Skip to main content

Nalunaarusiami nutaami uranisiortoqarnissaanik akerliusunut tusarluarnartuusoq

Nalunaarusiap nutaap uppernarsisippaa Kuannersuarni aatsitassarsiorfissatut pilersaarut piujuaannartitsinissamut innarliissasoq

Teknologiimut tunngasunik nalilersuinermi nukissiuutillu atorneqarnerisa ingerlaartarnerannik immikkut ilisimasalik pukkitsormioq, Jan Willem Storm van Leeuwen, saqqummiussaqarpoq Kuannersuarni aatsitassarsiorfissatut pilersaarut pillugu nalunaarusiamik nutaamik.

Nalunaarusiami paasissutissat nutaat saqqummiunneqarput, pilersaarutip amigaatigigai inuit peqqissuusiisa avatangiisillu piujuaannartinnissaannut tunngassuteqartut aammattaaq oqallissaarutinngortippaa Det Internationale Atomenergiagenturip aamma FN-ips Verdenssundhedsorganisationiata qarsupittumik uranisiorfinnut tunngassunik isummertarnerat. 

Ilaatigut erseqqissarneqarpoq, Greenland Minerals and Energy akuersissummik piginnittuusoq malillugu Kuannersuarni uraneqarfik nunarsuarmi annginersaasup tulliatut uranimik imaqassangatinneqarpoq, nunarsuarmi aatsitassarsiorfiit itersarsualiat annersarissavaat qaqqap qaaviniittoq. 

Tassa imaappoq, imeq aatsitassarsiorfimmeersoq aamma aatsitassanik suliareqqiivimmit eqqakkat qaqqat sivingarnisigut kuugussaasinnaassasut, aamma aatsitassarsiorfimmiit pujoralak inoqarfinnut eqqaaniittunut ingerlaannaq siaruaasinnaassasoq. 

Akerliusut: Piiaasoqanngiinnarli
Nalunaarusiaq malillugu aatsitassarsiornermi sinnikunik inissiivinniit erngup mingutsinneqarsimaqisup seeriuarnissaa pinngitsoortinneqarsinnaanngilsoq. Aatsitassanik suliareqqiivimmiit eqqakkat 875 mio. tonsit, akoorutissanik toqunartortallit Tatsimut Kuannersuit eqqaaniittumut inissinneqarsinnaassapput.

Taakku saniatigut sukuluiaavimmiit eqqakkat kubikmeterit milliuunerpassuit pinngortitamut inissinneqartussaassapput. Ilaatigut thorium-mimik annertuumik akoqarmata uraneqarfimmiit qinngornernik ersinngitsunik quleriaammik sakkortussuseqassapput aamma toqunartunik radioaktiviusunik radioaktiviunngitsunillu marulluusunik imaqassaaq siammaatipallatartuusunik. 

Eqqakkat inissinneqassangatinneqarput uranisiorfiup eqqaani nunami itersaamanersuarmi.

- De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland, GEUS-ip,(Danmarkimi aamma Kalaallit Nunanni urassiortut) Kalaallit Nunaanni uranimik pissamaatit nalunaarsoqqammerpai, naliliillunilu sumiiffinni 21-ni uraneqarneranik ilippanaatit annertuusut, aamma sumiiffinni arfineq marlunni ilippanaatilerujussuusut, Avatami siulittaasoq Mikkel Myrup oqarpoq. 

- Kuannersuarni pilersaarutip nutaamik misissoqqissaarneqarnerata takutippaa, qanoq pingaaruteqartigisoq, uran nunamiiginnarpat, ataatsimut isigalugu inuit peqqissuunissaasa avatangiisillu illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugit uranisiorfimmik ingerlatsisoqarsinnaanngimmat, Mikkel Myrup oqarpoq. 

Inuiaqatigiit paasitinneqanngitsut
Mikkel Myrup, nalunaarusiaq inniminniissutigereerpisiuk?

- Jan Willem Storm van Leeuwenip ilisimasai naapertorlugit, 'The Impacts of Uranium Mining in Greenland and the Rest of the World'-imik ataatsimeersuartoqarnerani Nuummi ingerlanneqartumi Christiansborgimilu ingerlanneqartumi tamarmik ataatsimoorussaapput.

- Avatap suliniaqatigiiffiit Det Økologiske Råd, Noah Friends of the Earth Denmark aamma VedvarendeEnergi suleqatigai, tassani nunatsinni Danmarkimilu innuttaasut uranitalinnik piiaanissat pillugit paasisaqarnerunissaat pillugit suleqatigiillutik. Tassami paasissutissiinerit illuinnaasiortumik ingerlanneqarsinnaapput, inuiaqatigiinnut paasissutissiinerit amigarsinnaallutik. Inuiaqatigiimmi peqqissusaat uani pineqarpoq, siunissami innarleeratarsinnaasoq, taamaattumik paasissutissiinerit annikitsut inuiaqatigiinnut paasissutissiissutigineqartartut illersorneqarsinnaanngillat, innarleerujussuarsinnaappummi. 

Nalunaarusiaq tatigineqarsinnaava?

- Nalilersueriaaseqanngilaq nalunaarusiaq qanoq isikkoqarpat aatsaat tatigineqalersinnaanersoq. Uanimi uranitalinnik piiaanerit atomillu nukinganik atuinerit sammineqarput, aningaasaliisut politikkikkullu aqutsisunit soqutigineqarsinnaasuupput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq assigiinngitsorpassuarnik paasissutissiisoqarnissaa, nunarsuarmi allami misilittagarineqarsimasut paasineqartariaqarpummi. Naalakkersuinikkut suliaqartut Inatsisartunilu ilaasortaasut uranisiornermik misilittagaqartut Canada aamma Australia paasisassarsiorlutik tikereerpaat, qulakkeerneqarsinnaanngilarli inuiaqatigiit peqqissusaat ilumut eqqorneqassannginnersoq. 

Aalajangiipallannginnissaq
Uranisiortoqarnissaanik illersuisut nalunaarusiaq atorneqarsinnaanngitsuusoq oqaatigaat, tamanna paasisinnaaviuk?

- Inuiaqatigiinni inuiaqatigiillu aningaasarsiornerat ukiuni makkunani unammillernartuupput, tassami inuppassuit suliffissaaleqipput. Tuaviortumilli uranitalinnik piiaanissat pillugit aalajangiisoqarsinnaanngilaq, Narsammi eqqaani piiaaffiusussaq illoqarfimmut kilometerini tallimaannarni arfiniliinnarniluunniit inissisimaffeqarpoq, akuutissallu navianartut kinguaariinni tulliuttuni amerlasuuni eqquerujussuarsinnaapput, tamannalu eqquisinnaanera aarlerinartuuvoq annertooq, Avatami siulittaasoq Mikkel Myrup oqarpoq. 

Jan Willem van Leeuwenip nalunaarusiaa tuluttuinnaq allaqqasoq talerpiata tungaani pdf-inngorlugu takuneqarsinnaavoq

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER