Skip to main content

Naalakkersuisooqatigiit isasoornissaminnut aarlerinartorsiortut

Siumup aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaatitaasa illuatungiliuttut peqatigalugit pingaartumik utoqqaat aningaasaqarnikkut iluarsiivigineqarnissaannut tunngatillugu Naalakkersuisut akitsuutitigut iluarsiinikkut matussusiinissamik siunnersuutaat itigartippaat.

Tassa Siumup illuatungiliuttut peqatigalugit piumasaqaatigaat akitsuutit passutinngikkaluarlugit allatut aningaasartuutaanerulertussat matussuserneqarnissaat pissasoq, tamatuma ilutigisaanik Naalakkersuisooqatigiit tapersersortaasa Demokraatit Siumut kimigiiserfigaa allorissaaqatigiilluni aalajangersaasoqartariaqartoq, taamaattorli illuatungeriit imminnut assut ungasipput – ima imminnut ungasitsigaat allaat naalakkersuisooqatigiit toqqammaviat sajuppilutsinneqarluni navianartorsiortinneqarlunilu.

Akitsuutitigut akilikkamik iluarsiiniarneq itigartinneqarpoq

Pineqartoq paasiuminarsarlugu tassaavoq pingaartumik utoqqaat aammalu siusinaarlutik sulisinnaajunnaarnersiuteqartut aningaasaqarnikkut oqilisaanneqarnissaat Inatsisartut tamarmiullutik angusaqarusunnerat. Tassami nioqqutissat akii allanngoriartoraluartut taakku pisartagaat ukiorpassuarni malunnaatilimmik naleqqussarneqaratillu nikeriartinneqarnikuunngillat. Suliaq tamanna Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnerminni immikkoortoq 20-mi, marlunngornermi novemberip aqqaneq-aappaanni pingajussaaneerneqartussami, suliaraat.

Iluarsiiviginninniarneq pilersaarutaagaluarpoq pissasoq procentitigut aaqqiissuteqartoqassasoq, taannalu Naalakkersuisut Demokraatillu isumaat malillugu pissaaq akitsuutit ilaasa naleqqusarneqarnerisigut, taamatulli aningaasalersuinissaq Siumup, Inuit Ataqatigiit aammalu Partii Naleqqap isumaqatiginngilluinnarpaat itigartillugulu. Taamaalillutik Aningaasaqarnermtu ataatsimiititaliami amerlanerussuteqarluartut Naalakkersuisut piumaffigaat aningaasartuutigineqartussat allatut aningaasalersorneqarnissaat nassaariniaqqullugu.

Amerlanerussuteqartut piumasaat Naalakkersuisut naalakkumanngilaat

Maannali inatsisissatut siunnersuutip marlunngorpat pingajussaaneerneqarnissaa sioqqullugu paasinarsivoq Naalakkersuisut amerlanerussuteqartut piumasaat naapertorlugu allatut iliorluni aningaasartuutaasussat matussuserneqarsinnaanerat pillugu misissuisimanngitsut, taamaalillutillu innersuussaqanngitsut:

- Allannguutissatut siunnersuummut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisunit saqqummiunneqartussatut ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqartumut aningaasalersuutissanik Naalakkersuisut nassaarsinnaasimanngitsut ataatsimiititaliamit inerniliunneqartariaqarpoq. Allaallumi suliassaq taamaattoq aallarnisarneqarsimanngilarluunniit. Tamanna ataatsimiititaliami assut isornartoqartinneqarpoq, tamannarpiarmi pissutigalugu siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaa ukiakkut ataatsimiinnissamut kinguartinneqarmat. Naalakkersuisut siunnersuutigisaattut iluarsiissuteqartoqartassanersoq imaluunniit tamanna pisariaqartinneqartillugu ingerlaavartumik iluarsiissuteqartoqartarnissaa suli periarfissaassanersoq isumaqatigiinngissutaasoq ataatsimiititaliamit paasineqarpoq. Kingullertut taasaq ullumi atuuppoq.

Alla tassaavoq allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussinissamik ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutaa qanoq aningaasalersorneqassanersoq.

Taanna suli aallarnisarneqarsimanngilluinnarpoq, soorlu tamanna siuliani oqaatigineqartoq.

Ataatsimiititaliap isumaa malillugu tamanna suli angumerineqarsinnaavoq, aningaasanummi inatsimmut tunngatillugu isumaqatigiinniarnerit suli naammassineqanngillat. Isumaqatigiinniarnerit aallarteqqullugit ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut sakkortunerpaamik kaammattuutigissavaa, soorlu tamanna siunnersuummik kinguartitsinermi tunngaviusoq, Hermann Berthelsen (S), Karl Kristian Kruse (S), Henrik Fleischer (S), Peter Olsen (IA) Múte Bourup Egede (IA) aamma Jens Naapaattooq (PN) amerlanerussuteqarlutik oqaaseqaamminni Naalakkersuisunut piumasaqarput.

Demokraatit ataatsimiititaliami kisimiipput

Demokraatit sinnerlugit Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaq, Malene Vahl Rasmussen kisimiilluni Naalakkersuisut aningaasalersuinissamut periuseriniagaat tapersersorpaa, aamma aningaasalersuinissaq aaqqinneqarsinnaanngippat aammalu Siumup illuatungiliuttullu piumasartik aalajangiusimaannassappassuk Naalakkersuisut siunnersuumminnik tunuartitsinissaminnut periarfissinneqarnissaat aamma taassuma piumasaraa.

- Tamatta pinngitsoqarata pingaartumik utoqqaat aningaasaqarnerannut pitsanngoriaateqartitsinissaq piumavarput, taamaattorli Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut aningaasalersuinissamut tunngavissanik peersiniarnerat akisussaassuseqanngitsuliorneruvoq imaannaanngitsoq, tassami Naalakkersuisut pinngitsaaliniarneqarput aningaasat matussuserneqarnissaannik siunnersuumminnik peerseqqullugit, maannalu nalujunnaareerparput matussutissaqanngitsumik aningaasartuutinik qalluiinnassagutta 100 million koruunilikkaanik nunatta karsia amigartoortinneqarsinnaasoq, taamaammat aningaasalersuinissamut tunngasortaa aalajangiusimaneqanngippat nunatta karsia annertuumik tatineqassaaq amigartoornissamullu aallarunneqarluni, Malene Vahl Rasmussen (D) erseqqissaavoq.

Demokraatit naalakkersuisooqatigiillu akornanni suleqatigiinneq innarlerneqarsinnaanersoq maannangaaq Malene Vahl Rasmussen-ip oqaaseqarfigerusunngilaa, isumaqatigiinniarnerit suli ingerlammata:

- Ullualuit suli periarfissaraavut suliap qanoq naammassineqarnissaanut isumaqatigiinniarnerit naammassiniarnissaanut, taamaammat isumatusaartumik aaqqiinissamut suli periarfissaqalaarpugut, taamaattorli Siumup illuatungiliuttut peqatigalugit naalakkersuisooqatigiinnermi isumaqatigiissut aammalu uagut tapertaanitsinni tunngavissatut isumaqatigiissutivut qarsutiinnarlugit iliuuseqarnera assut ilungersunarpoq, tassami aningaasanut inatsit oqimaaqatigiissoq tunngavigineqassasoq isumaqatigiissuteqarpugut, Malene Vahl Rasmussen (D) tikkuaavoq.

Amigartoorujussuartoqarsinnaanera aarlerisaarutigineqarpoq

Malene Vahl Rasmussen (D) ikinnerussuteqarluni oqaaseqammini 100 millionilikkaanik amigartoorujussuartoqarsinnaanera pillugu ima itisiliivoq:

- Inatsisissatut siunnersuutip matuma aappassaaneerneqarnerata kingorna Naalakkersuisut allagaannik ajoraluartumik isertuussassatut naqissusikkanik (aaqqissuisoqarfimmit ersarissagaq) ataatsimiititaliaq tigusaqarpoq. Allakkani taakkunani Naalakkersuisut paasissutissiissutigaat naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutit akit akissarsiallu malillugit iluarsiissuteqarfigineqareeraluartulluunniit aningaasanut inatsisissatut siunnersuutissami ukiuni sisamani 100 millionilikkaanik amigartooruteqarnissaq naatsorsuutigineqartoq. Aningaasanut inatsisissami aningaasaliissutinik nutaanik ilanngussinnginnermi amigartoorutit taakku soorunami matussuserneqaqqaartussaapput. Inatsisissatut siunnersuutip matuma aappassaaneerneqarnissaanut isumaliutissiissuteqaratta taama amerlatigisunik amigartooruteqarnissaq Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamut ilaasortanit ilisimaneqanngilaq, tamatumali ilisimalernera tunngavigalugu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortatut akisussaassuseqartutut isummernitta isumaliutigeqqinnissaanut soorunami pisussaaffeqarpugut.

