Nalunaarusiaq: Kalaallit Nunaanni utoqqaat peqqissusaat misissoqqissaarneqartoq

Nalunaarusiap ”Kalaallit Nunaanni utoqqaat inuunerat peqqissusaallu” Kalaallit Nunaanni utoqqaat inuunerminni atugaannik annertuumik qulaajaavoq. Nalunaarusiaq ilisimatusarluni ineriartortitsillunilu suliaqarnermi Arktisk Aldringimi (Issittumi utoqqaliartorneq, aaqq.) suliarineqarpoq, institutini assigiinngitsuni pingasuni ilisimatusartut suleqatigiinneratigut nalunaarusiaalluni.

- Misissuinerit itisiliinerusut misissuinerillu amerlanerpaanik apersuinissamut tunngasut ataatsimoortillugit sulinermi suliaq immikkuullarilluinnartoq naammassineqarpoq, utoqqaallu inuunerat peqqissusaallu arlalitsigut qulaajarneqarluni. Nalunaarusiami inerniliussat politikerinit utoqqarnillu suliaqartunit atugassianngorlugit suliaapput, inuiaqatigiinnilu aamma atorneqarsinnaallutik, suliami aqutsisoq Tenna Jensen Københavns Universitetimeersoq ilisimatusarnerminilu Ilisimatusarfimmut attaveqartoq, tusagassiutinut nalunaaruteqarluni allappoq.

Sammisat arlallit misissorneqarput

Utoqqaat inuunerat peqqissisaallu pillugu misissuinerit innuttaasunillu misissuinerit katillugit tallimat tunngavigalugit kiisalu kommunini ornigulluni misissuinerit tunngavigalugit nalunaarusiaq suliaavoq. Misissuinerni itisiliinerusuni angutit 229-it arnallu 244-t peqataasimapput, innuttaasullu 55-iniit ukiullit piffissap sivisuup iluani 3.000-it sinnillit peqataatinneqarsimallutik.

Ineqarneq, nerisaqarneq, timip aalatinnera, tarnikkut peqqissuseq kajumissutsimillu suliaqarneq ilaatigut nalunaarusiami sammineqarput.

Puujuttorneq qanigisaasunit utoqqarnillu sullissisunik immikkut ilisimaneqarnerunissaa nalunaarusiami taakkartorneqarpoq. Puujuttortut pillugit nalunaarusiami 2012-meersumi inuit 254-it puujuttortutut napparsimalersimasut nalunaarsorneqarsimapput. Kisitsilli anginerusinnaasoq nalunaarusiami naatsorsuutigeqquneqarpoq, puujuttorneq pillugu ilisimasakinneq peqqutigalugu, puujuttortunngorsimasut suli nakorsamit misissorneqanngitsut arlaqarsinnaammata.

Immikkut maluginiaqqusat

“Kalaallit Nunaanni utoqqaat inuunerat peqqissusaallu” naggaserlugu inerniliussamik allataqaratik nalunaarusiortut immikkut maluginiaqqusanik innersuussaqarput. Immikkullu maluginiaqqusat 13-iupput.

1. Suliassaqarfiit suliallu akimorlugit suleqatigiinneq, utoqqaap sullinneqarnerani napparsimaneranilu ataqatigiissumik utoqqarmut ilaqutaasunullu attaveqarnissaq pillugu.
2. Utoqqaat, sulisut qanigisaasullu, suliassani ineriartortitsinissamullu iliuusissani peqataatinneqarnerunissaat. Susassaqartuni misissorneqartassalluni pisariaqartitat, kissaatit periarfissallu.
3. Ilinniagaqartut, sulisut innuttaasullu eqqarsaatigalugit paasisitsiniaaneq pitsaanerusoq.
4. Kajumissutsiminnik suliaqartut ukkatarineqarnerunissaat, inuit nukissaqartut sumiiffimminni atorluarneqarnerunissaat anguniarlugu.
5. Aqutsisut pikkorissusaat tapersersuinissaallu ukkatarineqarnerussapput, utoqqarnik sullissinerup ineriartortinneqarnissaa anguniarlugu.
6. Angerlarsimaffeqariaaseq angerlarsimaffinnilu ikiortit pingaaruteqarput, utoqqarnik ikiuinissaq paarsinissarlu pitsaasoq anguneqassappat.
7. Puujuttorneq siunissami eqqumaffigineqarnerusariaqarpoq. Sulisut qanigisaasullu akornanni ilisimasat killeqarput.
8. Utoqqaat illuini nerisat suuneri ukkatarineqarnerusariaqarput, nerisassat utoqqaat kinaassusaannut inuunerisalu pitsaassusaannut pingaaruteqarmata.
9. Kultoorikkut kinaassutsip, utoqqaat piginnaasaasa, piginnaasallu inuiaqatigiinni qanoq atorsinnaanissaat ersarissarneqartariaqarput. Ersarissaaneq politikkikkut sulinermi anguniakkanilu amigaataavoq.
10. Utoqqaat ilaat kiserliorput, utoqqaat nunaqarfinni najugaqartut, illoqarfinni najugaqartunit kiserliornerupput.
11. Utoqqaat akornanni assigiinnginneq assigiinngitsutigut ersertarpoq. Arnat utoqqalisut sanngiinnerulernissamut, timikkut tarnikkullu peqqiinnerulernissamut eqarnerulernissamullu aarlerinartorsiornerusarput.
12. Utoqqaat affangajaat (48%) ulluinnarni timimikkut aalanermi killeqarnerusutut misigisarput.
13. Ukioqqortusiartorneq malillugu inuunerup sinnerani nappaatit amerlanerusut atorneqalertarput.

- Kalaallit Nunaanni utoqqaat arlallit arlalinnik nappaateqartarput ulluinnarnilu timiminnik aalatitsinissaminnut pittorlunnerullutik. Amerlasuut aamma kiserliorput. Tamakku peqqinnissaqarfinni kommuninilu eqqumaffiginerusariaqarpagut, nalunaarusiamik allaqataasoq, professor Peter Bjerregaard Statens Institut for Folkesundhedimeersoq tusagassiutinut nalunaarummi allappoq.