Nakuusa: Meeqqat affaasa maanna pisinnaatitaaffitik ilisimavaat

Meeqqat ulluanni juunip aallaqqaataani, nuannersumik nutaarsiassaavoq, meeqqat amerlanerusut pisinnaatitaaffeqarlutik ilisimalermassuk.

Kalaallit atuartut 12-it 16-illu akornanni ukiullit spørgeskemamik misissuiffigineqarnerisa takutippaat, tamanna ilumoortoq.

Misissuineq meeqqanut suliniummit Nakuusamit aamma Unicefimit suliarineqarpoq, taannalu misissuineq 2014-imi assingusumik misissuinermut malitseqartitsinertut ingerlanneqarpoq.

Pitsanngoriaatit annikitsut
Meeqqammi pisinnaatitaaffiminnik ilisimaarinnittut, taakku unioqqutinneqartillugit illersugaanissamik piumasaqarnissamik ajornannginnerutitsisarnerat misilittakkat takutippaat.

Misissuinerup takutippaa:

• Kalaallit meerartaasa 49 %-iisa meeqqat pisinnaatitaaffiinik ilisimasaqarlutilluunniit annertuumik ilisimasaqarlutik akissutigaat (2014-imi 38 %-it 2009-milu 24 %-it).
• Kalaallit meerartaasa 74 %-ii meeqqat persuttarneqarnissamut illersorneqarnissamut pisinnaatitaaffeqartut isumaqarput (2014-imi 68 %-it)
• Kalaallit meerartaasa 63 %-ii meeqqat imminerminnut tunngasunik suliani tusarneqarnissamut pisinnaatitaaffeqartut isumaqarput. (2014-imi 59%)
• Kalaallit meerartaasa 39 %-ii meeqqat nammineerlutik inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffeqartut isumaqarput. (2014-imi 24 %-it)

• Kalaallit meerartaasa 22 %-it soorlu atuarfimmut sunngiffimminnullu tunngasunik aalajangernerni tusarneqartarlutik isumaqarput. (2014-imi 13 %-it).

• Kalaallit meerartaasa 6 %-ii isumaqarput, meeqqat timikkut attorneqarlutik pillarneqartarnerat ajunngitsuusoq (2014-imi 16 %-it)

Misissuineq pitsanngoriaateqartoq Nakuusami sulinniummik aqutsisup, Arnajaraq Jørgensenip nuannaarutigaa.

- Sulimi ilungersorluta sulisariaqarnerput nalunngilarput, meeqqammi amerlavallaartut suli atugarliorlutik peroriartorput. Pissutsilli pitsanngoriarneranni nuannaaruteqartarnissarput eqqaamasassavarput.

Paasititsiniaaneq nutaaq ingerlanneqartoq
- Meeqqat inuusuttullu suli amerlanerusut pisinnaatitaaffimminnik ilisimaarinnilernerat eqqortup tungaanut alloriarneruvoq, meeqqammi pisinnaatitaaffiinik annertuumik ilisimaarinninneq innuttaasut aalajangiisartullu akornanni sulinermi pisinnaatitaaffinnik malinninnissamik eqqummaarinnerunermik nassataqartarpoq.

Nakuusamilu suliniummi piffissami matumani ‘Kinami oqass’? Uagut oqass!’-imik paasisitsiniaaneq ingerlanneqarpoq, tassanilu meeqqat pisinnaatitaaffiisa kissaataasalu assigiinngissutaat sammineqarpoq.

Atuaruk: Naamik... meeqqat sunut tamanut pisinnaatitaaffeqanngillat