Inatsisissatut siunnersuut una nutaanik akitsuusiinissamik aallaaveqanngilaq, pineqarlunili maanna akitsuutaasut aalajangiusimaneqarnissaat, taamaaliornikkut assersuutigalugu aningaasanik ikisilluni pinnguaatinut akitsuutit aammalu imigassanik tupanillu eqqussuinermi akitsuutit annertussusiat allanngorani taamaaginnartinneqaqqullugu.

Tassuunakkut isertitat utoqqalinermi soraarnerussutisiat siusinaartumillu pensionisiat aningaasat naleerukkiartornerat pissutigalugu ingerlaavartumik nalikilliartornissaasa pinngitsoortinneqarnissaanut Naalakkersuisunit atorneqalersaarput, tamannalu soorunami tamatta taperserparput. Suliniutit nutaat aningaasalersornissaanni akitsuutit atorneqarnissaat Demokraatinit periarfissatut kingullerpaatut isigaarput, taamaattumillu kissaatigaarput allatut aningaasalersuisoqarnissaa. Allatulli aningaasalersuinissamut akisussaaffik Naalakkersuisunut isumagisassanngorlugu tunniutiinnarsinnaangilarput.

Uagut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamut ilasortaasugut aningaasanut inatsimmut akisussaaffeqarlutalu suliassaqarfiit akimorlugit paasisimasaqarpugut. Taamaattumillu pisumi matumanisut Naalakkersuisut aningaasalersuutissatut siunnersuutaat iluarinngikkutsigu aningaasalersuutaasinnaasumik allamik siunnersuuteqarnissaq UAGUT akisussaaffigaarput. Piviusut takunngitsuusaaginnarsinnaanngilagut aningaasanullu inatsisissamut, annertuumik amigartoorfiusussatut maanna nalunngeriikkatsinnut, aningaasartuutissanik allanik ilanngussuiinnarluta, taavalu naatsorsuutigalugu allat ajornartorsiutigut aaqqissagaat! Tamanna tassaavoq akisussaaffimmik qimarratiginninneq, tamawalu partiitut aningaasaqarnikkut akisussaassuseqartutut Demokraatinit peqataaffigerusunngilarput.

Taamaattumillu Naalakkersuisunit paasissutissat nutaat tunngavigalugit isumaqarpugut akisussaassuseqartumik iliussagutta inatsisissatut siunnersuut una ukiamut ataatsimiinnissamut ilusereqqaakkamisut iluseqarluni akuerineqassasoq. Taamaalilluta utoqqalinermi soraarnerussutisiat siusinaartumillu pensionisiat annertussusiannut iluarsiissutissanut, tamataa kissaatigisatsinnut, aningaasalersuutissanik allanik eqqissilluta peqatigiillutalu nassaarniarsinnaavugut.

Aningaasalersuutissamilli allamik nassaartoqarsinnaanngippat? Piviusorsiortariaqarpugut. Taava paasisariaqarparput inatsisissatut siunnersuummut matumunnga akissaqanngitsugut Naalakkersuisullu periarfissillugit tunuartitsinissamut. Imaluunniit akueriinnartariaqarlugu akitsuutit taaneqartut akinut akissarsianullu iluarsiissutit malillugit iluarsineqarnissaat. Ajornartorsiutimmi isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilagut neriuutigalugulu allat sinnerluta aaqqissagaat.

Naalakkersuisut naalakkersuisooqatigiinnermut isumaqatigiissutaanni naqissuserneqarpoq aningaasaqarnikkut oqimaaqatigiittumik politikeqartoqassasoq. Tamannalu Demokraatinit Naalakkersuisunut tapersersuisuunissamik isumaqatigiissuteqarnitsinnut tunngaviit pingaarnerit ilagaat. Aningaasaqarnikkut aallaavimmut pitsaasumut tamatumunnga naalakkersuisooqatigiit partiivi utissasut Demokraatinit sakkortuumik kaammattuutigaarput, taamaaliornikkut aaqqiissutissanik isumatuumik amerlanerussuteqarluarfiusinnaasumik peqatigiilluta nassaarsinnaaqqulluta.

Tamanna tunngavigalugu inatsisissatut siunnersuutip UKA 2019-imi ilusereqqaakkamisut iluseqarluni akuerineqarnissaa Demokraatit inassutigaat.

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap siulittaasua, Hermann Berthelsen (S) oqaaseqartinniaraluarparput, innersuussutigaluguli ulluni makkunani annertuumik ulapputaartoqarnera, pingaartumik aningaasanut inatsisissap isumaqatigiinniuteqarnera maannangaaq oqaaseqarumanngikkallarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER