Misissuineq: Aalisarnermik suliaqartut sinerissami eqqagassaqartitsinerpaapput

Eqqakkat 4 tons missaanniittut, Sisimiut, Sisimiut kangerluani, Maniitsumi Qaqortumilu katersorneqarsimasut maanna misissorneqarsimalerput.

Assi ersarilluinnartoq tassaavoq eqqakkat Kalaallit Nunaata sissaanut tipsartut tassaanerusut aalisarnermi atorneqarsimasut. Aammali allarluinnarmik nassaassaqartarpoq: Faxe Kondip puukui.

- Qeqqata Kommunia Amerlormi eqqakkanik katersisimavoq, taakkulu takutippaat eqqakkat ilarujussui aalisarnermit pisartut, soorlu qassutit, angallatit ilamerngi, allunaasat ningittakkallu, dunkit uuliamik imaqarsimasut, aaqqatit gummiusut puukui, poortuinermut atortut aalisarnermilu atortut allat, Mette Frost, WWF Verdensnaturfondenimi Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugit siunnersuisuuneq oqarpoq.

- Umiatsiaaqqat aquuteralaata uuliaanut atortartut puukui dunkit arlallit nassaarivagut, taamaammallu qujamasunnarpoq KNI-mi maanna dunkit taakku utertittaganngorlugit misiliisoqalereermat. Soorunami neriuutigaarput dunkit amerlanerusut pinngortitamiitsiinnarnagit angerlaanneqartalissasut, oqarpoq.

Taassumalli aamma ilimagisinnaavaa eqqagassat pinngortitami katanneqartoortarsinnaanerat, taamaasillunilu eqqakkat pinngortitamiittut amerliartortoortarsinnaanerat.

Mette Frost Arctic Marine Litter Projectimi ilisimatuut aamma sumiiffimmi suliaqartut peqatigalugit Qeqqata Kommuniani eqqakkat 4 tonsit sineriammit katersorneqarsimasut misissuiffigeqqammerpaat.

Pissutsip allanngortinnissaa

Maanna tullinnguuppoq nalunaarusiornissaq, nunallu sineriaani eqqaajunnaarnissamut aaqqiissutissanik siunnersuuteqarnissaq.

Mette Frostimut soqutiginarsinnaavoq tusassallugu aalisarnermik suliaqartut imaanut pinngortitamut igitsisoortarnerat sumik tunngaveqarnersoq.

- Pissutaasut suunersut paasisariaqarpagut, angallammi ilitsivissaaruttarnersut, talittarfimmi eqqaaveqarnerit qanoq innersut imaluunniit angallammi eqqagalerinermut politikki sukaterneqartariaqarnersoq. Taamaaliornikkut aalisartunut tulluarsakkanik aaqqiissutissanik nassaarsinnaavugut, oqarpoq.

Tupaallaatigisaatali ilagaat eqqakkat sinerissatsinni nassaarineqarsimasut tamarmik Kalaallit Nunaanneersuummata. Eqqakkammi nunanit allaneersuugaluarpata, imaatigullu sarfagussaallutik nunatsinnut tipisaraluarpata, ajornartorsiutip aaqqiiviginissaa ajornaatsuinnaanavianngimmat.

- Kalaallit Nunaanni pinngortitap paarineranut tunngatillugu pissuserineqartut allanngiartulernikuupput. Aammalu illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqagalerinerup pitsanngorsarnissaanut suliniuteqartoqarluni. Suliniutit tamakku pingaaruteqarluinnartut pissutigalugit, naatsorsuutigilluinnarparput eqqakkat pinngortitamiittut siunissami annikinnerussasut.

Asiartunit igitat

Eqqakkalli allaneersut aamma sissami tipisarput. Soorlu plastikkit poortuutit sodavandillu puukui. Tassami Amerloq, Sisimiut kujataatungaaniittoq, asiartunit nuniangiartuni, piniariartunit aalisariartunillu atorneqartarpoq.

Eqqakkat misissornerinnaanni WWF Verdensnaturfondenip nalilersinnaasimavaa Kalaallit Nunaanni sodavand sorleq mamarineqarnerpaanersoq:

- Pinngortitamiittut qiviaannaraanni, takusinnaavarput Kalaallit Nunaanni Faxe Kondi mamarineqarluartoq. Puukut arlalissuit nassaaraagut. Puukullu tamarmik simeqarlutik. Utertinneqarsimasinnaagaluarput, pinngortitamulli qimaannarneqarsimallutik. Immaqa piaarinaatsoornikkut, imaluunniit aalisarnermi ningittakkamut puttaqutitut atorneqarnerani saavinguttoornikkut, Mette Frost naggasiivoq.