Narsami innuttaasunik ataatsimiisitsineq aalassassimaartunit akornuserneqartarsimasoq

Ataatsimiisitsinissap aallatinnissaanut nalunaaquttap akunnerata affaannanngortorli Urani Naamimiit akerliussutsimik takutitsiniartorpassuit, Kuannersuarni aatsitassarsiorniarnermut akerliunertik takutinniarlugu Narsami katersortarfiup silataani katersuutereersimapput.

Katersortarfimmi inissat 100-t missaanniittut ulikkaarsimammata, inuppassuit 100-t missaanniittut katersortarfiup silataaniiginnarsimapput. Katersortarfimmi silataanilu politiit eqqissisimatitsiniarlutik najuussimapput.

Inissaqarniarluni takkutiaarsimasut ilagaat 76-inik ukiulik Theodora Kruse Jensen.

- Ippassaq ataatsimiisitsineq naammassimmat aatsitassarsiorfiuniartup assingi isiginnaarpakka qulliikkalu kuulerlutik. Qaqqamukartarnera nuannarilluinnarpara kusanarluinnartuummat. Meeqqakka ernguttakkalu tassaapput aatsitassarsiornerup pinngortitamut sunniutai atorlugit inuusussat.

Oqaasipiluutit saqqummiisunullu assaat atorlugit nuannarinnginnermik takutitsisarneq

Takusassarsiortitsisartutut ilinniagaqarnerminik naammassinnillaaq 20-nik ukiulik Angutsiaq Isbosethsen aamma piffissaalluartillugu takkussimavoq. Taanna isumaqarpoq, aatsitassarsiorniarneq Narsami najugalinnut isumassarsiatsialaanngitsoq.

- Susoqarsinnaanerami ilisimanngilarput. Peqqissutsitsinnut savaatitsinnullu atatillugit ernumassuteqartorujuuvunga, taanna oqarpoq.

Taassuma aamma annilaanngatigaa, aatsitassarsiorfissaq ammarneqassappat inuppassuit illoqarfimmiit allamut nuukkusulersinnaanerat.

Atatsimiisitsinerup ingerlanera tamaat nilliasoqartarpoq, avaalasoqartarpoq uranimullu akerliunermut erinarsuutitalinnik nipituumik nipilersortoqartarluni. Taamatut pisoqartarnerit malitsigisaannik oqalutsit ingalaap eqqaaniit allamut nuuttariaqarsimapput, silami nipiliortoqarnera pissutigalugu.

Akerliussutsimik takutitsisut igalaakkut kasuttortarlutillu saqqummiussisut tungaannut qiterliminnik saqqummiisarsimapput saqqummiisut tusarnaartunit tusaaneqarnissartik ilungersuutigisarsimavaat.

Inuppassuit isinngitsoorsimasut

Aarhus Universitetimi Center for Miljø og Energiimeersup Christian Juncher Jørgensenip saqqummiussinini aallarnerlugu Urani Naamimeersut qinnuigisimavai ikinngutitik silamiittut nilliajunnaarnissaannik oqarfigeqqullugit, aatsitassarsiorniarnerup avatangiisinut sunniutissai pillugit nammineq ilisimasallillu allat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut naliliisimanerannik saqqummiussinermini inersuarmi inuit TV-kkullu isiginnaartut tusaasaqarniassammata.

Taamaalli oqarfigineqaramik nillianeruliinnarsimapput, kingunitsiannguatigullu nipilersuutit aallarteqqinneqarlutik.

Jack Duulhus silataaniittorpassuit ilagisimavaat.

- Isrsinnaasimanngilagut. Ulikkaareersimammat, taanna Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Taanna aatsitassarsiorniarnermut akerliulluinnarpoq, innuttaasunillu ataatsimiisitsinerni paasitinneqarnissani naatsorsuutiginagu.

Jack Duulhusip aatsitassarsiornerup ingerlanneqarnerani uumasunut inunnullu kingunerluuteqarsinnaasumik ajutoortoqarsinnaanera ernummatigaa, aamma isumaqarpoq aatsitassarsiorneq iluaqutaanavianngitsoq.

- Maanimi suliffissanik pilersitsoqarnavianngilaq, illoqarfiummi avataani najugaqartussaapput, taanna oqarpoq.

Isumaqataasoq pakatsisimasoq

Isornartorsiuisut isumaqaraluartut innuttaasunik ataatsimiisitsinerit paasissutissanik pissarsiffiunavianngitsut, Aarhus Universitetimi ilisimatooq saqqummiussereerami ersaartaanneqarsimavoq.

Josef Petersen aatsitassarsiorniarnermut isumaqataasut ilagaat. Taassuma unnuup ingerlanerani pisut ajuusaarutigai.

- Ataatsimiisitsineq ajunngitsutut isigaara, avatangiiserpulli pitsaanngilaq. Isumaqarpunga politiit eqqissisimatitsiniarnertik iluatsissimanngikkaat, akerliussutsimik takutitsisut akornusersuisimaqaat, isumaqarpungalu meeqqat taakku akornanniittut naakkinartut.

- Pitsaasunik atorluarneqarsinnaasunillu aamma isornartunik apeqquterpassuaqarsimavoq, tamannalu pitsaasuuvoq. Isumaqataagaluarlutami isornartunik aamma apeqquteqartussaavugut. Ajunngitsumik ingerlatsisoqarnissaa pingaaruteqarpoq, Josef Petersen oqarpoq.

Aatsitassanut inatsimmi §1

Imm. 2. Ingerlatanik inatsimmut ilaasunik suliarinninnermi isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisit, pisuussutinik atorluaaneq kiisalu inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik ingerlatat suliarineqarnissaat kiisalu pissutsini assigiinngitsuni nunat tamat pitsaasumik ileqqorissaartarnerat akuerisaasut qulakkeerneqarnissaat Inatsisartut inatsisaatigut anguniarneqarpoq

Aatsitassarsiorniarnermut isumaqataaneq nuannarineqartuaannanngilaq, illoqarfiullu aserorneqarnissaanut isumaqataanerarneqarluni isornartorsiorneqartarsimaqaluni, Tamannali eqqunngilluinnarpoq, taanna erseqqissaavoq.

- Narsaq nuannareqaara. Raajalerfikk matummalli suliffissaaleqisut amerlisimaqaat. Ukiualuit matuma siornatigut Canadamiissimavunga, tassani inuit uranisiorfiup eqqaani najugallat oqaloqatigisarsimavavut. Aallaqqaammut akerliusimariarlutik, maanna akerliujunnaarsimapput.

- Suliffeqalersimagamik peqqinnerulersimapput. Suliffissaaleqsiut amerlagaangata, aanngajaarniutinik imigassamillu atuisoqarnerulertarpoq, taamalu peqqiilliortoqartarluni. Illoqarfimmi maani taamatut ajornartorsiuteqartoqarnera unitsissagutsigu, aatsitassarsiorniarneq isumassarsiatsialaavoq. Aatsitassanut inatsimmi paragraf 1, imm. 2 malinneqassappat, aatsitassarsiorniarneq akerlerinngilara.