'Nunatsinnut iluaqutissat'
Nalunaarusiaq 'Kalaallit Nunaannut iluaqutissat' atuaruk
Kalaallit Nunaata aatsitassanut periarfissai aningaasaqarneralu pillugit nalunaarusiamut qisuariaatit amerlapput
Nalunaarusiap 'Kalaallit Nunaannut iluaqutissat' saqqummiunneqareersoq Sermitsiaq.AG-p oqallittarfiini inuit qisuariartut amerlapput.
Aatsitassarsiorneq uuliasiornerlu sukkasuumik aningaasarsiorfinngornavianngitsut nalunaarusiami ilisimatuut suliaannit suliarineqarsimasoq atuarneqarsinnaapput.
Aatsitassarsiornerit killilimmik ingerlanneqarnissaat, ukiuni aalajangersimasuni ingerlanneqarnissaat kiisalu Kalaallit Nunaanni sumiiffinni aalajangersimasuni aatsitassarsiornissaq Kalaallit Nunaannut sunniuteqarnerpaassasoq nalunaarusiami allaqqasoqarpoq.
Siunersiitigineqarpoq aningaasat isertinneqartut aningaasaateqarfimmut ilineqartassasut, taamaakkaluartorli ukiumoortumik Danmarkip Kalaallit Nunaannut tapiissutigisartagaat isumalluutigineqartariaqassasut nalunaarutigineqarluni.
Nalunaarusiaq 'Kalaallit Nunaannut Iluaqutissat' ugguuna atuaruk
Ataatsimiisitaliami suliarineqarnera atuaruk
Ataatsimiisitaliami ilisimasassatut pappiliaatigineqartut atuakkit
Nalunaarusiaq naatsumik:
- Nalunaarusiaq suliarineqarpoq sammisat assigiinngitsut pillugit ilisimatussutsikkut massakkut ilisimasat tunngavigalugit.
- Ataatsimiititaliami ilaasortat allaaserisanik katillugit qulinik suliaqarsimapput ukununnga tunngasunik: nunap sannaa, avatangiisit sunnerneqartarnerat, oqaluttuarisaanermi misilittagaareersut, nunani allani misilittakkat, Kangia/Asia, inatsisilerinermut tunngasut, nunatta avinngarusimanerata politikikkut sunniutai, inuiaqatigiinnut sunniutissat, inuussutissarsiortunut sunniutissat aningaasarsiornerlu.
- Allaaserisat tunuliaqutaasut quppernernik katillugit 450-inik amerlassuseqarput, nalunaarusiamilu pingaarnertut toqqammavigineqarput.
- Naluaarusiami siunissami ingerlariarfiusinnaasut tallimat tikkuarneqarput: Massakkutut ingerlaneq, Kalaallit Nunaat aatsitassarsiorfittut, aatsitassanit aningaasaateqarfimmik pilersitsineq, ataatsikkut arlalinnik ingerlatsilluni periaaseqarneq kiisalu nammineerneq.
- Ingerlariarfiusinnaasut pineqartut takutippaat aatsitassarsiorfiit amerlanngitsut sivisunngitsumik immikkoortillugillu ingerlakkaanni aningaasarsiorneq, inooriaaseq avatangiisillu innarlernagit napassutaasinnaasut. Pisariaqarpoq aatsitassanit aningaasaateqarfik pilertortumik pilersissallugu.
- Nalunaarusiamissaaq tikkuarneqarput immikkoortut 21, ilisimatuut ataatsimiititaliaata immikkut isiginiarneqartariaqartutut isigisai.
- Kalaallit Nunaanni aatsitassat inuiaqatigiinnut iluaqutissanngorlugit piiarneqarnissaat pillugu ataatsimiititaliamut tunngasut Ataatsimiititaliaq pilersinneqarpoq marsip 1-ani 2013-imi pilersitsisuullutik Ilisimatusarfik aamma Københavns Universitet.
- Ilaasortaapput ilisimatut 13 universitetinit qulingiluaneersut. Ilaasortat arfineq-marluk Ilisimatusarfiup rektorianit toqqagaapput, tallimat Københavnip Universitetianit. Ataatsimiititaliap siulittaasoraa professori Minik Rosing, universitetit marluullutik toqqagaralugu.