalaallit Nunaanni arnat sisamangaangata ataaseq inuunermini minnerpaamik ataasiarluni kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfineqartartoq. Tamanna millisimanersoq takussutissaqanngilaq. Allaat 2005-miit 2007-mut misissuinerup takutippaa suli amerlanerusut kanngutsaattuliorfigineqartartut. Treogfyrre procent! Tamatuma ersersippaa ullutsinni Kalaallit Nunaanni arnarpassuaqartoq tarnikkut ikilersorneqarsimasunik.

Tamanna inuunermut aserorsaataalluinnartoq akiorniarlugu politikkikkut qanoq iliuuseqarpugut? Paasititsiniaanerit aallartinnikuuagut? Ajornartorsiut politikkikkut suliassanngortinnikuuarput? Imaluunniit ingiimiataaginnarluta puigorsiiniarsarisimavugut?

Ukiut kingulliit ingerlanerini iliuuseqarnikuuvugut, suliniutilli meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfigineqarsimasunut samminerusimapput. Meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisarneq amiilaarnaannartumik annertussuseqarsimavoq, tamannalu inuiaqatigiit ukiorpassuarni nipangiusimaannarsimavaat matoorniarsaralugulu.  Pineqartumi iliuuseqarnissaq pisariaqarluinnarnikuuvoq sulilu ukiorpassuarni pisariaqartussaavoq. Kisiannili avaqqunneqarsinnaanngilaq Kalaallit Nunaanni aamma arnat inersimasorpassuit kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfigineqartarmata annertuumik qangali inuiaqatigiinnit  iliuuseqarfigineqarsimasariaqaraluartumik.

Inuiaqatigiittut pisussaavugut arnat kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfigineqasimasut ikiussallugit. Pisussaavugut kanngutsaattuliortut iliuuseqarfigissallugit. Aammali peqataanik pisussaavugut pinaveersaartitsissalluta, Kalaallit Nunaat nunaaleqqeqqullugu arnat ersiorfigisariaqanngisaat. Inuiaqatigiit iluamik eqqarsartut isiginngitsuusaaginnarsinnaanngillat, ajornartorsiuteqanngitsutullu inuuniarsaralutik.

Oqallissaarut arnat ulluanni  martsip 8-ani Sermitsiaq nittartagaanut ilanngunneqartumi, Astrid Fleischer Rexip uangalu siunnersuutigaarput, ukiut tulliuttut 2012-miit 2016-mut arnanut pingitsaalineqarsimasunut allatullu atornerlunneqarsimasunut suliniarfiussasut. Piffissami tassani siunnerfeqarluni ajornartorsiut akiorneqassaaq, qaammarsaanertalerlugu, TV-kkut takusassiat naatsut assigisaallu atorlugit, soorlu Demokraatit arnanik persuttaasarneq oqallisigitilermassuk 2004-mi Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit paasititsiniaanerannut assigusumik ingerlatsisoqarsinnaassagaluarpoq.

Aamma taamatut paasititsiniaanikkut pinngitsaaliisarnerup paqumigineqarnera nungusarneqarsinnaavoq taamaalippat pinngitsaalineqarsimasut sassarumaataarunnaalissagaluarput. Pinngitsaalineqarsimasut sassarumanngitsulli ikiorneqarneq ajorput, taamaattumillu pinngitsaaliisimasut pillarneqarneq ajorput, arnallu tulliata inuuneranik aserorterinissaminnut piareeqqittarlutik.

Kaammattuutigerusupparput Naligiisitaanermut Siunnersuisoqatigiit eqiissasut. Kalaallit Nunaanni Pinerluttaalisitsinermut Siunnersuisoqatigiit kaammattorusuppagut eqeeqqullugit. Namminersorlutik Oqartussat Ilaqutariinnut pisortaqarfiat Paarisa suleqatigineqarsinnaavoq allallu piukkunnarsinnaasut. Kaammattuerusuppugut ikioqatigiilluni pinaveersaartitsinerit aallartinneqassasut.

Siunnersuut nutaajunngilaq. 2006-mi Demokraatit assigusumik siunnersuuteqareernikuupput, taamanili Namminersornerullutik Oqartussat kisimik saaffigineqarput.

2006-mi tusaajumaneqanngilagut. Tamanimiit ullumimut kinguneranik inuit 2.000-nik amerlanerusut kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfineqarput taakkunannga 1.000-t pinngitsaalineqarlutik pinngitsaaleriarneqaraluarlutillu, taamatut Niels Thomsen nalunaarpoq.

 

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER