Meeqqat ornittagaqarusupput
Nalunaarusiap, meeqqat peroriartornerminni qanoq ilillutik inuulluarnerullutillu peqqinnerunissaannik inassuteqaateqarfiusussap suliarineqarnerani meeqqat ornittagaqarusunnerat taama ersaritsigalunilu piviusuutigimmat Martha Abelsenip (S) tupigusuutigaa
Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suliniuteqarnerup nukittorsarnissaanik Naalakkersuisut 2019-imi aasakkut Danmarkimi naalakkersuisunut ikioqqullutik qinnuteqareersullu kalaallit-qallunaat suleqatigiissitaliaannik pilersitsisoqarpoq, taannalu Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suliniuteqarnerup nukittorsarnissaanut aaqqiissutissanik siunnersuusiortussaavoq.
Sermitsiaq allappoq.
Suleqatigiissitaliap nalunaarusiaa isumaginninnermut, ilaqutariinnut inatsisinillu atortitsinermut Naalakkersuisumut Martha Abelsenimut (S), qallunaallu isumaginninnermut nunallu iluani pissutsinut ministeriannut Astrid Kragimut (S) aggustip 21-ianni tunniunneqarpoq. Taanna Sermitsiaq normu 35-mi oqaluttuarineqarpoq, taannalu anguniagalimmik aaqqiissutissanik 16-inik imaqarpoq, tamakkualu katillutik Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu atugarliortut peroriartornerminni inuulluarnerunissaannut peqqinnerunissaannullu ilapittuutaaqataassapput, qulakkeerlugulu meeqqat pisariaqartitaat tamatigut salliutinneqartassasut.
Nalunaarusiap suliarineqarnerani ilaatigut saqqummerpoq meeqqat ornittagaqarusuttut, angerlarsimaffimminni perulluliortoqartillugu ornissinnaasaminnik. Tamanna Martha Abelsenip tupaallaatigaa.
– Meeqqat arlalitsigut kissaatigisaat ersarissorujussuullutillu piviusoorujussuusimapput, tamannalu tupaallaatigilaarpara. Ilaatigut ersarilluinnartumik kissaatigisimavaat ornittagaqassasoq, angerlarsimaffimmi perulluliortoqartillugu ornissinnaasaminnik. Kissaatigisaq tamanna meeqqat gruppianni, Nakuusami meeqqanilu allani naapissimasatsinni, ilaatigut elevrådini, annertoorujussuusimavoq. Atuartut ilaat allaat isumaqarsimavoq meeqqat aneqqusaasassanngitsut, taamaalilluni unnuaannarsuarmi meeqqanik aneertoqartarunnaassammat. Tamatumunngami pissutaavoq toqqissisimanartumik angerlarfissaqannginnamik. Taamaattumik ornittakkat meeqqanut, angerlarsimaffimminni toqqissisimanartitsinngitsunut neqeroorutaassapput, taamaalilluni angerlarsinnaanngikkaangamik ornittagaqassammata, Martha Abelsen oqarpoq.
Suleqatigiissitaliap ornittagaqarnissamik inassuteqaataani (nalunaarusiami inassuteqaatit arfineq-pingajuattut allassimasumi), pineqarpoq illoqarfinni nunaqarfinnilu tallimani misileraataasumik ornittagaqarfiliortoqassasoq, kommunini tamani ornittagaqalerluni ataatsimik. Ornittakkanut siunertaassaaq qulakkiissallugu meeqqat inuusuttullu atugarliortut unnukkut unnuakkullu toqqissisimanartumik ornittagaqarnissaat, pingaartumik sapaatit akunnerisa naaneranni akissarsiffiup kingorna. Tamatuma saniatigut meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut, ilaqutariinni inuunerluttorujussuarni inuusunut atuutissapput, unnukkut unnuakkullu sumiiffissaminnik atorfissaqartitsisunut. Ornittakkat assersuutigalugu unnukkumiit aqaguani ullaap tungaanut ammasassapput, pingaartumik sapaatip-akunnerisa naanerini.
Allaaserineqartoq aviisimi Sermitsiami tamakkiisumik atuaruk. Aviisi uani pisiarineqarsinnaavoq: