Múte KNI-mi aqutsisunut avoqqaarinnittoq

KNI A/S-imi oktobarip arfineq-pingajuani ataatsimeersuartoqareersoq tusagassiortunik katersortitsinermi KNI-mi pisortaanerup Jeppe Jensenip aamma siulersuisuni ilaasortap Søren Hald Møllerip erseqqissaassutigalugu oqaatigaat, uninngasuutit nalinginik piaaraluni annertusaasarsimanermik unnerluussuterpassuiat arlaanaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit misissortinniarlugit politikkikkut tatisisoqarsimaneraaneq eqqortuunngitsoq.

Ukiumoortumik nalunaarusiami siulersuisut unnerluussutigineqartunik ilungersunartunik qanoq isumaginnissimanerannik nassuiaatigineqartoq malillugu isumaqarnarpoq, piffissaagallartillugu ajunngilluinnartumillu iliuuseqartoqarsimasoq.

Suliamik ingerlatsisisimaneq paasisaqarfigissagaanni 2020-mi apriilip 16-ianut piffissaq kingumut qiviarneqartariaqarpoq, taamanikkut Hans Peter Lynge-Larsenip Deloiteemi sulisoq Bo Colbe ataatsimeeqatigingamiuk saqqummiussimavaa, uninngasuutit nalingi annertunerulertillugit ukiuni arlalinni qanoq suleqataasarsimanerluni.

Qaammatit ingerlasimapput, Hans Peter Lynge-Larsenillu unnerluussut ilungersunartoq pimoorullugu tiguneqarsimannginnera misigisimavaa. Tamannalu pissutigalugu aggustip tallimaani KNI A/S politiinut unnerluuutigissallugu aalajangersimalluni.

Deloitte apeqquserneqartoq

Ukiumoortumik nalunaarusiami tallimanngornermi saqqummiunneqartumi imatut allassimasoqarppoq:

”Whistleblowerikkut saaffiginnittoq tunngavigalugu suliffeqarfiup nioqqutinik uninngasuutaanik eqqunngitsoqarnersoq suliffeqarfiup nammineq iluani siulersuisut 2020-mi misissuititsillutik aallartipput”.

Suliffeqarfiup iluani misissuisitsinissamut sooq qaammatit arlallit sioqqullugit aallartitsisoqarsimannginnersoq nassuiaatigineqanngilaq. KNI-mili pisortaanerup Jeppe Jenseip Sermitsiaq.AG-mut ilisimatitsissutigaa, siulersuisut aatsaat ukiakkut Hans Peter Lynge-Larsenip saaffiginnissutaa pillugu paasitinneqarsimasut.

Tamatuma malitsigisaani Deloittep suliai pillugit apeqqutit saqqummersimapput, aamma unnerluussummut taamak ilungersunartigisumut siulersuisut kimit ilisimatinneqarsimannginnersut apeqquserneqarluni. Tamatuma kinguneranik kanngunartuliaq piffissaagallartillugu qulaajaaffigineqarsimanngilaq?

Ukiulli affaanut nalunaarusiap saqqummiunneqanngilaattaani siulersuisut siulittaasuat Lars Borris Pedersen novembarip 24-ani tusagassiortunut naatsumik nalunaaruteqarpoq, tassani ilisimatitsissutigalugu naatsorsuusiornermi teknikkikkut kukkussutaasimasoq 2010-meersoq paasineqarsimasoq

Nammineq aningaasaatit 50 millioner koruuninik nalikillineqartariaqarsimasut

- Taamatut kukkussuteqartarneq 2010-mili atuussimavoq, taamaammallu ukiuni arfineq-marlunni kingullerni tamanna ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarneranut aamma ingerlatsinermi angusarisartagaanut malunnaatilimmik sunniuteqarsimanngilaq. KNI-p ingerlatseqatigiiffiup kukkunersiuisarfini avataaneersoq peqatigalugu kukkussutaasimasoq misissoqqissaarsimavaa, tamatumalu malitsigisaanik paasisimallugu peqquserluuteqartoqarsimanngitsoq imaluunniit kukkussuteqanermi aningaasaqarneq arlaatigut naapertuukkunnaartinneqarsimanngitsoq. Naatsorsuinermi kukkussuteqarsimaneq matumani pineqarpoq.

Lars Borris Pedersenip aamma taamanikkut innersuussutigaa, ukiup affaanut nalunaarusiap decembarip sisamaani tamanut saqqummiunneqarneranut atatillugu kukkussutaasimasut erseqqinnerusumik nassuiarneqassasut.

Siulersuisuni siulittaasup novembarip 24-ani Sermitsiaq.AG-mut ilisimatitsissutigaa, kukkusoqarsimanera pissutigalugu nammineq aningaasaatit 50 millioner koruuninik nalikillineqartariaqarsimasut, tamannali tusagassiorfinnut nalunaarummi takuneqarsinnaanngilaq.

KNI-mi kanngunartuliaq tamanit taamaalilluni ilisimaneqalerpoq. Minnerunngitsumik sulisuusimasut marluk Dorthea Olsen Rasmussenip aamma Ane marie Schmidt Hansenip ullut pingasut qaangiunneranni Sermitsiakkut allagaqarnerminni saqqummiummassuk, KNI-mi aqutsisut whistleblowerit unnerluussutaat ilungersunartut toqqorterniarsimagaat, allagaqarnerminnilu siullermeersumik tamanut saqqummiuppaat, ukiut arlallit ingerlaneranni naatsorsuutinik qanoq peqquserluuteqartoqartarsimanersoq.

Múte arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit misissuisoqarnissaanik kissaateqarsimasoq

Tamanna saqqummiunneqarmat politikkerit ingerlaannartumik qisuariarput. Deloittellu ”naliliisimanera” tutsuiginartuunersoq aamma ingerlatseqatigiiffimmi pissusiviusunik saqqummiussisimanersoq apeqquserneqarluni.

IA-p siulittaasuata Múte B. Egedep decembarip aallaqqaataani Sermitsiaq.AG aqqutigalugu piumasaraa, arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit misissuisoqassasoq.

- Naatsorsuutitigut peqquserluttuliorneq pillugu pasilliummik taama sakkortutigisumik saqqummiussiffigineqaraanni, uanga isumaga malillugu ingerlatseqatigiiffiup nammineq kukkunersiuisuanit ataqqinnillunga (Deloitte, aaqq.) misissuititsisoqarsinnaanngilaq, Múte B. Egede taamanikkut naqissusiivoq.

Taamatut oqaaseqarmat aqaguani Lars Borris Pedersenip ilisimatitsissutigaa, ”tamanit KNI-mut tatiginninneq pingaaruteqartoq, taamaammat attuumassuteqanngitsumik misissuinermik aallartitsisoqartoq”. Taamaalilluni takutippaa arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit misissuitsinissaq pilersaarutaasimanngitsoq, pisortalli qisuariaataat tunngavigalugu misissuisitsoqarsimasoq.

Misissuineq allanngortitsissasoq upperisimanngikkaat

Arlaanaannulluunniit attuumassuteqanngitsumut misissuisitsinermi allannguisoqarnissaa upperineqanngitsoq decembarip sisamaani saqqummiunneqarpoq, tassani KNI-mi aqutsisut ukiup affaanut nalunaarusiami imatut allakkamik:

”KNI A/S-ip naatsorsuutigaa ukiumi naatsorsuiuffiusumi 2020/21-mi ukiup affaani kingullermi angusassat anguneqarumaartut, taamaalilluni ukioq tamakkerlugu akileraarut sioqqullugu 108 – 118 millioner koruuninik sinneqartooruteqarnissaq siunertaareersutut anguneqarsinnaassalluni, tamatumanili Covid-19-ip kinguneranik sunniutigineqartussat suli suussusersineqanngitsut apeqqutaajumaarput.”

KNI-mi aqutsisut taamaalillutik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumut misissuisitsinerup ukioq naallugu naatsorsuutinut sunniuteqarsinnaanera isummerfigisimanngilaat. Akerlianilli 108 aamma 118 millioner koruunit akornanni sinneqartooruteqarnissamik naatsorsuuteqartoqaraluarsimasoq 6,9 millioner koruuninik amigartooruteqartoqarssimavoq, namminerlu aningaasaat 112 millioner koruuninik nalikillineqarsimallutik.

Múte: Mange led har svigtet

Jeppe Jensenip ukiumoortumik nalunaarusiami suliap ingerlanneqarsimaneranut nassuiaataa saqqummiussaalu Múte B. Egedemit kanngunartuliap saqqummiunneqarnerata kingoratigut Naalakkersuisunut siulittaasunngorsimasumi sakkortuumik oqaaseqarfigineqarpoq.

- Politikkikkut piumasaqarneq tunngavigalugu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit misissuisoqarnissaanik aallartitsisoqarsimasoq qularutigineqassanngilaq, Múte B. Egede erseqqissaavoq.

- Sulisuusimasut whistleblowerillu sapiissuseqarlutik saqqummiussisimanngitsuuppata, aamma arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit misssuisoqarnissaa piumasarisimanngitsuugutsigu, kanngunartuliap anenrtussussaa immaqa paasisaqarfigisimassanngikkaluarpartut, maannalu ilisimalersimasavut ilisimalersimanavianngikkaluarlugit. Takusinnaasattut arlallit kukkussuteqarsimapput. Kukkunersiuisut, siulersuisut uangalu nammineq allattoqarfimma suliaq manna ilinniarfigisariaqarpaat, Múte B. Egede erseqqissaavoq.

- Uanga takunnissinnaanera naapertorlugu kukkunersiuisut siulersuisullu piffissaagallartillugu iliuuseqarsimanngillat. Ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarluinnartoq pineqarpoq. Taamaammat KNI-mi suliffeqarfinnillu allanit tamanit manna ilinniarfigineqartariaqarpoq. Naatsorsuutigaara suleriaatsit sukaterneqassasut, tassunga assingusumik siunissami pisoqaqqinnginnissaa anguniarlugu, Múte B. Egede oqarpoq.