Naalakkersuisut: USA-mit tapiissutit imatut isumaqatigiissutigineqarput
Naalakkersuisut Aqqaluaq B. Egedemut akissuteqarneminni, USA-mit tapiissutit oqaluuserineqaqisut qanoq isumaqatigiissuteqarfigineqarsimanera itisilerpaat. Naalakkersuisut ilanngullugu ilisimatitsissutigaat, tapiissutit piffissami qaninnermi suliffissanik pilersitsinissaat naatsorsuutigineqanngitsoq.
USA-p 83 millioner koruunit nalingannut tapiissuteqarnissaanik isumaqatigiissut saqqummiunneqarmat, Naalakkersuisut matoqqavallaarnerarlugit isornartorsiorneqarsimapput.
Nunanulli allanut tunngasutigut Naalakkersuisup Ane Lone Baggerip Aqqaluaq B Egedemut (IA) allakkatigut akissuteqarnermini isumaqatigiissuteqarsimaneq erseqqinnerusumik nassuiaateqarfigaa:
Washington D.G-mi nunatta sinniisua, Danmarkip ambassadeqarfialu ulloq 10. januar 2020 nunatsinni 2020-mi suliniutinut 12,1 mio. USD-inik immikkoortitsiniarnerup sulissutiginera pillugu amerikamiut nunanut allanut ministeriaqarfiannit oqaatigeqqusaanngikkallartumik ilisimatinneqarput.
Suliniutissat nalunaarutigineqartut malillugit ilaatigut aatsitassat, nukissiuuteqaneq, takornariaqarneq, ilinniartitaaneq Inuussutissarsiutit qulequtaasa iluanni atorneqartussatut nalunaarutigineqarpoq. lIanngullugulu Kongressimiit suli akuerineqarsimanngitsut ilisimatitsissutigineqarpoq.
Ullormi 19. februar 2020 amerikamiut nunanut allanut ministereqarfiat ilisimatitsivoq amerikami Kongres pineqartumut aningaasanik immikkoortitsinissaq akuerisimagaat.
Ullormi 1. april amerikamiut Københavnimi ambassadeqarfiat amerikamiut tungaanniit nunatsinnik suleqateqarnermi suliassaqarfinnut sorlernut suleqateqartoqassanersoq pillugu pisortatigoortuunngitsumik nassiussaqarpoq.
Ullormi 23. april suleqatigiinnissaq pillugu amerikamiut neqeroorutaat Naalakkersuisuni suliarineqarpoq, tassanilu amerikamiut pisortatigoortuunngitsumik nalunaarnerat tunngavigalugu. Tamatuma kingarna suliniutit pillugit Naalakkersuisut aalajangernerat Inatsisartunut Folketingimullu ilisimatitsissutigineqarput.
Ullormi tassani suliniutit annertussusaat pingaarnertullu imarisai tamanut saqqummiunneqarput. Suliap ingerlanera tamakkerlugu danskit, kalaallit amerikamiullu oqartussaasui suliniutit pillugit attavigineqartuarput, taakkununnga ilaallutik tamanut saqqummiussinissami sunik imaqarsinnaanera piffissaalu.
Aqqaluaq B. Egedep aamma immikkut apeqquteqarfigisimavaa, USA-p Kuannersuarni aatsitassarsiorniarnermut peqataatinneqalernissaanik pilersaaruteqartoqarnersoq.
Aatsitassanulli Naalakkersuisoqarfik akivoq, USA aatsitassarsiorniarnermut immikkut soqutiginninnerminik suliap ingerlanerani takutitsisimanngitsoq.
Piffissami qaninnermi suliffissanik pilersitsinavianngitsoq
Inuit Ataqatigiit siusinnerusukkut oqaatigisimavaat, isumaqatigiissut aqqutigalugu amerikamiut siunnersortit, Kalaallit Nunaata iluaqutiginngisaanik Kalaallit Nunaannut tunngatillugu ilisimasassanik pingaarutilinnik pissarsisalissasut.
Tassunga atatillugu Aqqaluaq B. Egedep apeqqutigaa, suliffeqarfiit qassit isumaqatigiissut malillug Kalaallit Nunaanni pilersinneqarnissaannik Naalakkersut naatsorsuuteqarnersut.
83 millioner koruunit nalingannut tapiissuteqartoqaraluartoq, Naalakkersuisunit naatsorsuutigineqanngilaq. aningaasat piffissami qaninnermi Kalaallit Nunaanni suliffissanik pilersitsisinnaanerat.
Naalakkersuisut nassuiaatigaat, suliniutit amerikamiut tapiissuteqarnerisigut, siunissami suliffeqarfinnik pilersitsinisaat siunertaasoq:
- Sammissaq aalajanngersimasoq tigussaasumik ineriartortitsilluni suliniutiqarfigalugu tamanna anguneqassaaq, matuma ataani pisinnaasat, iIisimasat sapinngisaflu nukittorsarneratigut. Nukissiuuteqarnermi assersuutigineqarsinnaapput, nukissamik ataavartumik periarfissanik ilisimasanik nukkittorsaaneq, ima/uunit geologiskimik suliniutit nunatsinni oliaqarsinnaaneranut ilisimasanik qaffassaaneq, Ane Lone Bagger akissuteqaammini allappoq.