Nakorsat: Kalaallit sananeqaatiminnik (celle) tunniussisartut inuunermik annaassisinnaapput
Kalaallit sananeqaatiminnik tunniussisartut, tunniussaannik toqqorsiviliornikkut inuunermik annaassisoqarsinnaavoq, nakorsat marluk isumaqarput.
Nakorsat marluk Folketingimut allakkiaminni siunnersuutigaat, kalaallit sananeqaatiminnik tunniussisartut tunniussaannut toqqorsiviliortoqassasoq.
Taamatut toqqorsiveqarnikkut kalaallit napparsimasut, naalagaaffeqatigiinni innuttaasut allat assigalugit suliaritinnissamut periarfissagissaarnersulissapput.
Inuunermik annaassiniarluni suliaritinnerit matumani pineqarsinnaapput, nakorsat taakku marluk naliliipput:
- Napparsimasut aamik sananeqaataasigut kræfteqartut (leukæmi) aamma timip nappaatinut akiuussutissaatigut ajoquteqarlutik sananeqaatimikkulluunniit ajoquteqarlutik inunngorsimasut aalersikaagamik/patilersikkaagamik inuunerat annaanneqarsinnaasarpoq, Rigshospitalip immikkoortortaqarfiani nakorsaaneq Helle Bruunsgaard aamma nakorsaq Anne Werner Hauge allapput.
Tunniussat nalunaarsorsimaffii europamiut sananeqaataannik imaqarnerpaasut
Nakorsat taakku marluk nassuiaatigaat, napparsimaup ilaqutaani sananeqaammik atorsinnaasumik tunniussisinnaasumik peqartoqartannginnera pissutigalugu, suliaritittussat 70-74 procentii avataanit tunniussisinnaasunik ujaasiunneqartartut.
- Timip ipiutaasartai assigiinngitsut 25.000-init amerlanerupput, sananeqaatinullu assiginngitsunut qulinut, timimit assigiinngitsunut attuumassuteqartunut naleqquttuusariaqarlutik, taamaammat napparsimasup ataatsip ilaqutarinngisaanik naleqquttumik tunniussisinnaasumik nassaarniaraanni nunani tamalaani ilisimasaqarluartut suleqatigiinnissaat pisariaqarpoq, nakorsat allapput.
Nakorsat taakku marluk Rigshospitalip immikkoortortaqarfiani ilaatigut sulissutigineqarpoq, napparsimasunut Kalaallit Nunaanneersunut naleqquttunik tunniunneqarsinnaasunik nassaarniarnissaq, tamannalu ajornaatsuinnaanngilaq:
- Kalaallit napparsimasut ilaqutarinngisaanik naleqquttumik tunniussisinnaasumik nassaarniarneq amerlasuutigut ajornartupilussuusarpoq, nunami tamalaani tunniussisartut nalunaarsorsimaffii europamiut danskillu tunniussisarttut sananeqaataannik tunngaveqarnerusarmata, taakku allapput.
Kalaallit napparsimasut immikkut mianernartuusut
Nakorsat taakku taamaammat isumaqarput, kalaallit napparsimasut inuunermik akeqarsinnaasumik nappaatillit ikkussivigineqarnissamik pisariaqartitsilissagaluarunik, naalagaaffeqatigiinni napparsimasunut allanut sanilliullutik immikkut mianernartuusut.
Nakorsat taakku marluk allakkiaat Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasutigut ataatsimiititaliaani ilaasortanut tunniunneqarsimavoq, toqqorsivissallu qanoq pilersinneqarsinnaaneranut siunnersuummik imaqarluni:
Nakorsat siunnersuutigaat suliaq immikkoortunut marlunnut avillugu ingerlanneqassasoq:
Immikkoortoq 1: Inuit namminneq piumassutsiminnik peqataarusuttut, peqatigitillugulu kingusinnerusukkut sananeqaatinik toqqorsivimmut sananeqaatiminnik toqqorseqataarusuttut misissornerisigut, Kalaallit Nunaanni ipiutaasartanik assigiinngitsunik misissuineq.
Immikkoortoq 2:Kalaallit sananeqaataannut toqqorsiviup immikkoortoq 1-imi pilersinneqartup, Rigshospitalimi Klinisk Immunologisk Afdelingimiittumi, Danske Stamcelledonorer Østip allattuisarfiani ulluinnarni ingerlatsinermut ilanngunneqarnera, ukiumut 18-it sinnerlugit ukiulinnit nutaanik tunniussisoqartarluni.
Nalilerneqarpoq suliniut 2,6 millioner koruunit missaannik akeqassasoq. Tamatuma kingorna ukiumut 100-t missaannik tunniussisoqartarpat, ukiumut 40.000 koruunit missaannik akeqartassasoq nalilerneqarluni.