Múte silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnissamut peqataajartortoq
Naalakkersuisut Siulittaasuat Múte B. Egede Naalakkersuisumik allamik peqateqarluni Glasgowimi silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnermut peqataassaaq. Politikkerilli ataatsimeersuarnermi sunik saqqummiussiniarnersut suli ilisimaneqanngilaq.
Silap pissusia pillugu ataatsimeersuarneq COP26 sapaatiuppat Glasgowimi aallartissaat, tassani nunat assigiinngitsut ataatsimeeqatigiinnerminni silap pissusaata allanngoriartornera minnerunngitsumillu aaqqiissutissarsiornissaq oqaluuserineqassallutik.
Danmarkip ministeriunerata Mette Frederiksenip nalunaarutigisimavaa, novembarip aallaqqaataani aappaanilu ataatsimeersuarnermut peqataassalluni aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunik peqataasoqassasoq.
Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit Sermitsiaq.AG-mut ilisimatitsissutigineqarpoq, Naalakkersuisut Siulittaasuat Múte B. Egede (IA) aamma Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiuutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kalistat Lund (IA) Skotlandimukassasut.
Naalakkersuisut taakku marluk ilanngutassiap matuma suliarineqarnerani ataatsimeersuarnermi peqataanerminnut sunik anguniagaqarniarnersut pillugit apersorneqarsinnaasimanatillu paasissutissanik allanik pissarsiffigineqarsinnaasimanngillat.
Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutissava?
Partiip naalakkersuisuutitaqartup IA-p sammilluartagaasa ilagisimavaat, Parisimi isumaqatigiissummut 2015-imeersumut Kalaallit Nunaat ilanngutissanersoq, Kalaallit Nunaannit ilanngunnissaq nangaassutigineqarsimavoq, taamalu isumaqatigiissummut ilaanani.
Qineqqusaartoqarnerani IA-mit oqaatigineqartarpoq, Kalaallit Nunaata isumaqatigiissummut ilaalernissaa partiimit kissaatigineqartoq. Tamatumali kingorna tamanna pillugu Naalakkersuisunit tusagaqartoqarsimanngilaq, IA-li sinnerlugu Inatsisartuni ilaasortap Mariia Simonsenip isumaqatigiissummut ilanngunnissaq Naalakkersuisunit qaqugu naatsorsuutigineqarnersoq apeqqutigisarsimavaa.
Tassunga atatillugu nunanut allanut naalakkersuisuusimasup Pele Brobergip (N) aggustip qaammataani ilisimatitsissutigisimavaa, Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunniarluni aalajangissappat, kinguneqaataasinnaasunik nalilersuineq utaqqimaarneqartoq.
Nangaassuteqarnissamik aalajangernermi tunngavilersuutigineqarsimavoq, Kalaallit Nunaata aatsitassarsiorfinnik annertuunik ineriartortitsinissamut periarfissai isumaqatigiissutitigut killilersorneqassasut, aatsitassarsiorfinnimmi aallartisaanermi nunami CO2-mik aniatitsineq annertuseriangaatsiartussaammat.
Generalsekretæri: Nunarsuarmi ajunaarnersuaqariartorpoq
Ataatsimeersuarnissami aggersumi CO2-mik aniatitsinerup annikillisinneqarnissaaq oqaluuserineqangaatsiartussaavoq.
Ritzau naapertorlugu, nunat 100-nik amerlanerusut Glasgowimi COP26 aallartitsinnagu silap pissusaanut tunngatillugu anguniakkaminnik nassiussisimapput. Anguniakkalli taakku aniatitsinerup 2030-mi katillugit 7,5 procentimik aniatitsisoqartalernissaanik naatsorsuutiginninneq annikillisiinnassavaat. Parisimi isumaqatigiissuteqarnermi anguniagaasutut silap kiassusaa 1,5 gradinngortinneqassappat aniatsitsineq 55 procentimik annikillisinneqartariaqarpoq.
Ritzau ilanngullugu allappoq, nunat silamut tunngatillugu maanna neriorsuutigisaat malillugit, 2100-mi nunarsuaq minnerpaamik 2,7 gradinik kiannerulissaaq. Tamatuma malitsigissavaa "tipping points", tassa Nunarsuarmi sila ingasannerulerlunilu aqunneqarsinnaajunnaassaaq.
Nalunaarusiami "The Heat Is On"-imi tamanna atuarneqarsinnaavoq, nalunaarusiaq FN-ip New Yorkimi generalsekretærianit António Guterresimit marlunngornermi saqqummiunneqarpoq.
- Nalunaarusiap takutippaa, nunarsuarmi ajurnaannersuaqariartortoq, taanna oqarpoq.
- Nunarsuarmi aqutsisut COP26-mut piasreersarneranni, nalunaarusiaq manna eqeersaataalluartut ilagaat. Nalunaarusiat qassit pisariaqartikkatsigit, António Guterres tusagassiortunik katersortitsinermi aperivoq.