Neqinut akitsuutit peerneqassapput - savaaqqanuunngitsorli
Savaaqqat savallu neqaasa nunanit allaneersut eqqussorneqarneranni akitsuutit peerneqartuuppata, tamanna savaaqqat nunatsinneersut tunineqartarnerannut ajoqusiissaaq, Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq naliliivoq.
Demokraatit siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip pisiniarfinni akit appasinnerunissaat aamma aningaasat naleerukkiartornerat iluarsiiffiginiarlugu nersussuit, puulukit savaaqqallu neqaasa eqqunneqarneranni akitsuusiisarnerup atorunaarsinneqarnissaa siunnersuutigisimavaa.
Siunnersuut akuerineqassaguni 15,5 millioner koruunit nalingannik akeqassaaq, aamma Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap siunnersuut suliareqqammerpaa, siunnersuutillu marlunngornermi Inatsisartuni suliarineqarnissaa sioqqullugu isumaliutissiissusiorsimalluni.
Ataatsimiititaliamit malugniarneqarsimavoq, Ukrainemi sorsunnerup kingunerisaanik nunarsuarmi pissutsit, tamatumalu akit qaffannerannik nassataat, partiit ilaannit imaannaanngitsutut isigineqartut:
- Taamaattumillu innuttaasunut iluaqutissiinissaq ulluinnamilu nioqqutissat akiinik appaanissaq piumassuseqarfigineqarpoq, ataatsimiititaliamut allapput.
Bekymring for lokalt lammekød
Siunnersuuteqartoq Jens-Frederik Nielsen naapertorlugu, akitsuutit atorunnaarsinneqarpata nersussuup neqaa aserortigaq 10 koruuninik akikinnerulissaaq savaaqqallu quttoraa to kilomik oqimaassusilik avataanit eqqunneqartoq 50 koruuninik akikinnerulissalluni.
Siunnersuutilli Nunatsinni savaaqqap neqaanik tunisassiortarnermut tunisaqartarnermullu kingunerluuteqarsinnaanera ataatsimiititaliamit ernumassutigineqarpoq. Ataatsimiitittaliaq isumaqatigiittoq taamaammat naaperiaassutitut allannguutissatut siunnersuuteqarsimavoq, tassani savaaqqap savallu neqaannut akitsuutit atorunnaarsinneqannginnissaat siunnersuutigisimallugu.
- Taamaaliomikkut neqinik tunisassiat akiinik appaanissamik kissaateqameq siunnersuutikkut akuersaameqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik savat savaaqqallu neqaannik najukkami tunisassiomeq iluaqutissinneqarluni, ataatsimiititaliamit allapput.
Demokraatit, Siumut, Inuit Ataqatigiit Nalerarlu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaatitaqarput, taamaalilluni siunnersuut marlunngornermi akuerineqartussatut isikkoqalerluni. Siunnersuut naapertorlugu akitsuutit ulloq 1. januar 2023 aallarnerfigalugu annikillineqassapput.
Aningaasaliissutissat inissinneqarsimanngitsut
Akitsuutinik appaanissap aningaasalersorneqarnissaa eqqarsaatigalugu, Naalakkrsuisut ajornartorsiuteqalissasut ataatsimiititaliamit oqaatigineqarpoq:
- Iluanaarutissaagaluanik annaasanut tunngatillugu ataatsimiititaliamit naatsorsuutigineqarpoq Naalakkersuisut siunnersuut 2023-mi aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiinniarnemut nassassagaat aammalu siunnersuutip piviusunngortinneqamerani aningaasatigut kingunerisassaasa aningaasalersomissaannut pilersaarummik suliaqassasut, ataatsimiititaliamit isumaliutissiissummi allapput.
AAMMA ATUARUK: Jess G. tapersersuivoq: Neqinik eqqussinermi akitsuutit atorunnaarsinneqassapput
Savaaqqat savallu neqaasa eqqunneqarneranni akitsuutit siunnersuummit peerneqarpata, akitsuutinik atorunnaarsitsineq 13,3 millioner koruuninik naleqassaaq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq siunnersuutip suliarineqarnerani ilisimatitsivoq.
Aningaasalersuutissat pisariaqartut aningaasanut inatsisip isumaqatiginninniutigineqarnerani pissarsiarineqarnissaat sillimaffigalugu Naalakkersuisut taamatut naatsumik oqaaseqarlutik, aalajangiiffigisassatut siunnersuummut saqqummiunneqaqqaartumut taarsiullugu allannguutissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq, isumaqatigisinnaavaat.