Skip to main content

Nunap akui qaqutigoortut guultillu ujaarineqartut

Nuna Minerals ukioq manna qillerinialerpat nunap akui qaqutigoortut guultillu ujaariniarpai

Nuna Minerals A/S børs-imut nalunaaruteqarmat 2011-imi Qeqertaasami Tikiusaamilu qillerinissaminni nunap akui qaqutigoortut (REE-mik naalisarneqartartoq) ujaariniarpai, qillerifissaallu karbonatitteqarfinni piumaarput.
Ukiup massuma ingerlanerani kujataani Vagar-imi Nuna Mineralsip guultisiornissaa aamma pilersaarutigineqarpoq.

- Qeqertaasami nunap akuinik qaqutigoortunik REE-nik ujaasinermi karbonatittit qillerivigineqarmata qaarsoq nunap akuinik qaqutigoortunik 13,2 procentit angullugit akoqarsimapput, agguaqatigiisikkaannilu 2,8 procentinik nunap akuinik qaqutigoortunik akoqarsimallutik. Tikiusaami REE-nik ujaasisoqarmat qaarsortamerngit katersuiffigineqarmata sumiiffik ataaseq 750 m x 100 m-imik annertutigisoq raatiup qingorneranik thorium-imik akulik nassaarineqarpoq, tassanilu nunap akui qaqutigoortut qaarsortap 9,6 procentii angullugit akugisimagai paasineqarsimavoq. Kujataani Amphibolite Ridge-mi misissugassanik tigooraasoqarmat tamaani tonsimut guultimik 1 kiilumik akoqartoq aamma paasineqarsimavoq. Ukioq manna qillerinermi REE-nik akullit annertussusiviat qanorissusaallu paasiniarneqassaaq, kujataanilu guultip annertussusivia aamma paasiniarneqassalluni, taama Nuna Mineralsimi pisortaq Ole Christiansen børs-imut nalunaarusiaani paasissutissiivoq.

Karbonatit-eqarfissuarni marluusuni NunaMineralsip REE-nik ujaasiniarnermini kisermaassisuussaaq. Qeqertaasamilu karbonatit-eqarfissuaq Nuummiit kujammut kangimut 135 kilometerinik ungasitsigisumiippoq 3 x 5 kilometerinillu isorartussuseqarluni. Tikiusaami karbonati-eqarfissuaq Nuummiit kujammut kangimut 100 kilometerinik ungasitsigisumiippoq karbonatit-itaalu 3 x 2 kilometerinik isorartussuseqarluni, taassuma ujaqqap saviup kajungerisaanik akoqarnera ilisarnaatigaa, tamatumalu nalaa 14 x 14 kilometerinik isorartutigisoq qulloorsimaqaaq, allanngorarluni karbonatit-erasaarlunilu.

Qeqertaasarlu 2010-mi mississuiffigineqarmat nunap ilaa 1,5 km2-mik annertutigisoq misissugassanik tigooraavigineqarsimavoq. Tamaanilumi misissuinerit aallaavigalugit nunap ilua assiliorneqarmat sulluniisarsuit dolomit-itallit marluk ingialloriippasissut tamaani kujasinnerusortaani nassaarineqarsimapput. Taakku sulluniisarsuit 1,5 meteriniit 3 meterit tungaanut silissuseqarsimapput. Qeqertaasamilu aatsitassaq ancylit nunap akuinik qaqutigoortunik akoqarnerpaasimavoq. Taakku sulluniisarsuit ilaatigut makkuninnga akoqarput: Kalcit, dolomit, paralstonit, strontianit, baryt, flogopit kiisalu alsnonit. Ancylit-itaa aamma ingerlaannaq takuneqarsinnaasoq oqaatigineqarsimavoq, tassami tigusiffiusimasini ilaatigut 3 mm-t angullugit silissuseqartarsimammata. Qillerinermi pissarsiarineqarsimasut marluk massakkorpiaq USA-mi Missoulami suliffeqarfimmi Interllimet-imi imeq atorlugu saviminissaqarnersut misissugarineqaleruttorput. Misissuinerillu inerneri ukiup massuma sisamararterutaasa pingajuani saqqummiunneqarnissaat naatsersuutigineqarpoq.

Aamma komposit-issamik nassaaq Tuluit Nunaanni Camborne School of Mines-imi misissorneqalerpat saviminissartaasa suuneri misissugarineqarumaarput. Taakkunanngalu misissuinerni inernerit ukiup massuma sisamararterutaani kingullermi saqqummiunneqarnissaat naatsersuutigineqarportaaq.

Tikiusaami siorna misissuisoqarmat raadiop qinngorneri, saviullu kajungerisaqarfii qulimiguulimmiit uuttortarneqarsimapput. Taamatut misissuisoqarmat nunap ilaa thorium-italik 750 meterinik takitigisoq 100 meterinillu silitsigisoq nassaarineqarpoq, nassaarfigineqartorlumi karbonatit-eqarfissuup avannaatungikannianiippoq.

Nunap akui qaqutigoortut nunap qaaginnaani 2010-mi nassaarineqartut annertusimaqaat, tassami nunap akui qaqutigoortut ilaatigut 9,6 procentinik annertussuseqarsimammata. XRD-lu atorlugu misissueqqaartoqarmat qaarsortamerngit Tikiusaameersut ancylit-itaqartut paasineqarsimavoq, ilaatigullu churcit-inik parasit-inillu aamma akoqalaarsimaneri paasineqarsimallutik. Saviup kajungerisaanik misissuisimanerit inerneri isiginnaarluarneqareermata karbonatit-eqarfissuit nunap iluanut 500 meterit sinnerlugit ititigisumiittutut missiliorneqarsimapput.

Ujaasinissamut akuersissut Vagar-imik taagorneqartup ilaani Amphibolite Ridge-mi siorna guultimik nassaarfiulluarsimavoq, allaammi tonsimut 1013 gramminik guultitaqarsimanera paasineqarsimalluni. Misissuiffigineqartut kvarts-itaqarfii misissugassanik tukimut 8 meterit angullugit tigusiffigineqarmata tonsimut guulti 25 grammi nassaarineqartarsimavoq. Qaarsup annersaa granodiorit-iusoq allaat tonsimut guultimik 12 grammimik akoqarnera aamma paasineqarsimavoq. Misissugassatut tiguneqarsimasut allat misissorneqarmata 145 gramminik, 132 gramminik 111 gramminillu guultitaqarnerat aammat paasineqarsimavoq. Qaarsup ilaa guultitarasaarnerpaaq tassaavoq grandiorit-i sulfamik akoqalaartoq, kiisalu sulluusat marluk kvartsitallit 50 meterinik avissaaqqasut agguaqatigiisillugu 0,5 meterinik silissusillit aamma nassaarineqarput. Taakku sulluusat marluk malittaringaanni siulleq 160 meterit missaani aappaalu 200 meterit missaani ungasinnerusumi qaqqap sisoorsimaneraniipput sermersuullu akuinut Tributary Valley-miittumut nunguinnarsimallutik. Tassa allatut paasillugu: Sulluusarsuit guultitarasaartut minnerpaamik 500 meterinik isorartussuseqarsinnaapput.

2011-mi qillerinissat

Ukioq manna Juunip 7-ni qillerinerit aallartimmata Qeqertaasami REE-nik ujaasiniarnermi qanoq annertugigineri qanorittuunerilu misissorluarneqartussaapput, tassa siorna karbonatit-eqarfiit nunap qaaginnaaniittut tukimut misissorneqarneri qillerlugit misissuiffigineqassallutik. Siornami tamaani nunap akui qaqutigoortut nassaarineqartut annerpaamik 13,2 procentinik akoqarsimapput agguaqatigiisillugillu 2,8 procentinik akoqarsimallutik. Tamaani misissuiffigineqartup ilaata affaa nunap akuinik qaqutigoortunik 2 procenti sinnilaarlugulunniit akoqarnera aamma paasineqarsimavoq.

Ukiumi massumani juuni naalerpat qillerivik Tikiusaap REE-mik ujaasiffissartaanut nuunneqassangatinneqarpoq. Tikiusaami siorna REE-nik nassaarfiunerpaasut 7,9 procentinik, 8,3 procentinik, 9,6 procentinillu akoqarsimapput. Taakku REE-nik nassaarfiusut Tikiusaap ilaani 750 meterinik takitigisumi 100 meterinillu silitsigisumi raadiop qinngornerinik thorium-italimmiipput.

Ukioq manna juuli naalerpat qilleriviup kujataani Vagar-imut nuunneqarnissaa naatsersuutigineqarpoq, tassanilu Amphibolite Ridge-mi guulteqassuseq misissorneqassalluni.

Qillerinermi pissarsiat assartorneqariarlutik misissugarineqarumaarput. Tassa pissarsiat Actlabs Greenlandimi Nuummiittumi aserorteqqissaarneqassapput kingornatigullu sisamanut aggorlugu misissoqqissaarneqassallutik. REE-nik misissugassat Canadami Ancasterimi Actiation Laboratories Ltd.-p litiummetaborat atorlugu misisugarineqassapput, inernerilu sapaatit akunneri arfineq marluk qaangiunnerini paasinarsissallutik.

Misissuinermi inernerusut suunissai apeqqutaallutik septembarip tungaanut qillerisoqarumaarpoq, tassalu piiaavigissallugit pilerinassusissai tassani paasiniarneqartussaassallutik.

Nuna Minerals pillugu sukumiinerusumik paasisaqarusukkuit UNA iserfigisinnaavat.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER