Niviaq 855.000 koruuninik nalilimmik legatinnattoq
Niviaq Korneliussenip atuakkioriaasia Statens Kunstfondenimit ima pikkugineqartigisimavoq, ukiuni pingasuni suliaqarnissamut legatimik piumaneqaqisumik 855.000 koruuninik nalilimmik tunineqartut arfinillit akornanniilluni.
Statens Kunstfondip legatitut aningaasaliissutissanik 31 millioner koruuningajalluinnarnik agguaassinissamut qinnuteqarsimasunit 1006-isunit kikkut legatinnatsinneqarsimanersut ataasinngormat saqqummiuppai. Niviaq Korneliussen Nunani avannarlerni atuakkiortunut nersornaasiuttakkamik nersornaaserneqarnissamut innersuunneqarsimasoq legatinik agguaassisartut pikkugalugu akuersaarsimavaat.
Atuakkortunut legatinik agguaassisartut tunniussinertik imatut oqaasertalerpaat:
- Niviaq Korneliussenip ukiualuit ingerlaneranni takutissimavaa, Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni atuakkiortarnerup silarsuaani sakkortuunik pingaarutilinnillu oqariartuuteqartarnini. Atuartartuni silarsuarmut atatillugu nutaamik isiginneriaaseqalersissimavai – nalinginnaasut, eqqarsartariaatsit killissallu naligninnaasumik atorneqartartut killissaat tikillugit sinnerlugilluunniit. Atuakkianini inuttaritinneqartut taakkununngalu piviusuusut oqaatsit, timi atorlugit erseqqilluinnartumik takutittarlugit.
Atuakkiat marluk
- Atuakkiaqqaataani, ”Homo sapienne” (2014), kalaallit inuusuttut tallimat kikkuunerminnik - imminnullu atatillugu eqqortumik iliuuseqartarnerminnik qularuteqartut allaaserineqarput. Isumassaaruttarnerat paatsiveeruttarnerallu aamma ulluinnarni inuunerat atuarkkiami oqaatsit takorluukkallu atorlugit aamma oqaasertalersuinikkut allaaserineqarpoq. Nunarsuarmi imminnut toquttartut amerlanerpaanerat Niviaq Korneliussenip atuakkiiaata aappaani kingullermilu, ”Naasuliardarpi” (2020), sammineqarpoq. Tassani aamma pingaarnertut inuttaritinneqartoq oqaluttuartorlu inuusuttuuvoq puullaaqisoq nalinginnaalluinnartorlu: kiserliulertarlunilu qulalertarpoq, assannilersoortarluni tiingalertarpoq. Atuakkiami tupannartumik alianartumillu imminut toqunnissani allatut eqqarsaateqanngivilluni periarfissatuatut eqqarsaatigisarpaa.
- Inuusuttut toqusimasut ilaqutariinni oqaluuserissallugit paqumigineqarnerannut peqatigitillugu, ikinngutitut, peatigisartakkatut, nuannataaqatigisartakkatut facebookeqatigisartakkatullu ilaalluinnarput – aamma Kalaallit Nunaanni pinngortitamut oqaluttuarisaanermullu ilaalluinnarlutik. Niviaq Korneliussenip atuakkiaani naasut tassaapput inuuneq toqulu, oqaatsit piviusorlu, taakkulu nassaariniarlugit oqaasertalerniarlugillu suliaminik ingerlatseqqinnissaanut ukiuni pingasuni suliaqarnissamut leqatimik tunineqarpoq, agguaassisartut tunngavilersuipput.
Immikkut illuinnartumik angusaqarneq
Atuakkiortut, ilusilersuisartut, titartaasartut nutserisullu 248-t sulinermi legatinik nalinginnaasunik 100.000 koruuninik nalilinnik tunineqarput, 20-t 50.000 koruuninik nalilinnik leqatinnaqqaartinneqarlutik.
Niviaq Korneliussen immikkut illuinnartumik angusaqarsimasutut misigisimassaaq, tassami 2018-imi legatinik agguaasartunit itigartinneqarsimavoq, taamanikkut agguaasartut tunngavilersuutigisimagamikku Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu atuakkiortut legatimik pinissamut pisinnaatitaanngitsut.
Taamatut aalajangiineq naammagittaalliuutigisimavaa, kulturministerillu Mette Bockip suliamut ilanngunneqarneratigut aalajangiisimaneq allanngortinneqarsimalluni.