Nipilersortartoq Station Nordimi tusarnaartitsilluni rekortiliisoq
Qallunaaq nipilersortartoq Louis Jarto nunarsuarmi inoqarfiit avannarpasinnersaanni, Station Nordimi tusarnaartitsinermini rekortiliivoq. Kisianni anguniagaa allaavoq. Tassa Roskilde Festivalimi Orange Scenemi tusarnaartitsinissaq.
Louis Jarto, pilersaarutaanngitsumik nalaatsornerinnakkut tusarnaartitsisarnerminit ilisimaneqartoq, Station Nordimi allorniusaq sanimukartoq 82-imi tusarnaartitsiniarluni aalajangerpoq. Sumiiffik sakkutuujunngitsunut nalinginnaasumik ammasanngikkaluarpoq.
"Random koncerter indtil vi spiller på orange scene!" (Orange scenemi tusarnaartitsinissatta tungaanut pilersaarutaanngitsumik tusarnaartitsisassaanga) Louis Jartop oqaaserisannaaraa, pilersaarutaanngitsumik tusarnaartitsisarnerisa Danmarkimi festivalit annersaanni – Roskilde Festivalimi – scenemut pingaarnermut qaaqqusaanissamik ullut ilaanni kinguneqassasut neriuuteqarpoq.
Avannarpasinnerpaami tusarnaartitsinerni rekortiusimasoq, Norgemiunit nipilersortartunit anguneqarpoq, taakku Svalbardimi allorniusaq sanimukartoq 78-imi tusarnaartitsipput. Taanna Greenpeacemit aaqqissuussavoq, serminik nipilersuutilianik atortoqarluni ingerlanneqarluni. Louis Jartop maanna rekorti taanna allorniusaq sanimukartunik sisamanik qaangerpaa.
Ukrainemiut timmisartutoqaannut ilaasoq
Louis Jartop pilersaarusiugaanngitsumik nipilersornerminik nunarsuarmi rekortiliinissaq siunertarisimanngikkaluarpaa. Station Nordimut immikkuullarissumik timmisartumik angallassisoqartarnera pillugu paasisaqarneranit aallartippoq, taakku sakkutooqarfimmut pissamaatinik angallassisarput, taannalu nunarsuarmi inoqarfiit avannarpasinnersaraat.
Ukrainemiut timmisartortartut attaveqarfigai, taakku qaqutigoortumik Kalaallit Nunaata avannarpasinnerpaartaannut timmisartumik assartuutiminnik Antonov 12-imik timmisartortarput, taakkulu angalaqataasinnaasoq akueraat. Angalaneq sivisulaartumik isertuunneqarpoq, angalanermit immiussat tamaasa TikTokimut aamma Instagramimut siammarterneqannginnerini illersornissaqarfiup misissoqqaartussaammagit.
Station Nordimi sakkutuut Louis Jartop tusarnaartitsinissaa aamma ilisimanngilaat, pilersaarutaannginnissaa kissaatigimmagu. Taamaattumillu nipilersortartup tikinnermini inuit tupaallattut naapippai, tassanilu qanoq ililluni Station Nordimut tikissimanersoq paasiniarpaat.
Rekortiliinissamut pilersaanngitsoq
Tusarnaartitsineq pilersaarutaananilu tupaallannartuunissaa Louis Jartop pingaartippaa. Tusarnaartitsinermigut pisunik puigunaatsunik pilersitsinissani kissaatigaa, sakkutooqarfimmilu tusarnaartitsineq pilersaarutaanngitsoq taakku ilagissagaat neriuutigaa.
Louis Jartop maanna nunarsuarmi rekortiliinini angusaminut allassinnaagaluarlugu, pilersaarutaanngitsumik tusarnaartitsisarnerminik unitsissalluni pilersaanngilaq. Anguniagaani Roskilde Festivalimi Orange Scenemi tusarnaartitsinissaq annersaavoq, oqarporlu:
- Sermitut Orange Scenemut akiugassaanngitsutut kigaatsumik ingerlavunga. Suminngaanniilluunniit aallartikkaluarluni sunaluunniit anguneqarsinnaasoq inuit paasitikkusuppakka – nunarsuarmi rekortiliinermi taanna pingaarnersaavoq, nipilersortartoq ilaatigut atukkaminik "Tykke Dreng" aamma "Tror Du Jeg Gider" ilisarisimaneqartoq taama oqarpoq.
Sakkutooqarfimmi tusarnaartitsinerata ilamernga uani takuuk:
