Naleraq Inatsisartunut: Spiralilersuisarsimaneq pillugu nassuiaasoqarnissaanik suliaq aallartilli

Arnat, niviarsiaqqallu ammut 13-it tikillugit ukioqartut 4.500-t pallillugit 1960-ikkut qiteqqunnerannit 1970-ikkut qiteqqunnerata tungaannut spiralilersorneqarsimasut pillugit nassuiaasiortoqarnissaa politikkikkut sakkortuumik piumasarineqarpoq.

Nassuiaasoqarnissaanut tunngatillugu aalajangiiffigisassaq Naleqqap Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni oqaluuserisassanngorlugu ilanngutsippaa.

Ukiuni 1960-ikkut qiteqqunneqarannit 1970-ikkut qiteqqunneqarannut qallunaat peqqinnissamik oqartussaasuisa Kalaallit Nunaanni spiralilersuisitsisimanerannut Qallunaat naalakkersuisuisa nassuiaateqarnissaannik suliamik aallaartitsinissamik qinnuigineqarnissaannik, Naalakkersuisut peqquneqarnissaat Naleqqap aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa maajip 24-ani siullermeerlugu oqaluuserineqassaaq, juunillu aappaani aappassaaneerlugu oqaluuserineqassalluni.

Akuersisitsinissaq soqutigineqarsimanngitsoq

- Uagut kalaallit pingaartumik niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffii ataqqinngilluinnarlugit iliuuseqarfigineqarsimallutik, tamannalu ukiorpassuit ingerlareeraluartut akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq arnanik niviarsiaqqanillu kalaallinik ikkatilliinerulluni. Kalaallit arnat niviarsiaqqallu inuusuttunnguit 4500-it naartunaveersaasersorlugit pinngitsaalillugillu pineqarsimanerat nunatsinni kalaallit najugaqartugut akuersaanngilluinnaripput takutittariaqarparput, Naleraq siunnersuuteqarnermini tunngavilersuivoq.

P1-p maajip allartinneranni podcastimi nangeqattaartut saqqummiuppai. Nangeqattaartuliami arnat oqaluttuarput spiralilertinneqarsimanertik pillugu, aamma angajoqqaat ilisimatinneqanngikkaluartulluunniit.

Podcastip saqqummersinneqareernerisa kingorna politikerit arlallit kattuffiillu piumasaqarput suliami misissuisoqassasoq. Meeqqat, Inuusuttut Ilaqutariillu kiisalu Peqqinnissamut Naalakkersuisoq, Mimi Karlsen aamma oqarpoq danskit peqqinnissamut ministeriat Magnus Heunicke suliaq pillugu ataatsimeeqatigiumassallugu.

Inatsisartut qisuariartariaqarput

Naleraq isumaqarpoq suliaq imaannaanngitsuummat Inatsisartut piaartumik qisuariartariaqartut.

Suliaq pillugu Sermitsiaq.AG aamma atuagassiaq Arnanut allaatigisaqareerpoq. Suliamulli tunngatillugu paasissutissat annertunerusumik sammineqarsimanngillat, politikkikkullu qisuariartoqarani naak naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit siulittaasuat suliaq pillugu taamani oqaaseqaraluartoq.

- Suleriuseq atorneqarsimasoq kanngunarluinnarpoq, kalaallillu arnaartaannut niviarsiaqqanullu mitallerneruvoq ikkaatilliinerullunilu, tunngavilersuutaallu assut amilaarnaarlun, Naleraq siunnersuutimini tunngavilersuilluni allappoq.

- Tassalu anguniagaasimalluni kalaallit amerliartornissaat unitsittariaqartut, kalaallit arnartaat niviarsiarartaallu naartusinnaajunnarlugit allaat Qallunaat naalakkersuisuisa inatsimmik allanngulluillutik nakorsat pisinnaatitsisummik tunineqarsimasut, 18-it inorlugit ukiullit inuusuttunnguit arnat niviarsiaqqallu angajoqqaavi apersunngikkaluarlugit namminneq iliuuseqarsinnaatissimallugit.

Danskit naalagaaffiata nassuiaateqarnissaannut qinnuiginninnissamut 125.000 koruuninit amerlanerunngitsut aningaasartuutigineqassasut Naleqqamit naatsorsuutigineqarpoq.

- Kanngusuppugut Qallunaat oqartussaasuisa nunarsuarmi imminnut inuit pisinnaatitaaffiinik aammalu kiffaangissutsimik illersuinerpaasutut nittarsaattartut taamak soqutigittaatigusumik iliuuseqarsinnaammata iliuuseqarsimallutillu, Naleraq siunnersuutini naggaserlugu allappoq.