Milliardilinnik iluanaaruteqarnissaq nalorninaatilinnut attuumassuteqartoq
Nunatta karsiata 56 milliarder koruuninik iluanaaruteqarnissaa tusaannarlugu pilerinarpalussinnaagaluarpoq, kisianni Greenland Mineralsimit isertitarineqartussatut ilisimasaarutigineqartunut atatillugu aamma nalorninartoqarpoq. Taama aningaasaqarnermik aqutsinermi professori, suliniummik qanimut misissuisimasoq, oqarpoq.
Orpik aningaasanik ukiut tamaasa 1,52 milliarder koruuninik imaluunniit ukiut 37-t ingerlaneranni 56 milliarder koruunit missaannik aatsitassarsiorfimmit tunisassiornerup kiisalu inuit ingerlatseqatigiiffiullu kiisalu iluanaarutitigut akileraarutit malitsigisaannik nakkaatitsisartussaq takorloorneqapajaarsinnaavoq, aviisimut Sermitsiamut oqarpoq.
Greenland Mineralsip naatsorsugai ingerlatseqatigiiffiup VVM-imik nalunaarusiaani ussassaarutitullu saqqummiussani, innuttaasunut inoqutigiinnut agguaanneqaqqammersuni siusinnerusukkullu januaarimi AG-mi Sermitsiamilu tapiliussatut ilanngunneqarsimasuni, atuarneqarsinnaapput.
Illuatungaanut naatsorsuigaanni Greenland Mineralsip ukiut 37-t ingerlaneranni 140 milliarder koruunit missinginik imaluunniit ukiumut 3,75 milliarder koruunit missinginik iluanaaruteqarnissanik siunniussimavaa, saffiugassanik qaqutigoortunik 30.000 tonsinik, zinkimik akuiakkamik 15.000 tonsinik, flusspatimik 8.700 tonsinik aamma uranoxidimik 500 tonsinik Kuannersuarni qallukkanik ilaannakaasumillu suliarineqaqqaarsimasunik tunisaqatarnermigut.
Aviisip Sermitsiap ingerlatseqatigiiffik qinnuigisimavaa Kalaallit Nunaannut isertitassat naatsorsornerinut suut tunngaviunerannik nassuiaateqaqqullugu, akissullu kiisalu ingerlatseqatigiiffimmit paasissutissat Aalborg Universitetimi aningaasaqarnermik aqutsinermi professorimut, Per Nikolaj Bukhimut, saqqummiussimavavut.
– Suliniut immini ingerlatseqatigiiffiup aningaasaliisunut saqqummiussai misissuataaraanni piviusorsiortuunngitsutut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Ingerlatseqatigiiffik aningaasanik pappiaranillu nalilinnik niueruteqartarfimmi børsimi nalunaarsorneqarsimasoq pineqarpoq, ilaatigullu ukiumoortumik naatsorsuutinik eqqortumik kukkunersiukkanik saqqummiussisarnissamut pisussaaffeqarluni, ilaatigullu eqqortumik attaveqarnikkut saqqummiussisarnissamut pisussaaffeqarluni. Tassa imaappoq, niuerfimmut attaveqarnikkut nalunaarutigisartagai, aallaavigisinnaasavut, eqqortuupput. Pissusiviusuni isumalluarnakannersutut isikkoqarpoq, kisiannili anguniakkanut suli annguteqqajarsimanani.
Allaaserineqartoq aviisimi Sermitsiami tamakkiisumik atuarneqarsinnaavoq. Aviisi uani pisiariuk: